Pienoismallit.net

Lempi

Varkaudessa 1870 luvulla valmistunut hinaajalaiva

Maaninka projektin onnistumisesta rohkaistuneena päätimme muutaman kaverini kanssa aloittaa toisenkin malliprojektin Varkaudessa aikanaan rakennetun aluksen tiimoilta. Laivadata sivustoa selattuamme valinta päätyi ko. sivustolla esitettyyn Lempi nimiseen höyrykäyttöiseen hinaajalaivaan (numero 77), joka valmistui ko. telakalta 1870 luvun lopulla.

Aluksesta ei löydy kovin paljon tietoja, mutta se mitä löytyi on 3 kpl erinomaisia piirustuksia mukaanlukien rungon ja kaarien linjapiirustukset, joiden mukaan ainakin rungon teko on helppoa. Tämä vaikuttikin valintaamme suuresti, koska tarkoitus on projektissa kokeilla myös kaarien piirtämistä sähköiseen muotoon CAD:illa ja niiden leikkaamista laserilla, jolloin ainakin kaarien muoto saadaan kohdilleen ja vältytään niiden tekemisestä perinteisin keinoin.

Tarkoitus on rakentaa aluksesta 3 kpl malleja, yksi kullekin ryhmän jäsenelle. Ajatus on myös varustaa mallit höyrykoneella kattiloineen ja tarpeellisine komponentteineen. Tämän vuoksi tarkoitus on tehdä rungosta ensin puurakenteinen malli, ja tästä sitten lasikuitumuotti, johon vasta lopulliset kolme runkoa tullaan laminoimaan. Mittakaavaksi valikoitui 1:15, joka mahdollistaa riittävän suurikokoisen mallin syntymisen jotta höyrykoneelle kattiloineen ja muine komponentteineen jää riittävästi tilaa. Näinollen mallien lopullinen pituus tulee olemaan n. 120 cm.

Koska minulla on ehkä ryhmästä eniten kokemusta tuon rungon tekemisestä, lankesi tämä homma minun kontolleni. Ryhmän muut jäsenet hoitavat sitten kaarien mallintamisen tietokoneelle sekä lasikuituhommat koska heillä taas on niistä parhaat kokemukset.

Höyrykoneiden ja kattiloiden osalta ryhmän muut jäsenet päättivät turvautua hankkimaan valmiit yksiköt maailmalta, mutta minä sen sijaan ajattelin kokeilla koneen tekemistä itse. Tästä ajattelin kohtapuoleen avata oman rakennusblogin, jossa käsittelen höyrykoneen rakentamista yksityiskohtaisemmin.

