Pienoismallit.net

Tykkipursi

Canon Slup

Tarkoituksena on jatkaa Fredric af Chapmanin suunnittelemien alusten pienoismallisarjaa keskittyen 1788-90 Kustaan sodassa Suomenlahdella käytettyihin aluksiin.
Tykkipursi oli F.H. af Chapmanin ehkä nerokkain konstruktio. Se kantoi 16-24 naulan tykit keulassaan ja perässään. Purjehduksen aikana tykit laskettiin luiskaa pitkin keskilaivaan vesirajan kohdalle, jolloin alus tukevoitui. Taistelua varten ne vedettiin keulaan tai perään alalavetille. Samalla perästä tai keulasta otettiin kappale pois tulialan avaamiseksi. Lisäksi aluksella oli kaksi pienempää 3-naulaista nikhakaa lähitaistelua varten. Purjehdusta varten tykkipurressa oli kaksi mastoa rikattuina sprii-takilalla (varpapurje) tai loggerttitakilalla. Mastot kaadettiin taistelua varten ja alusta liikuteltiin soutamalla - 14 airoparia ( 2 miestä/airo ).
Tykkipursia oli saaristolaivastossa Kustaan sodan alussa 27, mutta sen lopussa jo 127. Suurin valmistusajankohta oli vuosi 1789, jolloin niitä tehtiin ympäri valtakuntaa Stralsundista Gävleen sekä myös sisämaassa. Variaatioita oli monia. Projektini perustuu piirustuksiin: 9.9.1789, Fredric af Chapman, Karlskrona.
Alkuperäiset mitat: pituus 74 ja leveys 15 ruotsin jalkoja ( 29,69 cm )
Mittakaavani malliin on 1:40, joten se tulee olemaan 54,92 cm pitkä ja 11,13 cm leveä.
Olisin kyllä mieluiten tehnyt 1:25 -kaavaan niin kuin mörssäribarkassinkin, mutta pituus olisi ollut n. 88 cm. Ei olisi oikein sopinut mihinkään.

Projektin haasteet:
- Riksarkivetin Marinens ritningar:n piirustus antaa mittasuhteet muttei tarkkaa kuvaa osien toiminnasta. Se jätettiin veistämöiden murheeksi. Täytyy "nuuskia" ja päätellä.
- Monet yksityiskohdat esim. airojen tukien kääntötoiminta tulee aiheuttamaan päänvaivaa.
- Varsinaista purjepiirrosta ei ole olemassa, koska tykkipursia tehtiin monenlaisilla takiloilla. Täytynee taas "nuuskia" aikalaismaalauksista ja päätellä. (Onneksi itse olen purjehtinut n. 55 vuotta. )
- Materiaalin hankinta vaikeutui, kun paras "alihankkia" Harraste-kauppa lopetti toimintansa. Varsinkin kunnollinen puutavara on hieman hakusessa - puutavaraliikkeiden harvasyinen lannoitepuu ei käy. Täytyy saada kunnollista tiheäsyistä ja taidolla kuivatettua sekä tarkasti sahattua mäntyä. Täytyy ehkä tehdä itse, mutta aikaa kuluu hieman toisarvoiseen hommaan. Toinen vaihtoehto on siirtyä esim. basswoodiin (lehmukseen) hieman kiristellen hampaita. Samaten erivahvuisten pyörölistojen, lankojen yms. perässä juokseminen on hieman tylsää. Verkkokauppoihin ja niiden kuviin en aina luota (täytyy hypistellä).

Edellä muutamia haasteita, mutta nehän ovat kai rakentelun suolaa.

