Pienoismallit.net

Marcher

Marcher valmistui

Jotain hyötyä näistä joulunpyhistäkin oli, sain nimittäin koneen valmiiksi ja testattuakin paineilmalla. Ja melko hyvinhän se surrasi, vieläpä pienellä paineella. Yritän saada tähän mukaan myös tuon lyhyen videon testauksesta: www.youtube.com/watch?v=hjNDShch_30

Viimeisiä työvaiheita olivat tuon suunnanvaihtokoneiston vipusysteemin tekeminen, tulo- ja poistoputkiston näpräys, sekä vauhtipyörän sorvaus. Näissä ei mitään kovin kummallista ollut, joten en niiden tekemistä lähde tämän enempää esittelemään.

Kaiken kaikkiaan opettavainen, mutta samalla myös hauska projekti. Voisin vaikka aloittaa uudenkin, mutta yritetään nyt pysyä vielä tämän parissa ja alkaa keskittymään sen asentamiseen tuohon Lempiin.

Kommentit

No se on nyt sitten siinä. Mahtaa tuntua mukavalta kun se pörrää tuossa pöydällä. Elävä kone.
Kyllähän se mukavalta tuntuu. Vähän jänskätti että käynnistyykö tuo ollenkaan, mutta pienen herkistelyn ja runsaan öljyämisen jälkeen lähti käyntiin roiskien mustaa öljyä ympäriinsä. Isot pojat sanoo että sitten on sisäänajettu kun öljy ei enää ole mustaa.
Mutta nyt sitten mietintämyssy päähän, mistä kattila ja muut kommervenkit.
Niin, vaikuttaa että moottori olisi haastava kasattava, mutta tuohon on selkeät ohjeet, nythän se rakentaminen vasta alkaa kun alat miettimään tosiaan kattilaa ja miten ja miltä kohtaa sen lämmitää ja miten tuo höyryn ohjaus moottorille. Itselle tulee mieleen että väkisinkin tarvitaan ohivirtaus venttiilii höyrylle jotta saadaan tarvittaessa ajettua pienemmällä kaasulla täyskaasun sijaan, vai löytyykö tuo ominaisuus jo moottorista itsestään? Onko liiallista hifistelyä rakentaa varoventtiili liiallisen paineen takia, ehkä pillillä varustettuna niin että kuulee kun painetta on liikkaa? Paljonko mallilla aiotaan ajaa, riittääkö lämmitykseen pieni briketti vai pitäisikö kattilaan täräyttää kaasulämmitys, näin tämänkin tehoa voitaisiin säätää jne… Ja sitten toki tietysti se että kuinka rakentaa, no työkalut on ja ne pysyy käsissä, joten riittävillä ainevahvuuksilla vain sorvaamaan, mutta mistä materiaalista jne…

Ja mitä sisäänajoon tulee niin tuo musta öljyhän on juurikin oikea metodi sen selvittämiseen koska osat vielä hioutuvat yhteen ja koska ne välyksen on sillä mallilla ettei kulumista juurikaan enää tule. Tätä voi verrata vanhemman auton uutena ostoon vs nykyauto. Vanhaan autoon tehtiin varovainen sisäänajo ja öljynvaihto että osat hakivat välyksensä, uudet moottorit on sen verran tarkemmin työstetty ettei sisäänajoa enää tarvita, vaikka kukaan ei ole sen hyötyä kiistänyt, vain tarpeellisuuden…
Se toimii hienosti! Onneksi olkoon, konemestari. Sitten vaan tavoittelemaan "painekattilapapereita".
Höyrykoneen pitääkin roiskia öljyä joka välistä - aitoa tunnelmaa.
Mahtaa muuten Lempi olla melkoinen pikaliippari, jos noilla kierroksilla ajelet ;)
Terve Toni, hauskaa että olet kiinnostunut tästä höyrykoneprojektista.
Kuten tuossa kirjoitin, seuraavaksi pitää alkaa miettimään kattilaa. Olen ajatellut sellaista n. 75 mm halkaisijaltaan ja seinämävahvuudeltaan n. 3 mm kupariputkesta kyhättyä laitosta. Sisälle sitten ohuemmasta putkesta tulitorvi, johon tulee muutamia poikittaisputkia lämpöpinnan kasvattamiseksi. Tämä kaikki juotetaan kasaan hopealla. Voi olla kylläkin että mun kaasutohot osoittautuvat liian heikkotehoisiksi, sillä tuollaisen massiivisen kuparihässäkän juottaminen vaatii runsaasti lämpöä.

