Pienoismallit.net

Lempi

Valmistuihan tuokin lopulta

Pitkän tauon jälkeen sain viimein itsestäni irti sen verran että sain myös radiot asennettua alukseen. Hobbykingin halvimmat aloittelijatason laitteet tuli asennettua, mutta hyvinhän nämäkin pelittää koska mitään kriittistä tai nopeaa toimintaa ei tarvita.

Mitäpä tässä sitten muutakaan, kuvat kertokoot puolestaan millainen lopputulos on. Ja vielä on koeajo suorittamatta, ehkäpä sekin päästään tekemään kunhan ilmat vähän lämpenevät.

Ja nyt sitten vaan uutta matoa koukkuun, jotta päivät ei tuntuisi liian pitkiltä.

Kommentit

On se vaan niin tyylikäs valmiina - puhumattakaan kokolailla pienoismalleille ainutlaatuisesta tekniikasta sisäpuolella. Hienot olivat molemmat alukseen liittyvät blogit. Niitä oli taas ilo lueskella.
Toivottavasti koeajotkin sujuvat. Jos voit, laita johonkin vähän kuvaa niistä.

No niin, sitten tosiaan uusia "matoja" hakemaan. Mitähän kummaa näemme jatkossa?
Itse sain jo piirroksen kanuunabarkassista. Voi ihme noita Chapmanin keksintöjä. Saapahan taas kesän miettiä, miten senkin tekisi.
Kiitos kommenteista Kaitsu! Yritän saada koeajoista jonkinlaista dokumenttia aikaiseksi.

Onhan se hyvä että olet suunnittelemassa uutta projektia, on meillä taas uutta ihasteltavaa. Mistäs kaivoit nuo uudet piirustukset? Ovatko tarkatkin vai vaan suuntaa antavat?

Uusista projekteista puhuttaessa minulla on ollut mielessä Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen, joka valmistui Puhoksessa 1833. Se oli siipirattailla varustettu avoin hinaaja, jossa höyrykone ja kattila olivat avotilassa näkyvillä. Konekaan ei ollut aivan tavallinen, vaan yksisylinterinen ns. side lever steam engine. Tuosta voisi saada kiinnostavan toimivan mallin, mutta katsotaan nyt. Toistaiseksi en ole löytänyt paatista muita dokumentteja kuin pari taiteilijan maalausta.
RaimoK 10.5.2019 09:11 Vastaa lainauksella
Hienoa, että viimeinen vaihe meni maaliin myös. Tosi aidonnäköinen kokonaisuus.
Jaksan edelleen ihailla tuota ruorin metallinkiiltoa. Mainitsit maaliksi "dark iron" eli minkä merkkisestä tavarasta on kyse? Ja onko se pensseli- vai ruiskumaalia?
Terve Raimo. Maali on Mr Metal Color sarjaa ja sävyltään Dark Iron. Saa mm. Kuivalaiselta. Kai sitä voi levittää molemmilla tavoilla, mutta minä olen sen vaan pensselillä sutinut suoraan styreenin pintaan ilman pohjaväriä. Sen jälkeen päälle tupsutettu vähän Mig:in Black Smoke pigmenttiä ilman mitään nesteitä tai kiinnitteitä. Tarttuu mitä tarttuu ja loput putoilee pois.
Kimmo K. 10.5.2019 09:47 Vastaa lainauksella
Suuret kiitokset havainnollistavasta ja inspiroivasta blogista! Lopputulos on todella upea.
Kimmo K. kirjoitti:
Suuret kiitokset havainnollistavasta ja inspiroivasta blogista! Lopputulos on todella upea.
Kiitokset kommentista Kimmo. Hauskaa että mielenkiinto säilyi loppuun asti.
Matti Piilola kirjoitti:
Onhan se hyvä että olet suunnittelemassa uutta projektia, on meillä taas uutta ihasteltavaa. Mistäs kaivoit nuo uudet piirustukset? Ovatko tarkatkin vai vaan suuntaa antavat?

Uusista projekteista puhuttaessa minulla on ollut mielessä Suomen ensimmäinen höyrylaiva Ilmarinen, joka valmistui Puhoksessa 1833. Se oli siipirattailla varustettu avoin hinaaja, jossa höyrykone ja kattila olivat avotilassa näkyvillä. Konekaan ei ollut aivan tavallinen, vaan yksisylinterinen ns. side lever steam engine. Tuosta voisi saada kiinnostavan toimivan mallin, mutta katsotaan nyt. Toistaiseksi en ole löytänyt paatista muita dokumentteja kuin pari taiteilijan maalausta.
Vietin päivän kaivelemalla Sjöhistoriska Museet/DigitaltMuseetin arkistoja (Jossa kyllä tavaraa todella on.) ja löysin tuon 1770 piirroksen. Se on Chapmanin normaalia tyyliä: Mahtavat ideat ja käytäntö veistämöille. On kanuuna mäkilavetilla, 16 kääntyvää nikhakaa, kaatuvat mastot, kahvelikuunaritakila, 8 airoparia ja jopa kuumennusuuni kanuunankuulille. Kaikki tämä 13,5m pitkässä ja 4,4m leveässä "venhossa".

