Pienoismallit.net

HMS Druid 1776

HMS Druid 1776, 16 gun sloop of war

Ensimmäinen ongelma tuli tämän projektin kanssa miten tämän alustyypin nimen suomentaisi.

Sluuppi on tunnetuimmin yksimastoinen purjevene mitä käytännössä kotimaiset purjeveneet tänä päivänä ovat.
Royal Navy otti 1700-luvulla käyttöön termin sloop of war, mikä tuolloin tarkoitti luokittelematonta sota-alusta, jossa oli yksi tykkikansi ja max 18 tykkiä. Tämä termi ei ottanut mitään kantaa mastojen määrään tai miten alus oli takiloitu. Alustyyppi korvetti oli Ranskan laivastolla käytössä vastaavan kokoisille aluksille.

HMS Druid:ia on ollut historian aikana Royal Navy:ssä 7 eri alusta. Tämä 1776 leimattu alus oli sarjan toinen. Tämä laiva aloitti kauppa-aluksena nimellä Brilliant 1775, mutta otettiin 1776 Royal Navyn käyttöön ja aseistettiin silloin. Uudelleen nimettiin taas 1779 HMS Blast:ksi ja myytiin pois 1783. Tehtävät olivat tuolloin Yhdysvaltojen vapaussodassa. Vuoden 1783 jälkeen alus toimi valaanpyynnissä Grönlandissa seuraavat 15 vuotta. Vuonna 1798 alus sitten katosi arktisilla vesillä. Royal Navyn aikaisista tehtävistä oli kovin vähän tietoa netissä. Pitäisi päästä Royal Navyn arkistoihin lisätietojen saamiseksi.

Tämä mallari halusi joku vuosi sitten uusia haasteita. Katselin pitkään eri vaihtoehtoja Lumberyardin puuseteistä ja sieltä Harold Hahn-metodille piirrettyjä piirustuksia. Tuli sitten hankittua kasa puutavaraa 2 vuotta sitten. Harold Hahn-metodi laivamallien rakentamisessa tarkoittaa jigiä, mihin runkokaaret liimataan ylösalaisin. Paketti pysyy hyvin kasassa ja rungon sisälle pystyy kansipalkistot ja muut tukirakenteet rakentamaan hyvin. Samoin runkolaudoituksen, joten ennen lopullista runkokaarien irtileikkaamista runko pitäisi olla stabiilissa muodossa kunhan jaksaa olla työvaiheissa huolellinen.

Tarkoitus tehdä tästä ns. amiraliteetti malli missä runkolaudoitus on partaasta ylöspäin ja samoin osa kansilaudoituksesta jää avonaiseksi. Ajatuksena takiloida tämä myös täysin.

Aloitin tämän projektin jo lähes 2 vuotta sitten. Se ei tarkoita, että olisi ylivoimaisen vaikeaa rakentaa tällaista. Aikaa vaan ei ole tahtonut olla. Ne, joita tämä rakentaminen kiinnostaa, varoituksen sana, tästä tulee pitkän sitkeä.

