Pienoismallit.net

Murmillo

Verta, hikeä ja viihdettä kansalle

Elämäni toisen pystin aiheeksi valikoitui antiikin Rooma.

Antiikki on aina ollut sydäntäni lähellä, ja kun Combat Modelsilla oli tarjolla gladiaattorin pysti, niin eihän sitä voinut vastustaa. Pitkään kyllä yritin, mutta näin jälkikäteen voin sanoa, että onneksi sorruin, sillä pysti oli suorastaan miellyttävä rakentaa ja maalata. Osat sopivat mainiosti paikalleen ja figuuri oli laadukas laadukkailla yksityiskohdilla.

Kasvot olivat todella ilmekkäät. Niin hyvät, että harkitsin hetken, että olisin jättänyt kypärän pois. En kuitenkaan tehnyt niin, sillä kypärät ovat näiden gladiaattorien yksi merkittävä tunnusmerkki. Maalasin kuitenkin opettelumielessä kasvot, vaikka ne eivät jäänneet näkyviin. Otin niistä kuvat muistoksi, ja lisään tähän albumiin kuvan kasvoista työvaihekuviin.

Pystin rakentelussa ei tullut kuin yksi takapakki. Gladiaattorini hävisi taistelun kissanpentua vastaan ja jouduin kokoamaan palaset uudelleen. Samassa yhteydessä toinen sulka katkesi, ja ohuen resiiniosan korjaaminen oli aika kiinnostava urkakka.

Hieman historiaa figuurin taustalta:

Roomassa gladiaattoritaisteluista muodostui myöhäisen tasavallan ja keisarivallan aikana merkittävä viihdemuoto. Tausta taisteluihin oli ilmeisesti uskonnollinen, mahdollisesti mutta ei varmuudella, lähtösin etruskien hautajaismenoista.

Elokuvien muodostama kuva gladiaattoreista on yleisesti ottaen aika pahasti pielessä. Todellisuudessa taisteluilla oli tietyt kaavat joita noudatettiin, ja ne eivät läheskään aina päättyneet toisen taistelijan kuolemaan. Toki sitäkin tapahtui usein. Gladiaattoreille ei olisi myönnetty henkivakuutuksia.

Kuvallisista todisteista on helppo päätellä, että tuomarit ovat yksi osa taisteluita, joista ei pahemmin elokuvissa viitteitä näy. Lähes kaikissa, joskaan ei aivan kaikissa, kuvissa gladiaattoritaisteluista näkyy mukana tuomari joka seuraa taistelua sivusta. Taisteluparit eivät myöskään olleet mielukuvituksellisilla aseilla varustettuja teurastuksia, vaan normaalisti taisteluparit oli harkittu tarkkaan. Yleisö sai teurastusta kotitarpeiksi sirkuspäivän alussa julkisista teloituksista, eläintaisteluista ja muusta vastaavasta. Gladiaattoritaistelut pyrittiin yleisesti tekemään jännittäviksi.

Tähän liittyen roomalaisilla oli erilaisia gladiaattorityyppejä. Toki mikä tahansa taistelijatyyppi voitiin laittaa mitä paria vastaan haluttiin, mutta normaalisti tiettyjen tyyppien vastustajina oli aina vakiotyyppejä. Perusidea oli asettaa vastakkain vahva panssarointi ja heikko näkökenttä ketteryyttä ja hyvää näkökenttää, mutta lähes olematonta suojausta, vastaan. Haettiin tasapainoa jossa kaksi eri ominaisuuksialla varustettua taistelijaa haki toisistaan mittaa.
Erikoistuttuaan joihinkin aseisiin ja varusteisiin, pysyi gladiaattori yleensä samoissa aseissa uransa, ja liiankin usein myös elämänsä, loppuun asti.

Gladiaattoreita ei kuitenkaan tapatettu joka taistelussa. Heidän kouluttamisensa oli kallista ja parhailla oli suuri viihdearvo. Vertaus nykyajan huippu-urheilijoiden asemaan ei ole kaukaa haettu. Sosiaalinen status gladiaattoreilla oli kuitenkin alhainen. Suurin osa oli sotavankeja tai orjia. Kuitenkin oli myös gladiaattoreita, jotka olivat vapaita roomalaisia, ja hakeutuneet itse taistelijoiksi. Näitä oli silti vain häviävän pieni osa. Antiikin kirjoituksista tiedetään, että ylhäisön naiset osoittivat hyvin suurta kiinnostusta gladiaattoreita kohtaan, eikä tätä antiikin (miesten) kirjoittamissa teksteissä aina katsota hyvällä.

Gladiaattoritaistelu saattoi päättyä paitsi jomman kumman voittoon, niin myös tasapeliin. Taitavasti ja hyvin taistellut gladiaattori saattoi hävittyäänkin toivoa selviävänsä hengissä, kun taas arka ja huonosti otellut oli suuressa vaarassa menettää henkensä hävittyään. Tiedetään hautakiviä joissa gladiaattorilla on merkittynä melkein 50 taistelua, joista tappiotakin on saattanut olla kymmenkunta.