merkinnät

Tykkisluupin tärkein kulkutapa oli soutaminen. Airopareja oli siis 14. Jokaisessa airossa oli kaksi soutajaa. Soutajat vaativat kunnon soutupenkit. Tuhdot olivat asetetut hieman viistoon airojen liikkeen takia. Pidemmät soutajat istuivat sisempänä, koska airon liike oli siellä suurin. Kun pääaseistuksen tykkejä vedettiin keulaan tai perään, täytyi kaksi tuhtoa siirtää sivuun siksi aikaa. Perässä voitiin tuhdot asettaa takaisin tykin ollessa tuliasemassa. Keulassa menetettiin yksi tuhto ja airopari. Tällöin siis siirrettiin hankainjärjestelmää taaksepäin - perässä oli yksi tuhto tätä varten varalla. Mastot laskettiin alas, kun tykkejä alettiin…
Tämän rakentelun yksi haastavimmista vaiheista on airojen hankainjärjestelmän tekeminen. Chapmanin tässä tykkisluuppimallissa hankainjärjestelmä oli kokonaisuudessaan liikkuva eli taipui taaksepäin ja sisäänpäin. ( Ehkä joku joskus selittäisi: Miksi? Suurimmassa osassa tykkisluupeissa oli kiinteä "siipi", johon hankaimet sitten kiinnittyivät.) Siis täytyi ensin tehdä tukipuut (28 kpl) oikeanmuotoisiksi ja porata niihin reiät hankaimelle sekä kansikiinnitykselle. Sitten oli vuorossa pitkä aisa, johon tukipuut ja hankaimet kiinnittyivät. Hankainten kohdat vahvistin pellin palasilla, jotka kääntyivät aisan ympärille. Pelliin ja aisaan…
Kuten jo on mainittu myös tykkisluupin perä piti avata perätykin ampuma-alaa varten. Samalla täytyi osa peräsimestä poistaa tykin tieltä. Chapmanin piirroksessa ei mekanismeista tarkempaa selitystä ole, joten niiden suunnittelu jäi jälleen telakoille. Jonkun verran apua sai sen aikaisista maalauksista ja piirroksista. Suurin osa toteutuksesta jäi kuitenkin eläkeläistelakan henkilökunnan päättelyn varaan. Palanen perästä oli sahattu jo aikaisemmin irti. Nyt se saranoitiin samoin kuin etuporttikin 0,5mm:n pellistä ja 1mm:n langasta tehdyin saranoin. Alareunaan tuli ohjaustappi, joka lukitsee portin oikealle kohdalle. Koska porttiin kohdistuu…
Tonttujen jouluinen riehuminen hieman hidasti rakentelua, mutta jotakin sentään: Tykkisluupissa täytyi osa keulasta (ja perästä) aukaista ampuma-alan saamiseksi pääaseistukselle. Jo aikaisemmin sahasin keulasta palasen. Nyt saranoin sen aukeavaksi. Saranat leikkasin ja taivuttelin 0,5 mm:n pellistä ja saranatappi on 1 mm:n surrauslankaa. Jotta palanen asettuisi tukevasti paikoilleen, sen alareunaan tein kaksi ohjuritappia. Porttia täytyy siis hieman nostaa, jotta se kääntyy paikaltaan. Saranattomalle puolelle tein langasta "hakasen", jolla varmistetaan portin kiinnipysyminen ( Myös 1mm lankaa - siis todellisuudessa 40mm kankea…
Kannen tekemiseen yksityiskohtineen kului kohtalaisen runsaasti aikaa. Lisäksi täytyi tehdä tykkien keinulaveteille tuet. Nehän oikeasti miehistö laittoi kannen alta, mutta kun ei sattunut olemaan kääpiöitä käytössä. Tuen käyttövipu kannella sitten naamioidaan luukulla, jota oikeasti käytettiin mentäessä kannen alle. Kannelle täytyi tehdä myös pienempien tykkien lavettien pohjat, mastojen asennusreiät sekä muotoilla sivukansien tuet. Tykkikuilujen sisusta ja keinulavetit oli tässä vaiheessa myös tervattava ja meikattava niihin laudanvälit sekä naulan jäljet, koska ovat vanerista tehdyt. Tykistö oli myös tehtävä lähes valmiiksi (Edellisen…
