Pienoismallit.net

Tykkipursi

Lippu, ankkuri, airot

Lippu:
Saaristolaivaston sininen kielekelippu oli käytössä 1761-1813. Sitä käyttivät Viaporin divisioonan alukset. Avomerilaivasto ja Ruotsiin sijoitetut yksiköt käyttivät sinikeltaista kielekelippua.
Lippua varten tein ensin pahvimallin, jolla piirsin ääriviivat siniselle puuvillakankaalle. Sitten leikkasin lipun irti ja viivoittimen avulla laitoin reunoihin Uhu Hartia, jotta ne eivät rispaantuisi. Lippuköyden (0,25mm) neuloin kiinni lippuun. Lipputanko on 3mm:n grillitikkua, jonka päässä on mäntylistasta muotoiltu nuppi, jossa on kaksi 1mm reikää köyttä varten. Tangon alaosassa on pienestä listasta viilailtu knaapi liimattuna kiinni köyden kiinnitystä varten. Tanko menee peräsivukannen läpi kannen reikään, mutta ei kiinteästi, koska myös toisella puolen on vastaava reikä, jotta lippua voitiin siirtää tarpeen mukaan. Yleensä lipun paikka oli styyrpuurin puolella. Masto kuitenkin laskee sille puolen, joten lippu usein oli paapuurinkin puolella.

Ankkuri:
Ankkuri sluupissa oli useimmiten sijoitettu perään, koska sitä käytettiin useimmin, kun rantauduttiin yöpymistä tai huoltoa varten. Tällöin ajettiin keula edellä rantaan ja ankkuri laskettiin perästä. Näin peräsin ei vaurioitunut. Kun sitten lähdettiin, oli helppo varpata alus ulos perä edellä. Tykkisluupeissahan ei miehistölle ollut mitään huoltotiloja, joten kaikki sellainen täytyi tehdä maissa.
Ankkurit siihen aikaan valettiin. Ankkuripajat olivat hyvin raskaita työpaikkoja, joihin yleensä tuomittiin. Esim. vänrikki Peter Sandel, joka Viipurinlahden ulosmurtautumisen (1790) yhteydessä toimi (todennäköisesti juovuspäissään) polttolaiva Postiljonenin kanssa niin, että linjalaiva Enigheten ja fregatti Zemirekin paloivat. Hänet tuomittiin ensin kuolemaan, mutta armahdettiin kuitenkin elinikäiseen pakkotyöhön ankkuripajassa.
No en kuitenkaan valanut ankkuria vaan tein sen 6x6mm kiilateräksestä. Ensin sahaus halki vähän matkaa. Sitten mirkelöinti ohuemmaksi ja pyöreämmäksi. Sen jälkeen kuumennus kaasupillillä ja taivutusta sekä taontaa. Edelleen hiontaa nauhakoneella ja dremelillä. Lopuksi parista listan pätkästä ja kalastajanlangasta viilaamalla ja liimaamalla tukki ankkuriin sekä vielä 1mm rautalangasta kiinnitysregas.

Airot:
Sluupissa oli siis 14 airoparia eli 28 airoa. Airot olivat 8,30m pitkiä ja niitä jokaista käytti kaksi miestä. Sen takia airoissa oli kahdelle vetopaikka. Tarvittiin siis melkoinen määrä soutajia. Miehistönä käytettiin maa-armeijan miehiä aina, kun toimintaa oli odotettavissa. Olihan kysymys armeijan laivastosta eli arméns flotta.
Tein airot 6x2mm lehmuslistasta. Ensin liimasin pienemmän palasen, johon oli viilattu kädensijan lovi, toiseen päähän. Sitten ylösalaisin olevalla nauhahiomakoneella hioin perusmuodon. Sen jälkeen tarkempi hionta dremelillä ja lopuksi käsin 240 paperilla sekä pienellä viilalla. Vielä lopuksi tervaus kahteen kertaan. Hommaa riitti ihan tylsyyteen saakka.