Itse pystiin:

Pegasoksen mukaan pysti esittää murmilloa, ja sellaiseksi olen sen myös nimennyt. Aivan kiistaton nimeäminen se ei ole, sillä kypärän silmikko ja käsivarsisuojan ylös nouseva osa eivät oikein sovi murmillolle, mutta en lähtenyt sillä nyt päätäni liikaa vaivaamaan. Kypärän silmikkojen pitäisi olla avoimemmat, nyt ne ovat lähempänä thraexia, ja käsivarsisuoja taas yläosaltaan on enemmän retiariuksen suojan kaltainen. Sinänsä kypärä on oikein, ja käsivarsisuojakin muilta osin.

Murmillon vastaparina oli usein juuri retiarius. Murmillo oli aseistautunut gladiuksella (miekka) ja suurehkolla kilvellä. Heillä oli raskaat kypärät melko avoimilla silmikoilla, käsivarsihaarniska ja usein myös toisessa jalassa suojavarustus - ei välttämättä aina metallinen. Retiariuksen ohella myös thraex (traakialainen) oli usein murmillon vastustajana. Retiarius oli varustettu kolmikärjellä, verkolla ja pienellä tikarilla. Heillä ei ollut lainkaan kilpeä, mutta toista kättä suojasi käsivarsihaarniska joka nousi suojaamaan kaulaa ja kasvoja kuten tässä pystissä murmillolla. Vaikka retiariuksen suojavarusteet olivat todella heikot, niin taitava taistelija oli murmillolle vaarallinen vastus keveydellään ja vaarallisella verkollaan. Verkkoon sotkeuduttuaan murmillo todella tarvitsi suojauksiaan ulottuvaa kolmikärkeä vastaan.

Tulen jossain kohtaa tekemään pienemmän mittakaavan vinjetin, johon kiistakumppanit tulevat samalle alustalle.

Mallin alustasta: Etualan kuva-aihe on vapaa tulkinta muutamasta Pompeijista löydetystä gladiaattoriaiheisesta seinäpiirustuksesta. Ilmeisesti taisteluiden katselijat ja eri gladiaattorien fanit piirustelivat kuvia seiniin. Pompeijin peittyminen tuhkaan sitten säästi meille tämän pienen vilkaisun entisaikojen vandalismiin.

Kommentit

Pompeijin punkkarihan se siinä! Kylläpä on sedällä tuima ilme… liekö jäänyt harmittamaan seiniin piirtelyt, naispuolisten fanien mustasukkaiset puolisot vai jopa häviö taistelussa? Vakavasti puhuen: taitavasti tehty pienoismalli. Ja historiallisesta katsauksesta plussapisteet.
Kiitoksia.
Ilme on tosiaan melko hurja, ja "skulptauksen" taso hyvä. Vaikka kuvista ei tietenkään näy, niin suussa on jopa kieli hyvin luonnollisen näköisenä ja hampaat myös poskihampaiden osalta. En kyllä laskenut, että montako. Riittävästi, jotta työn jälki teki vaikutuksen.
Todella hieno ja vaikuttava figuuri. Voi suorastaan kuulla miekkojen kalskeen. Historiikki myös hyvä!
YT
Kalle
Matti M 19.12.2018 23:27 Vastaa lainauksella
Hyvin maalattu pysti, iho ja metallipinnat onnistuneet hyvin, kypärä ja suojukset taisivat olla pronssia, jolta olet saanut ne näyttämäänkin. Itse en ole vielä näin isoon mittakaavaan uskaltautunut, 1:9 piraatti odottaa yhä laatikossaan (jo 20 vuotta!)
Kiitoksia molemmille.
Pronssia olivat kyllä. Oli hieman töitä metsästää sopivaa maalia, mutta Tamiyan akryyli X-33 pronssi omasi realistisen, erittäin tumman, sävyn. Sen lisäksi käytin metallipintaan myös Ammo of MiGin kuparia valokohtiin ja tuomaan elävyyttä muuten niin kovin tummaan pintaan.

Suosittelen ottamaan piraatin palvelukseen. Tämä oli itselleni vasta toinen pysti, ja ensimmäinen näin suuri figuuri. Totesin, että tämä oli helpompi ja miellyttävämpi maalata kuin nuo pienemmät.

Ennen maalaamisen aloittamista katsoin pari kertaa Andrea Miniaturisin julkaiseman videon kasvojen maalaamisesta.

www.youtube.com/watch?v=IEtdpaMBe0Q

Yksi parhaita videoita joita olen löytänyt tuosta aiheesta.
Metallin esiintuominen muovista on onnistunut todella hienosti! Töyhtöön olisin ehkä laittanut itse syvempiä sävyjä, mutta ottaen aikakauden huomioon, punaisen värin tekeminen ei ole ollut niin helppoa kuin nykyään(Punaista väripigmenttiä oli vaikea saada, yleisimmin okrasta tehty..) Näin historian harrastajan näkökulmasta erittäin onnistunut malli! Pitääkin kaivaa Spartacus-sarja taas esille… Nelonen arviona, mielestäni yksi parhaista malleista.(vitoseen olisin toivonut jotain itse tehtyä, esim. sulat tai harjakset kypärässä materiaalina luonnollismmiksi, tosin tuo figuuri on jo tuollaisenaan erittäin hienoa työtä.)
Sulat olisi voinut tosiaan tehdä itse. Kissat ovat kyllä irrottaneet huiskistaan materiaalia sulkavarustukseen.
Yleensäkin juuri harjakset ja sulat ovat aika jäykkiä resiinistä tehtyinä.