merkinnät

Edelleen kattilaa odotellessa päätin aloittaa noiden kansirakenteiden tekemisen, aluksi tuolla takaosan katteella. Siinähän ei mitään erikoista ole, ohuesta 2,5 mm vanerista sahailin aluksi loivat, kannen pyöristystä mukailevat kaaret. Näiden päälle liimasin sitten varsinaisen katteen 1 mm vanerista. Paikallaan tuo kate pysyy 3 mm messinkitangosta leikatuilla pylväillä, jotka yläosastaan on liimattu epoksilla katteeseen tehtyihin mataliin porauksiin, ja alaosastaan vain painettu styreenistä tehtyihin holkkeihin jotka on käsitelty vanhan pronssin sävyisiksi. Kate on siis irroitettavissa vain nostamalla se pois noista alaosan holkeista. Se mik…
Melko pitkä aika on kulunut edellisestä päivityksestä saamatta oikein mitään aikaiseksi. Tämä johtuu siitä kun olen odotellut kattilan saapumista Australiasta. Mitään ei kuitenkaan ole kuulunut muutamien vaihdettujen sähköpostien lisäksi, joten jotain pientä on kuitenkin tullut tehdyksi. On kuulemma Australiassa kesälomien aika, joten kaikki tekijät ovat kesälaitumilla. Maalasin rungon sekä sisä- että ulkopuolelta. Sisälle tuli harmaa Ferrex, ulkopuolelle aavistuksen sävytetty valkoinen sekä sopivaksi katsomani punainen sävy. Molemmat puolikiiltävää liuotinpohjaista Empireä. Pientä takapakkiakin koettiin, kun liimailin paattiin piirustuksen…
Höyrykone tuli kiinnitettyä runkoon joustavasti, alapuolella n. 1 mm paksuinen kumitiivistenauha ja yläpuolella kiinnitysruuvien kantojen ja koneen kiinnityskorvakkeiden välissä kumiprikat. Nämä toivottavasti vähentävät jonkin verran koneen värinöiden siirtymistä runkoon. Sitten tuli aika alkaa puuhommiin. Ensin tuo peräkansi. Sahasin tarvittavan määrän 2x5 mm abachirimoja ja aloin liimata tikkuja ristiin. Tässähän ei sinänsä mitään ihmeellistä ole, muutaman päivän aherruksen jälkeen oli peräkansi rakennettu. Se kiinnittyy runkoon parilla pienellä neodym magneetilla, ja tuntuu istuvan paikoillaan suhteellisen tukevasti. Tämä sen vuoksi, kun…
Yritin sitten näillä mun kovajuotosvehkeillä alkaa juottelemaan tuollaista 75 mm kupariputkea hopealla. Hyvin pian huomasin että ei tule mitään. Pitäis olla paljon tehokkaammat laitteet ja rakentaa jonkinlainen kehto tulitiilistä, jotta lämpö ei karkaisi niin helposti harakoille. Eipä sitten jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin tilata kattila samasta firmasta mistä kaverinikin. Joten tilaus lähti tuollaisesta vaakatasossa olevasta kolmen tuuman läpimittaisesta kattilasta. Onneksi sen mukana tulee myös varusteet kuten kaasupoltin, vesilasi, manometri, varoventtiili jne, joten niitä ei tarvitse alkaa itse näpertelemään. Näillä on luonnollisesti melko…
Nyt kun tuo Marcher saatiin valmiiksi niin pitihän sitä alkaa heti sovittelemaan runkoon. Ja samalla tietysti potkurinakseliakin että sopisivat keskenään ja olisivat sopivassa korossa. Piirustuksen mukaan on potkurinakseli aika lailla vaakasuorassa, ollen n 30 mm aluksen pohjasta, mutta koneen kampiakselin keskikohta on n. 10 mm korkeammalla. No ei kannata tuijottaa niin tarkasti näihin mittoihin, jos tuon koneen haluaisi 10 mm alemmaksi, pitäisi sen valusta tehty runko korvata jollain levystä tehdyllä, enkä kyllä millään halua aloittaa tekemään tuota uudestaan, joten näillä mennään. Potkuri on hankittu sumuisilta saarilta, se on messinkinen…
Tässä höyrykoneen rakentelun ohella myös Lempiprojekti on edistynyt. Rungon lasikuitumuotti on valmistunut ja ensimmäinen lopullinen runko on putkahtanut ulos lasikuituleipomosta. Aika lailla sopivaan aikaan, koska höyrykoneprojektikin on jo hyvässä vauhdissa. Kohta pääsee sovittelemaan konetta runkoon. Aika hyvin onnistui noiden niittikuvioiden kopioituminen ensin muotinpuoliskoihin ja sieltä vielä lopulliseen runkoon. Runko painaa n. 1300 g, ja sen kantavuudeksi on laskettu n. 5,5 kg, jolloin ollaan melko tarkkaan vesilinjassa. Vielä ei ole tietoa kuinka painavaksi höyrykone kattiloineen ja muine apulaitteineen muodostuu, mutta uskoisin…
Marcherin ohella myös Lempi on hieman edistynyt. Runkoa tuli hiottua niin paljon, että paikka paikoin ohuet kylkilankut ohentuivat liikaa, jolloin kestävyys edes muotin tekoa varten vaarantui. Tämän johdosta päätettiin runkoa vahvistaa laminoimalla ulkopuolelle ohut lasikuitukangas. Onneksi tiimissä on henkilö joka työkseen on ollut tekemisissä komposiittirakenteiden kanssa, joten tämäkin työvaihe oli lastenleikkiä. Kun laminaatti oli tarpeeksi kovettunut alkoikin sitten mielenkiintoinen työvaihe, nimittäin rungon päällystys alumiinifoliolla. Maaninkaan tuli käytettyä 0,05 mm paksua foliota joka liimattiin runkoon epoksilla. Silloin…
Taisin jo aikaisemmin kertoakin että lankutus tullaan tekemään kevyesti koska tarkoitus on tehdä ainoastaan positiivimalli lasikuitumuottia varten. Niinpä Proxxonin pikkusirkkelillä sahattiin pitkästä balsalankusta 2x6 mm rimoja riittävä määrä. Proxxonin oma kovametallihampainen sahanterä tekee sopivan siistiä jälkeä, joten rimat olivat valmiit jatkotoimenpiteisiin sellaisenaan. Ennen lankutuksen aloittamista huomattiin kuitenkin että aluksen peräosan kölipuun mallinnus oli hieman jäänyt vajaaksi. Tyhjä tila täytyi täyttää sopivalla palasella 6 mm balsalevyä, jotta lankutuksella olisi jotain mihin kiinnittyä. Samassa yhteydessä tehtiin…
Runko ajateltiin tehdä jo tutuksi tulleella tavalla: Kaaret tukevasti ja suoraan kiinni rakennusalustaan, ja niiden päälle laudoitus. Koska nyt tehdään vain positiivimuotti lasikuituhommia varten, voi rakenne olla melko kevyt. Niinpä laudoitus päätettiin tehdä balsarimoista jotka on helppo työstää oikeaan muotoon ja hioa tasaiseksi. Tarkoitus on myös tässä projektissa imitoida niitattua rautalevyistä tehtyä rakennetta, joten valmis rungon aihio tullaan päällystämään jälleen alumiinifoliosta leikatuilla levynpaloilla, joihin niittaukset tehdään totuttuun tapaan hammasrattaalla. Toivon mukaan nuo niittaukset kopioituvat hyvin myös…
Ensimmäinen homma oli tulostaa netistä löytyvät piirustukset oikeaan kokoon. Tämä tapahtui luonnollisesti kopiolaitoksessa, jossa odottaessa saatiinkin tulostettua 3 kpl piirustuksia 1:15 mittakaavaan. Näistä sitten alkoi kaarien piirtäminen Autocad ohjelmalla. Piirtäminen tapahtui omalle tasolleen cad ohjelmaan ladattujen kaaripiirrosten päälle. Toinen vaihtoehto olisi ollut käyttää netistä imuroituja piirustuksia suoraan tekemällä niistä esim. pdf tiedostot ja siivoamalla ylimääräiset pikselit pois jotta ainoastaan lopullinen kaaren muoto jäisi jäljelle. Tätä kokeiltiinkin, mutta havaittiin sen olevan työläämpi vaihtoehto kuin päälle…