Kattilaan tulee sitten laivamallissa pieni kaasupoltin. Tämän tehoa voidaan säätää markkinoilta löytyvällä säätöventtiilillä, joka haistelee höyryn painetta ja vähentää kaasuvirtaa kun asetettu paine saavutetaan. Tällöin ei tarvitse puhaltaa harakoille niin paljon kalliisti tuotettua höyryä. Lisäksi kattila pitää varustaa varoventtiilillä joka toimii, jos käyttöpaine n. 2 bar ylitetään. Kattilahan on pienimuotoinen paineastia joka pitää koeponnistaa kaksinkertaisella käyttöpaineella.
Kai Kauppi kirjoitti:
Se toimii hienosti! Onneksi olkoon, konemestari. Sitten vaan tavoittelemaan "painekattilapapereita".
Mahtaa muuten Lempi olla melkoinen pikaliippari, jos noilla kierroksilla ajelet ;)
Kiitos!
Joo, näyttää kierrokset kasvavan aika herkästi paineen lisääntyessä. Kattilan ja koneen väliin tulee servokäyttöinen säätöventtiili jolla kierroksia pystyy säätämään. Pitää viritellä se niin että rajoittaa maksimikierrokset järkevälle tasolle.
On tossa vaan hienosäätämistä hommien suhteen vaikka osa toiminnoista toki kuten sanoit voidaan "automagisoida", on varmasti hivenen haastavampaa tehdä etänä ohjattava höyrykone kattiloineen kuin että se olisi nenän edessä jossa voit väännellä vipuja mielesi mukaan ja lisätä tai vähentää lämpöä. Mutta toki seuraan mielenkiinnolla tätä projektia, sillä tälläisen voisi joskus koittaa tehdä itsekkin. Tai itse asiassa itseäni kiinnostaisi kovasti tehdä, edes alkeellinen dieselmoottori josta saisi voiman laivaan, siis mahdollisimman pieni joka jaksaisi pyörittää potkureita, tai vastaavasti pientä laturia joka tekisi sähkön laivalle. Mietin tähänki sun projektiin jo tuon moottorin tehoja, jaksaisiko se pyörittää laturia joka tasaavan akun kautta jaksaisi pitää valot päällä ja kuljettaa laivaa, tällöin höyrykone saisi toimia kaiken aikaa optimi tehoilla… No nämä on näitä, ensinnäkin tehdä pieni kone, mutta myös pieni laturi, ehkä jostain napa dynamosta saisi ideaa kuinka toteuttaa… Joten siis vähän itsekkäästikkin olen intoa täynnä kun tätä katselen.
Kiinnostavia ajatuksia sinulla. Ihmiset on kyllä rakennelleet pieniä dieselmoottoreita esim. tuolla: www.modelenginemaker.com/index.php?PHPSESSID=p4tavn61jpah9k6h0d0fkhnfm5&