Kommentit

Kylläpäs meitä tällä viikolla hemmotellaan näillä mielenkiintoisilla päivityksillä. Ensin Raimon HMS Druid ja nyt sitten tämä tykkipursi. Taas kerran hienoa työtä lipun, ankkurin ja airojen parissa. Tuon ankkurin tekemistä raudasta hieman ihmettelin. Mahtoi olla työläs rupeama ensin sahata latakka halki ja sitten pajottaa se oikeaan muotoon. Taisi olla ihan happi/asetyleenilaitteet käytössä? Ite kun tein ankkurin johonkin aikaisempaan projektiin, niin se syntyi ihan vaan puusta ja maalattiin raudan näköiseksi. Mutta onhan tuo tietty painava, voisi vaikka käyttää ihan oikeastikin ankkuroimaan paatti rantaveteen.
Ja sitten nuo airot. Kadehdittavalla tavalla olet jaksanut puurtaa kaikki airot paattiin. Tuollainen toistuvien osien nysvääminen jos mikä rupeaa ainakin minua tympäisemään tässä mallinrakennuksessa, ja yritänkin aina keinolla millä hyvänsä saada ne tehtyä mahdollisimman helposti, joskus vähän yksityiskohdistakin tinkimällä. Onneksi sinä et ole sortunut moiseen.
Kiitoksia taas kommentista, Matti.
Oli välillä ihan kivaa askarrella metallista tuota ankkuria - muistella vähän sepän hommiakin. Toki olen muihinkin malleihin tehnyt raudasta ankkureita. Koulun kässypajassa on hyvä tehdä, kun siellä on laitteet. Ahjo oli todella asetyleeni/happi - "pilli". Joskus muutama vuosi sitten siellä oli oikein kunnon hiiliahjokin, mutta sitten remontti vei sen mennessään, harmi.
Kovin tylsäähän airojen hinkuttaminen oli, mutta sen tiesi, kun alkoi tuota 1700-luvun lopun kaleeripohjaista paattia tekemään. Katselin kuvia Suomenlinnan Dianasta ja sen airorepertuaarista. Huh, huh, kyllä pitää olla ahkeraa talkooväkeä paljon.
RaimoK 10.4.2019 09:45 Vastaa lainauksella
Hienosti tehtyjä yksityiskohtia olet saanut taas aikaiseksi. Voin kuvitella, että tuo airomäärän tehdastuotanto välillä tympi. Mutta näyttävät hienosti aidoilta.

Eräs laivamallari teki ankkurinsa sahaamalla aihion lehtisahalla paksummasta messinkilevystä, muotoili sitä ja juotti kynnet. Sitten lopullinen muotoilu, hionta, tummennus ja kiillotus. Hyvin aidon näköistä jälkeä sai silläkin metodilla aikaiseksi.

Onko sinulle tuttu kirja, Kustaa III ja suuri merisota? Kirjan on kirjoittanut Raoul Johansson ja John Nurmisen säätiö kustantanut.
Siinä käsitellään luonnollisesti saaristolaivaston roolia kattavasti. Siinä on hyviä kuvia eri alusten malleista ja piirustuksista. Ei ainoastaan taiteilijoiden maalauksia taisteluista.
Tulin ostaneeksi tämän joskus 5-6 vuotta sitten. Unohdin jo melkein, että sellainen tullut joskus hankittua, mutta projektisi innoittamana tuli kaivettua se esille ja kerrattua asioita.. :)
RaimoK kirjoitti:
Onko sinulle tuttu kirja, Kustaa III ja suuri merisota? Kirjan on kirjoittanut Raoul Johansson ja John Nurmisen säätiö kustantanut.
Siinä käsitellään luonnollisesti saaristolaivaston roolia kattavasti. Siinä on hyviä kuvia eri alusten malleista ja piirustuksista. Ei ainoastaan taiteilijoiden maalauksia taisteluista.
Tulin ostaneeksi tämän joskus 5-6 vuotta sitten. Unohdin jo melkein, että sellainen tullut joskus hankittua, mutta projektisi innoittamana tuli kaivettua se esille ja kerrattua asioita.. :)
Kiitoksia kommentistasi

Ko. kirja on enemmänkin kuin tuttu. Laitan tähän muutamia lähdekirjojani, jos kiinnostuit asiasta:
- Jussi T. Lappalainen: Kuninkaan viimeinen kortti. Vähän samantyyppinen kuin mainitsemasi, mutta tarkempi. Tekemäni tykkisluupin kuva on tässä kirjassa. (Tosin otin kuvan Riksarkivetin sivuilta Ruotsista - oli tarkempi.)
- Stig Jägerskiöld: Ruotsinsalmi: Kustaa III:n meritaistelut 1788-1790. Jägerskiöld on tunnettu Mannerheim-kirjoistaan. Tässä kirjassa hän keskittyy analysoimaan Johan Schoultzin, joka oli ko. ajan silminnäkijä ja merisodan kuvaaja, maalauksia hyvinkin tarkasti. Schoultz kuvasi nimenomaan aluksia tarkasti.
- Gunnar Artéuksen toimittama kokoomateos: Gustav III:s ryska krig. Erinomaisen tarkkoja kuvauksia esim. alusten varustelusta ja aseistuksesta jne. Valitettavasti kirjaa ei ole käännetty suomeksi, joten pientä kouluruotsin kertausta.
- Riksarkivetin tarjontaa. Osasta löytyy myös kuvia. Lisäksi minulla on tutkijalisenssi ko. laitokseen (Sen voi lunastaa verkolla.), jolla pääsee penkomaan esim.digitoituja, vanhoja laivapäiväkirjoja esim. Kanon slup 88.
Tässä linkki sinne:
sok.riksarkivet.se…FD6-4EF0-8D72-66ECA2CCA357&tab=post&FacettState=undefined%3Ac%7C
RaimoK 10.4.2019 18:22 Vastaa lainauksella
Kiitos Kai vinkeistä ja linkistä!