Pienoismallit.net

Tykkipursi

Tuhtoja, tykkejä, takiloinnin alku

Tykkisluupin tärkein kulkutapa oli soutaminen. Airopareja oli siis 14. Jokaisessa airossa oli kaksi soutajaa. Soutajat vaativat kunnon soutupenkit. Tuhdot olivat asetetut hieman viistoon airojen liikkeen takia. Pidemmät soutajat istuivat sisempänä, koska airon liike oli siellä suurin. Kun pääaseistuksen tykkejä vedettiin keulaan tai perään, täytyi kaksi tuhtoa siirtää sivuun siksi aikaa. Perässä voitiin tuhdot asettaa takaisin tykin ollessa tuliasemassa. Keulassa menetettiin yksi tuhto ja airopari. Tällöin siis siirrettiin hankainjärjestelmää taaksepäin - perässä oli yksi tuhto tätä varten varalla. Mastot laskettiin alas, kun tykkejä alettiin siirtää tuliasemaan.
Tein siis "tykkikuilujen" päälle siirrettävät luukut ja liikuteltavat tuhdot. Tuhtojen tuessa täytyi myös olla aukot, jotta kannelle lentävä tai satava vesi pääsi valumaan pois. Kannessa täytyi olla myös tuki soutajien jaloille. Tein sen 2x2mm rimasta. Muuten tuhdot ja tuet ovat tehty 2x6mm rimasta. Kiinnitys kanteen tapahtui epoksiliimalla ja messinkinauloilla. Kuilujen luukut ovat samaa ainetta ja niihin tuli vielä nostoköydet.

Päätykit olivat alhaalla vesilinjan tasalla luukkujen alla purjehduksen aikana. Tuliasemaan siirtäminen tehtiin taljoilla ja keinulavetti tuettiin mäkilavetiksi. Luukut varastoitiin soutupenkkien väliin tai hankainjärjestelmän päälle airojen alle.
Tein taljat hieman muunnelluista valmiista plokipohjista, jotka ostin Harraste-kaupan loppuunmyynnistä, sekä 0,5mm:n petsillä ruskeaksi värjätystä kalastajanlangasta. Kiinnikesilmut taivuttelin 1mm:n rautalangasta ja ne kiinnittyivät 1mm:n reikään epoksiliimalla.
Pikkutykit (3 naulaiset) olivat keulan kummallakin puolella kääntyvillä laveteilla. Tykin putket ovat Artesania Latinan tuotantoa. Putken akseli on pätkä jalkalistanaulaa. Lavetti on tehty 3mm vanerista, 2x2mm rimasta ja kiinnikkeenä ovat pienet 0,5mm pellin palat. Lavetti ja tykki kiinnittyvät lavettipohjaan messinkiruuvilla, jolloin systeemistä tuli kääntyvä.

Takilointi alkoi maston tukien valmistamisella. Etumaston tuki oli jo osaksi tehty aikaisemmin. Tämän sluuppimallin mastot eivät ole aluksen keskilinjalla, koska kaadettuina ne eivät saaneet tulla tykkien tielle. Lisäksi niiden täytyi jäädä kaadettuina sen verran korkealle, että soutajat mahtuivat toimimaan niiden alla.
Tein maston tuet 1mm:n pellistä sekä toiselta puolen 3x6mm ja 3x10mm mäntyrimasta. Tuet kiinnittyvät maston "tynkään", joka taas jatkuu aina pohjakaareen saakka. Itse mastot ovat 6mm mäntypyöröpuuta, joka kapenee ylöspäin. Pituudet ovat vielä hakusessa, koska täytyy vielä sovitella sprii- ja purjemallien kanssa, miten takilakokonaisuus parhaiten toimii. Varsinaista purjepiirrosta ei Chapmanin tämän mallin piirroksessa ole. Maston katkaisukohta on viisto, jottei masto päässyt vahingossa kaatumaan eteenpäin. Takilointi on vasta alkamassa, joten köydet aluksessa vielä hakevat paikkaansa, kun knaapit ja mahdolliset naakelipenkit puuttuvat.

Kommentit

Nyt näyttää hyvältä, täytyy myöntää että urkin sinulta parhaat kohdat,vaikka tehdäänkin hieman erilaista mutta silti samanlaista Chapmanin keksintöä.Olen huomannut että tuossa sluupissa on tosiaan kummallisuuksia jotka todella toimivat ja jotkut eivät.Ruotsinsalmen voitto on yksi esimerkki toimivuudesta ja todisteena on yhtenä esimerkkinä 100 tykkinen ST.Nikolai Kotkan edustalla hylkynä,jonka nämä sluupit ja jollat upottivat alle minuutissa yhteislaukauksellaan.

Jatketaan työtä ja neuvotaan toisiamme lisää.lopputulos on aina vain,että lisää pitää oppia ja rakentaa.Eihän näitä malleja koulussa opita eikä tunnu kirjoissakaan olevan.

Parasta mallirakennusta minkä minä tiedän.Se fiilis mikä tulee kun,on ensin innostus, kirja ja kuva.Sitten etsit tiedon ja materiaalit.Suunnittelet ja toteutat.

Kas vain.Kirja,kuva,laivamalli.