Ja kyllähän tällaisella höyrykoneellakin voisi pientä laturia pyörittää, joka sitten lataisi akkua josta otettaisiin virta sähkömoottoriin. Tulee vaan mieleen että kovin kummoisia tehoja ei taitaisi systeemistä saada ja siitä voisi tulla melkoisen painava, joten vaatisi aika ison mallin joka kantaisi kaikki laitteet. Ja projektin tekeminen saattaisi kestää monta vuotta, jolloin kyllästyminen siihen olisi suuri uhka.
Minä olen joskus tosissani miettinyt rakentaa mallin jossa höyrykone ja kattila olisivat hyvin esillä, mutta niistä tehdään vaan "näköispainos" jota sitten kätköissä oleva sähkömoottori pyörittäisi. Kattilaan saisi helposti sisäänrakennetun savunkehittimen jolloin kokonaisuus olisi hyvin aidon oloinen mutta kuitenkin helposti ohjattava, koska pitää ohjata vaan sitä systeemiä pyörittävää sähkömoottoria. Voi olla että vielä joskus rakennankin tuollaisen mallin.
Maasika 3.1.2019 11:41 Vastaa lainauksella
Onneksi olkoon koneen valmistumisesta. Käyntivideon perusteella sen suunnanvaihtovipu näyttäisi kuitenkin kaipaavan lukitusta, ei siis ruuvia vaan jousikuormitteista hahloon lukittuvaa salpaa. Asiahan saattaa tosin korjaantua kauko-ohjaussysteemin vipujen kautta.
Tonille huomauttaisin, että kyseessä ei ole moottori vaan kone.
Kiitos onnitteluista. Piirustuksissa onkin tällainen lukitus, mutta koska tästä on takoitus tulla rc versio jossa servo hoitaa tuon suunnanvaihdon, ajattelin että servo pitää vivun paikoillaan.
Mahtaako rauhalliseen menoon tarkoitettu laiva lopulta viedä virtaa ihan kohtuuttomasti ja ajetaanko sillä aina täydellä kaasulla(täydellä kaasulla ajoja varten välissä siis akku tasaamassa kulutus huippuja)… Mahtaisiko jo siis ihan joku amppeerin latausvirta 12vlla alkaa riittämään? Varsinkin jos vielä moottori/potkuri paketin kasaa niin että saadaan moottorista paras hyötysuhde aikaiseksi.

Auton latureissa kai hihnoineen päivineen saadaan vähän käyttötarkoituksesta riippuen laitteista ulos vähän reilu puolet ottotehosta. Mutta nythän tässä voisi poistaa hihnan tehosyöppönä välistä ja näin vähän parantaa hyötysuhdetta. Karkea laskentakaava kai on että laturi antaa 0.8x sen mitä se ottaa, akulle tulee laturin anto virrasta 0.8 kertoimella tavaraa ja akusta saadaan samalla kertoimella tavaraa ulos, siis autopuolella ja vesiakuilla ja hihnalla pyörivällä laturilla.

Mutta pienitehoisessa venekäytössä tätä voisi ehkä vähän viilata paremmaksi ja jos tuon saisi vaikka niin että hyötysuhde olis 60% luokkaa niin 1a maximi virta moottorille tarkottais kai että akulta pitäis saada vähän reilu 1a, eli laturilta pitäis tulla lähes 1,5a, eli tarkoittais että laturi ottais n. 2a tehoa jos sitä pyörittäis sähköllä. Joku joka osaa laskea niin varmaan kääntää näppärästi nämä numerot sitten moottorilta vaadittaviksi tehoiksi. Ja ehkä myös selviää että olisiko nyt vaikka sinulla rakenteilla olevan laivan maksimi kulutus realistisella nopeudella mahdollisesti 1 vai 10 amppeeria…

No nopeesti guuglea kiusaten vastaan vielä itselleni, 2a 12vllä on noin 24 wattia joka on hevosina noin 0.03 heppaa mutta en luota tähän nopeaan laskentaan. Mutta en suotta sotke tätä tämän enempää vaan painelen linkin perään katselemaan mitä kaikkea sieltä löytyy, sen miten tässä kiireiltä kerkeää…
Aikaisemmin kun pelasin jonkun verran noiden sähkömoottorikäyttöisten laivamallien kanssa niin näytti siltä että tuollainen 1…2 A virta 12 voltin jännitteellä riitti hyvin kuljettamaan uppoumarunkoista mallia mittakaavan mukaisella nopeudella.