merkinnät

Tämä rungon osa vaati taas selvitystä mitä se on suomeksi. Veneissä tämä tunnetaan törmäyslistana, myös törmärinä tai parraslistana. Termi varpelaita on itselleni ihan outo. Viime päivityksessä ihmettelin mitä ”carling” on suomeksi. No sekin selvisi, että se on karlinki.. Mutta, tämän wale:n rakenteluun tuli hankittua pala eebenpuuta. Palikalla ei tosin ollut kokoa kuin 33x44x130mm. Tästä tein 2,4x4,4mm rimoja. Vanhana puumiehenä oli pakko suorittaa laskuharjoitus. Lopputulos oli se, että rekkalastillinen tätä eebenpuuta maksaisi vähän yli 5 milj. euroa. Vaikka tämä palikkani ei ollut ihan parasta a-ryhmää, eli hieman ohuita ruskeita viiruja…
Ala- ja tykkikannen kansipalkit on nyt työstetty ja sovitettu. Olen pidempään yrittänyt selvittää, miten Pohjois-Amerikan puolella rakennetut laivat erosivat Euroopan puolella rakennetuista. Wolfram zu Mondfeldin opuksen Historische Schiffsmodelle mukaan, niin kattavasti kuin siinä eri asioita onkin kuvatun, lähinnä erittelee eri aikakausien eroja. Harold Hahnin myöhemmin piirtämistä yritin vetää joitakin johtopäätöksiä, mutta en tiedä kuinka oikeasuuntaisia ne ovat. Tämä pohdiskelu on johtunut siitä, että miten tässä mallissa kansipalkisto tulisi rakentaa. Nämä vuonna -80 piirretyt piirustukset eivät ota mitään kantaa palkkien…
Viime päivityksestä on kulunut jo tovi, mutta se ei tarkoita, että projekti olisi pysähtynyt. Peräsimen rakentelin tässä vaiheessa kun runkoa pystyy vielä kääntelemään kivuttomasti. Peräsimen saranat tein 0,2mm messinkilevystä. Se on ja tuntui hieman liian ohuelta, mutta omassa varastossa ei nyt muuta ollut. Peräsimen puoleiseen saranaan juotin 1,5mm messinkipuikosta tapin. Aihioihin porasin reiät messinkinauloille. Tarkoitus oli saada musta ja metallinen kiilto näihin saranoihin käyttämällä messingille tarkoitettua tummennusainetta. Aihiot pesin huolellisesti asetonilla, jotta kaikki mahdolliset rasvat olisivat poissa. Sitten heitin aihiot…
Seuraavaksi oli vuorossa tykkipaikkojen aukkojen tekeminen. Tämä vaihe yllätti työmäärällä. Välillä suoraan sanoen tympeäkin vaihe. Aukkoja puolellaan 10 eli yhteensä 20. Itse kaaren tai kaaren osien aukiporaaminen ei tietysti ihme homma ollut, mutta sitten aukon hiominen mittoihinsa ja raamituksen tekeminen. Vastapuolen aukon tekeminen meni jonkin verran nopeammin kun mitoitus oli mietitty toisella puolella. Raamitukseen tarvittavat kappaleet ja niiden sovitus oli välillä varsinaista sirkkeliakrobatiaa kun sentin puolentoista kappaleita koitti sovittaa tiukasti. Tykkikannen runkoon tulevat pitkittäispalkit olin peräpäästä yli puolen laivan…
Työläs peräpeilin rakentelu oli sovittamista ja taas sovittamista. Mastoaihioit tein tässä vaiheessa kun mastojalkojen sovittaminen täytyy tehdä ennen kansipalkkien asentamista. Kaikki kolme mastoa ovat eri kulmassa.
Kaikki runkokaaret, jotka tulevat liimausjigiin kiinni, ovat nyt paikoillaan. Alkaa ensimmäinen isompi hiontasessio. Tunteja en viitsinyt laskea. Keulan rakentamisessa riitti sovittamista, peräpeilistä puhumattakaan.
Runkoaihiot liimauksen jälkeen mitallistin rumpuhiomakoneella 5,6mm:iin ja sen jälkeen piirustuksista paperinen leikkausmalli. Tästä sitten lehtisahalla muotoon. Tämän jälkeen oskiloivalla hiomakoneella pinnat nimellismittaan.
Puutavarasetti piti sisällään 7 eri puulajia. Lisäksi omasta varastosta otan kaksi puulajia lisää. Projektin edetessä saattaa mieli vielä muuttua. Eri puulajeilla on tarkoitus korostaa yksityiskohtia eikä se sinänsä ole itsetarkoitus. Mittakaava 1:48 antaa mahdollisuuksia tuoda esiin lukemattomia yksityiskohtia. Se mitä saa esiin, riippuu tietysti omasta osaamisesta. Kuvateksteissä enemmän alkuvaiheista.