Mallini on siis Chapmanin katettu tykkisluuppi. Ennen kannen laudoitusta täytyi tehdä sen alle jääviä rakennelmia. Pääaseistuksen kaksi tykkiä olivat purjehduksen aikana keskellä alusta vesilinjan lähellä, mistä ne sitten laahattiin taljoilla keulaan tai perään asemiin. Lavetteina olivat "mäkilavetit", jotka muodostuivat "keinuista", joiden avulla tykit asemiinsa laahattiinkin. Keinut sitten tuettiin "mäkilaveteiksi". Kuvassa sarana näyttää melko "rouvilta", mutta se jääkin täysin näkymättömiin, joten olkoon vaan. Mastojen tyvet tuettiin runkoon oikeaan kulmaan hieman etuviistoon. Tämä siksi, ett…
Kun laudoitus oli valmis, oli aika irrottaa tykkiporttien palaset keulasta ja perästä. Se onnistui hyvin Dremelin katkaisulaikalla. Sitten tein tykkiporttien laudoitukset valmiiksi. Itse porttipalaset saranoidaan myöhemmin. Kun laudoitus oli karkeasti hiottu, rungon sisäosa vuorattiin dispersioliimalla ("maitoliima") ja kertakäyttöliinalla. Tämä sen takia, ettei runko vuosien saatossa ala halkeilla. Sitten vuorossa oli kittaus. Käytin kittaukseen Plastic Paddingin kemiallista puuta. Se on puun väristä, helppoa hioa ja kuivuu jopa joskus liiankin nopeasti. Sillä saa peittoon laudoituksen "mokat" ja kuivuessaan se hieman…
Laudoitukseen siis valitsin basswoodin eli lehmuksen. Käytän 2x6mm rimaa. Tein ensin parraslaudat ja kölin vieressä olevat pohjimmaiset laudat; ne täydet 6mm keulasta perään. Seuraavaksi aloin tehdä lautoja partaasta alaspäin kaventaen sekä keulaan että perään päin. Jos mitoitus ihan ei mene millilleen nappiin, vajaat "soirot" jäävät tulevan jalustan alle hieman piiloon. 1. Mitoitus 2. Höyläys. Käytän normaalia pitkää käsihöylää nurinpäin. 3. Hionta. Ensin pöydällä olevaa paperia vasten ja sitten lopuksi käsin. 4. "Höyrystys". Käytän kukka-allasta, johon vedenkeittimellä kuumennettu kiehuva vesi. Lautojen upotus sinne; n…
Kiinnitin kölipuun tukevalle levylle siten, että se pysyi suorassa. Sitten kaarten liimaus pari kaarta kerrallaan, jotta pystyi pitämään ne suorassa. Liimana käytin Loctiten Power Epoxy:a (5 min). Epoksiliima on tarpeeksi vahvaa ja pitävää tukirungon kokoamiseen. Tuo nopea "jämähtämisaika" tekee mahdolliseksi pitää käsin kaaria paikallaan kaksi kerrallaan. Tosin liimaa täytyy sekoitella vähän väliä pikku erissä. Liimauksen aikana on hyvä olla tehokas tuuletus, koska epoksin haju on melkoinen. Kun kaaret oli liimattu, tein jäykisteet: Keulan ja perän jäykisteet toimivat sitten "tykkitallien" seinäminä. Keskikaarien…
Seuraavaksi alkaa kölipuun ja siihen liittyvien kaarien valmistus. Piirustuksesta jäljensin mallit ensin kaavapaperia käyttäen, koska piirustuksen kaarimalliin on piirretty samaan kuvaan sekä etu- että takapään kaaret (puoliksi). Puolikkaan piirtäminen läpi ja sitten kaavapaperin taitos sekä toisen puolen täydennös. Kaavapaperin leikkaus muotoon ja sillä piirto maitokartongille sekä pahvimallin leikkaus. Pahvimallien kokoaminen aluksen näköiseksi, jotta voi tarkistaa, ettei missään kohtaa ole tullut virhettä. Tässä vaiheessa jo "mietintämyssy" päähän ja suunnittelemaan, miten jatkossa voisi edetä ja missä järjestyksessä. Seuraavaksi…
Ensimmäinen homma oli alkuperäisten piirustusten saattaminen 1:1 -muotoon, jotta osat voisi sitten paremmin valmistaa oikeaan kokoon. Tässä apuna on mittaskaala alkuperäisissä piirustuksissa. Siinä on käytetty ruotsin jalkaa mittayksikkönä (29,69cm). Siis 10 jalkaa on 296,9cm. Käytän mittakaavaa 1:40, joten skaala täytyy saada muokattua siten, että 10 jalan mitta on 7,2cm. ( Yhden jalan pienentäminen on liian pientä pipellystä.) Sitten kopiokoneelle, jossa on mahdollisuus suurentaa prosentti kerrallaan: kopio - vertaus, kopio - vertaus … kunnes skaala täsmää. Sitten tällä arvolla kopioidaan koko piirustus ja leikkaa, liimaa, askartele…