Mukava olis myös mitata paljonko tehoa antaa tällainen pieni höyrykone, mutta ei ole minulla siihen sopivia mittalaitteita. Kierrosluvun saan mitattua, mutta vääntömomentti pitäis saada tavalla tai toisella selville. Olisko kenelläkään ideoita?
Tässäpä ollaankin juuri sen jännän äärellä jota olen miettinyt, uppoumarunkoiset oli ne pienempiä tai sitten valtamerilaivoja kulkevat kohtuu kevyesti, varsinkin jos ei kovin tuulisessa kelissä ole tarkoitus kulkea. Eli ne tarvittavat virrat on maltillisia ja näinpä siis melko pienelläkin voisi tulla toimeen, mutta kun ei ole kerennyt tutustumaan aiheeseen niin paljoa kuin pitäisi kun omat tiedot rajaa päättelyä…

Ja tosiaan tuollaisen moottorin hevoset voi olla hankalat mitata, mutta teoriassahan työntövoiman saisi valmiilla mallilla mitattua paaluvetona, tosin tämäkään ei kyllä käsittääkseni muutu hevosvoimiksi sitten oikeen millään… Ehkä joku laskemisesta oikeasti tykkäävä voisi osata laskea höyrynpaineen ja käytetyn polttoaineen ja joidenkin muiden muuttujien perusteella jonkun suuntaa antavan arvion, tai luulisi ainakin kun matematiikka kuulemma määrittelee lähes kaikki asiat tämän pallon päällä =D
Maasika 3.1.2019 22:51 Vastaa lainauksella
Matti Piilola kirjoitti:
Kierrosluvun saan mitattua, mutta vääntömomentti pitäis saada tavalla tai toisella selville. Olisko kenelläkään ideoita?
(Polkupyörän) dynamo akselin jatkeeksi ja sille sopivasti vastuskuormaa niin mittaus (jännite ja virta) onnistunee. Mitä se sitten kertoo koko systeemistä, on toinen asia. Ehkä se kuitenkin kertoo jotain suuruusluokista.
Maasika kirjoitti:
(Polkupyörän) dynamo akselin jatkeeksi ja sille sopivasti vastuskuormaa niin mittaus (jännite ja virta) onnistunee. Mitä se sitten kertoo koko systeemistä, on toinen asia. Ehkä se kuitenkin kertoo jotain suuruusluokista.
Hyvä idea, tuostahan saa suoraan tehon laskettua ja vielä suoraan ulostuloakselista. Ei varmaan tieteellisen tarkka menetelmä mutta suuruusluokka on hyvinkin kohdillaan. Eikä tarvitse alkaa laskemaan höyryn paineesta ja männän poikkipinnasta ja arvioimaan mekanismin häviöitä.
Matin mallailu on kyllä ihan omaa luokkaansa. Käsittämättömän upeaa työtä! Ei voi muuta kuin ihmetellä ja ihailla!
Kiitos Erkki kannustavasta kommentistasi. Kyllähän se kuitenkin on niin että tällainen projekti ei oikein sovi tänne enemmän muovimallailuun keskittyneelle foorumille. Mutta kun ei muutakaan sopivaa sivustoa suomenkielellä löydy.