Tuosta höyrylaivahistoriasta: Täälläpäin oli liikenteessä siipiratashöyrylaiva Ahti 1858-1869. Siitä voisi löytyä kuvia museokeskuksesta. Olen joskus nähnyt siitä mallin Hämeen museossa. Samoin täällä vaikutti insinööri Hermann Kaufmann, joka suunnitteli mm. ensimmäisen potkurilaivan sisävesille ( Ilmarinen myös). Hänestä paremmin tietoa esim. Wikipediassa. Kaufmann kirjoitti myös kirjan Mukavia muistoja Keski-Hämeestä, jossa on hyviä kertomuksia näistä höyrylaivoista (Tarkemmin tuolla Wikipediassa. Kirjoja löytyy ainakin Tampereen PIKI-kirjastosta.). Kaufmannin suunnitelmia voisi myös löytyä Tampereen museoista. Jos kiinnostuit, voin toimia Tampereen "agenttina".
Tuo Ahti laiva saattais kiinnostaa jos siitä jotain dokumentteja löytyisi.
Olen myös ollut yhteydessä Suomen Laivahistorialliseen yhdistykseen, joidenkin tietojen mukaan heiltä voisi löytyä tuosta ensimmäisestä höyrypaatista Ilmarisesta lisätietoa. Aika kiinnostavaa tämä vanhojen laivojen tutkiminen.
Matti Piilola kirjoitti:
Tuo Ahti laiva saattais kiinnostaa jos siitä jotain dokumentteja löytyisi.
Poikkean museokeskuksessa kyselemässä ensi viikolla. Ilmoittelen sitten vaikka yksityisviestillä.
Hieman tietoa ja kuva: www.akseli.tampere.fi/tuotteet/liikenne.htm
Kiitoksia paljon, aika mielenkiintoinen alus tuokin on.
Onnittelut mallin valmistumisesta! Lopputulos on tyylikäs ja upea. Koeajosta olisi hienoa nähdä video :)
Eipä oikein ole lisättävää aiempiin kommentteihin. Tosin sellaisen toiveen melkein esittäisin että saiskos työpajalle big brother tyylisen 24/7 video kuvan jotta voisi katsoa miten tälläiset mallit oikeasti syntyy, toki kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta monesti video saattaa kertoa enemmän kuin tuhat kuvaa… Joten ainakin se ensi uiton video vaaditaan!
Kiitokset kommenteista M. Pajulahti ja Toni. Yritän saada jonniinmoisen videon aikaiseksi ehkä jopa tänä kesänä, kunhan uskallan laittaa kattilan tulille.
Ja kun en ole koskaan seuraillut tuota big brotheria, niin ei oikein avaudu mulle millaista videota tarkoitat Toni. Voisitko vähän selvittää tuota niin katotaan jos vaikka onnistuis.
No pahimmillaan lähes vessaa myöden kamerat jotka seuraa tapahtumia 24/7 jotta katsojat ei menetä mitään tapahtumia, no itselle riittäisi live seuranta työtiloihin tai jonkinlainen nopeutettukin video tekemisestä, osin siksi että voisi ottaa itse oppia, mutta enemmän siksi että oikeasti käsittäisi millainen työmäärä näinkin "yksin kertaiseen" malliin lopulta uppoaa. Eli itselle kelpaisi katseltavaksi lähes kaikki video materiaali tekemisestä, uskon että moni muukin jaksaisi katsoa videon pätkää tekemisestä.

Toki tietysti videointi on jälleen yksi työvaihe tehtäväksi sillä kukaan tuskin haluaa live kameraa viereen kuvaamaan mitä tapahtuu, eli pitäisi videoida ja sen jälkeen koostaa niistä video joissa osa kohdista on nopeutettu ja osa normi nopeutta yms ja tämä vaatisi pian useamman tunnin päivästä aikaa… Eli idea ei ole hyvä, ellei suvussa ole mallin rakennuksesta kiinnostunutta nuorisoa joka olisi enemmän sinut tietotekniikan kanssa…
Aika vaativa homma. Valitettavasti tuon Lempin tekemisestä ei ole yhtään videomateriaalia, ja stillkuviakin melko vähän. Mutta pitää ottaa asia esille seuraavan projektin tiimoilta mikäli vaimo suostuu kuvaamaan mun pikku kätösiä kun oon tekemässä jotain.