Ja se fiilis itsekullekin mallinrakentajalle.Minä tein tuon.

T.Marko ja Anne
Ai,niin. tuon purjeiden takilamallin löytää helposti katsomalla Ehrensvärd seuran tykkisluuppi Dianan purjeita.Heillä on toimiva takila joka on suoraan Chapmanin käsialaa ja sen meinaan tehdä itsekin.Ilman nykyajan kotkotuksia.

T.Marko ja Anne
Anne ja Marko kirjoitti:
Ai,niin. tuon purjeiden takilamallin löytää helposti katsomalla Ehrensvärd seuran tykkisluuppi Dianan purjeita.Heillä on toimiva takila joka on suoraan Chapmanin käsialaa ja sen meinaan tehdä itsekin.Ilman nykyajan kotkotuksia.
Dianassa on tosiaan toimiva takia. Tämä minun väkästelemäni malli on tosiaan Chapmanin jonkinlainen prototyyppi. Etumasto on ihan keulassa, joten haruspurjetta ei voi olla. Etumasto on huomattavasti kallellaan eteenpäin, koska kunnollista "försstaakia" ei voi olla. Kun mastoa kaadettiin, täytyi olla joku apusysteemi (tutkinnan alla). Lisäksi etumasto oli pienempi kuin keskimasto. Kun mastot kaadettiin, ne eivät sopineet tähän kannelliseen sluuppiin mihinkään, joten niiden täytyi jäädä sen verran ylös, että soutajat mahtuivat toimimaan. Lisäksi ne eivät saaneet tulla tykkien päälle. Tämä näkyy piirroksessa, kun mastot eivät ole keskilinjalla. Jos purjeissa oli reiviseissingit, täytyi etumaston spriin olla sopivan lyhyt, jottei se ottanut kiinni keskimaston etummaisiin vantteihin. Reivatessa kun täytyy laskea spriitä alemmas ja päästää purjetta spriin päästä löysemmäksi sekä samalla laskea mastosta.
Myös skuuttauspisteet kannella ovat mietinnän alla. Ne eivät saaneet tulla soutajien tielle. Edelleen tutkitaan, mihin tulee knaapit tai naakelit sprii-, falli- ja jiikkausköysille.
Paljon jätti Chapman mietittävää eläkeläistelakallekin. Mutta onhan tämä erinomaisen mielenkiintoista. Lisää mietittävää tulee koko ajan.
Kunnioitettavaa asioihin paneutumista. Sinulla taitaa olla vahva purjehdustausta kun nuo termit sujuu tuosta vaan. Itselleni ovat moiset aivan hepreaa vaikka muutama vanhan purjealuksen malli on tullut tehtyäkin. Mutta ei kun projektia eteenpäin vaan eikä puhettakaan mistään lopettamisesta!
Kiitos vain kommenteista Matti sekä Anne ja Marko.
Onhan sitä tullut räplättyä purjeiden kanssa muutama kymmenen vuotta. Nämä Chapmanin jutut jaksavat vain aina hämmästyttää.
En tuossa kommentissani Lempin puolelle tarkoittanut, että oman mielenkiintoni lakkaisi, vaan jaksaako tämän sivuston väki näitä perin spesiaaleja kirjoituksia lueskella.
Kai, juuri lukeminen näissä on parasta. Kuvat toki selkiyttää asiaa, mutta ei yksi kuva kerro miten joku asia on tehty, tai miksi se on tehty niinkuin se on tehty. Joten lisää tekstiä kuvien kera ja yleisö viihtyy.

Pitäisikö jokaisen nyt vaikka tämänkin tarinan lukeneen kuitata jos on seurannut projektia enemmän kuin yhden päivityksen osalta jotta saataisiin käsitys siitä moniko näitä oikeasti lukee. Itse uskoisin että varsin moni. Vai olisiko ylläpidolla heittää statistiikkaa siitä moniko nyt vaikka tämän tykkipurren on nähnyt tms?
Hmm.Tuossa meidän tykkijollassa on eräänlaiset haarukat airoille ja mastoille jotka oli käytössä sekä purjehdittaessa ja soutaessa.Miehistöä koulutettiin takilan purkuun ja nostamiseen jatkuvasti.

Dianassa on esimerkiksi kaikki skuutit knaakeleissa mastoissa kiinni ja mastot laitetaan sivuilla oleviin sisäpuolella oleviin levennyksiin kuten airotkin.Keulaharuksen paikka taas on etutykin kaukalossa koukulla kiinni renkaassa,joka irroitettiin nopeasti taisteluun mentäessä.Vantit ovat myöskin rautarenkaissa airojen välissä, jotka saa nopeasti irti takilan purussa.Veneissähän ei ollut varsinaisia sekasotkupaikkoja missään ja sisäsivuilla oli luukut missä miehistön ja aluksen tarvikkeet ovat.

.En tiedä kuinka nopeasti tykkisluupin rikauksen vaihto ja purku tapahtui,mutta tykkijollissa ainakin harjoiteltiin vaihdon tapahtuvan kolmeen minuuttiin.Luulempa että tämä Chapmanin simputustyyli oli käytössä myöskin näissä sluupeissa.

Toivottavasti oli vähän vinkkiä takilointiisi Kai.

T.Marko ja Anne