Julkaisin saman jutun tuolla Model Engine Maker foorumilla, ja siellä saatiin ihan hyvää keskustelua aikaiseksi, ja kiinnostus tätä kohtaan oli aivan toista luokkaa.
Mutta niin kuin olen täällä aikaisemminkin kirjoittanut, näillä tarinoillani olen yrittänyt innostaa muitakin skrätsirakentelun piiriin koska ei se niin vaikeaa ole kuin mitä moni luulee. Vaikkakin täytyy kyllä myöntää että tällainen höyrykoneprojekti vaatii tekijältään ennen kaikkea hyvät koneet, muuten ei kyllä onnistu. Saas nähdä miten tuo jatkoprojekti kiinnostaa, kun alkaa konetta sovittelemaan laivarunkoon.
Intoa olisi ja kysymyksiä sen miljoonan verran, myös videomallista blogia tekemisestä voisi kaivata jne, mutta toistaiseksi kun ei ole mahdollisuutta itsellä aloittaa vastaavaa niin turhaan tässä kyselee neuvoja jotka kerkeää unohtumaan. Mutta kiinnostusta kyllä on, älä sitä epäile.
Maasika kirjoitti:
(Polkupyörän) dynamo akselin jatkeeksi ja sille sopivasti vastuskuormaa niin mittaus (jännite ja virta) onnistunee. Mitä se sitten kertoo koko systeemistä, on toinen asia. Ehkä se kuitenkin kertoo jotain suuruusluokista.
Palaisin vielä tuohon koneen tehon mittaamiseen. Kyselin tätä myös tuolta Model Engine Maker sivustolta ja sain muutamia vastauksia joissa todettiin parhaaksi menetelmäksi ns. Proney Brake, jossa koneen vauhtipyörän ympärille rakennetaan jarru jonka kireyttä voi säätää, ja jarrumekanismiin yhteydessä oleva varsi jossa on punnus. Kun tiedetään varren pituus, punnuksen paino ja koneen kierrosluku, voidaan teho laskea.
Hyvä niin, varmasti käyttökelpoinen menetelmä, mutta päähän jäi pyörimään tuo dynamon (generaattorin) käyttäminen.
Mitenkähän lähelle totuutta päästäisiin jos meillä olisi kaksi identtistä pientä dc sähkömoottoria kytkettynä akseleistaan yhteen. Toista käytetään normaalina moottorina ja mitataan jännite ja virta sekä lasketaan teho. Samaan aikaan toista käytetään generaattorina ja mitataan siitäkin samat asiat & lasketaan teho. Tällöin saadaan selville systeemin tehohäviöt, mukaanlukien sekä moottorin että generaattorin mekaaniset ja sähköiset häviöt. Saatu lukema jaetaan kahdella, jolloin melko tarkasti saadaan selville sekä moottorin että generaattorin häviöt ja lasketaan niiden hyötysuhteet.
Tämän jälkeen tarvitsee vaan kytkeä generaattori höyrykoneen perään, mitata virta & jännite, laskea teho ja kertoa se hyötysuhteella, niin ollaan melko lähellä todellisuutta. Toimisko?
Tehon mittaus olisi monella tapaa kivaa ja omiin suunnitelmiin jopa hyödyllistäkin. Joten tässäpä pari mietintöä itseltäni.

Käyttää kumpaa tapaa tahansa niin se vaatinee useamman toiston ja keskiarvon hakemisen ja moottoreilla pelatessa moottoreiden paikkojen vaihtelua yms, sillä mittavirhettä tullee varmasti. Lopputulos on niin pieni määre kuitenkin että heitot desimaaleissa laskukaavoissa muuttelee lopputulosta varmasti jonkun verran…

Toki olisi ehkä myös tulevaisuutta ajatellen kiva jos tuo moottoreilla tehtävä mittaus olisi toteutettavissa ja antaisi järkevän tuloksen, sillä tuo olisi kohtuu helpon oloinen tapa mitata akselitehoa mitä moottorilta tulee, moottorin koosta riippumatta…
Olet varmasti aivan oikeassa että mittauksia pitäisi tehdä lukuisia ja laskea sitten niiden keskiarvo. Ja tuo toinen menetelmä, Proney Brake, vaikuttaa vaikeasti tehtävältä näin pienessä mittakaavassa, että tuskin on vaivan arvoinen.
Sähkömoottoreilla tehtävä mittaus olisi helposti toteutettavissa, ja kerran kun on laskenut tuolle generaattorille hyötysuhteen, olisi toistettavissa myös muiden koneiden tai sähkömoottoreiden kanssa tarvittaessa.
Onnittelut upeasta Viikon Mallista!!!
Erkki Heiskanen kirjoitti:
Onnittelut upeasta Viikon Mallista!!!
Kiitos paljon Erkki! Tämähän on kylläkin vaan välitavoite, koska kone on tarkoitettu tuohon Lempi laivamalliin. Toivottavasti sekin projekti onnistuu aiotusti ja kiinnostaa teitä kanssamallareita.