Pienoismallit.net

1953 Chevrolet BelAir

Urban Camouflage

Parin vanhan rakennussarjan kaupantekijäisenä tullut (arviolta v. 1980 valettu) Bel Air –sarja oli enimmäkseen täydellinen osiensa suhteen, mutta osa kromeista oli haalistunut ja kirkasosissa naarmuja. Korin vaaleansininen muovi oli myös tummunut ajan saatossa. Koska kyseessä oli nollan euron tuote, ajattelin uhrata sen pikaisena rakenteluna ”taiteen” alttarille. Kori on hyvää valutyötä, ja pienellä siistimisellä sen sai muutamassa illassa primerointikuntoon. Sitten päälle Tamiayn hopea ja erikoismaalausta suunnittelemaan. Siinä sitten kävi niin, että tartuin ruiskuun sinä helteisenä päivänä kun Suomen ilmatilassa oli vain yksi lentokone, mistä syntyi idea maalata valtiopäämiesten huipputapaamisen värit (mitenkään ottamatta mitään poliittista kantaa mihinkään). Doctor Cranky’s Lab-rat-ory –videossa näytettiin nylonverkon käyttö, joten ei kun apinoimaan sitä: kori konepelteineen sujautettiin taxfree-putelin vaimennussukkaan, ja punainen candy pintaan. Nopea kuivatus, sukan vaihto ja sinisen candyn suihkutus. Sitten puolenkymmentä kierrosta lakkaa ja kolmen kuukauden kuivatus.

Pohjaan kiinni valettu pakoputkisto lähti runkopalkkien välisen pohjalevyn irrotuksen myötä. Salmiakkikuvioista ”peltiä” tilalle, ja uusi pakoputki syntyi yhdistelemällä jotain vanhaa pakoputkea ja 2,5 mm:n muovitankoa. Koska sarjan alkuperäinen Stovebolt oli jo varastettu toiseen projektiin, löytyi romulaatikosta Plymouthin suora kutonen. Se sai kelvata sellaisenaan paitsi laturin vaihdon ja hihnapyörien muutoksen hihnoineen.
Mittaritaulut porattiin irti, ja reikiin soviteltiin mittaridekaalit. Vilkkuviiksi ja rattivaihdekeppi tehtiin rautalangasta ja niiden päihin nupit värjätyllä Araldiitilla.
Takaikkunan sisäpuolelle tuli aurinkoverho. Itse lasi oli pakko värjätä sisäpuolelta naarmujen peittämiseksi. Etuikkunaa on hiottu ja kiillotettu eri karkeuksien hiontatuotteilla.
Koska osa kromeista oli huonossa kuosissa, vetäisin joihinkin kuultosinistä sävyksi. Eiväthän ne naarmut siitä mihinkään häipyneet, tosin, vaan eipä haittaa tällaisessa värikokeilussa tällä kertaa ja toisaalta tempusta tuli kontrastia. Auton neljä kiinnityskohtaa Maan kamaraan hoitui Aoshiman 19” setillä.

Kommentit

Joo-o erilaisuus ei välttämättä ole huono asia. Jännä maalaustekniikka, johon ei itsellä riitä taito, uskallus eikä mielikuvituskaan. Noi mustat puskurit on kyllä tosi raskaan näköiset, ehkä kuultokäsittely sillä sinisellä ei olisi ollut kehno idea? Vai olisiko sitten ollut jo liikaa sitäkin väriä? Mielenkiintoinen väkerrys, kuten aina MM-pajalta.
Kiitos huomioista Ismo. Puskurien kromi oli niin ruvella että oli pakko maalata. Halusinkin raskaan ulkonäön jota vanteetkin ehkä voimistavat.. Kyllä kuultosininen olisi varmaan sopinut..
Oletko MM kokeillut Molotowin kromia? Isompiakin pintoja saa tosi kiiltäviksi, kun ei tuherra niillä kromikynillä, vaan suorastaan kastelee pinnan siveltimellä ottamalla Molotow täyttöpullosta sitä kromilitkua. Ei paljon uutta pintaa häpeä. Toki siveltävän pinnan pitää olla siloiteltu, siis esim. puskurissa.
Tämä pitäisi kyllä nähdä livenä.
Maalaustekniikka kuulostaakin jo taikurin hommilta ja koko malli on tehty antaumuksella mallailulle.
Hieman olen samaa mieltä Ismon kanssa, mutta ehkä vielä raskaammin. Puskurit ja vanteet / renkaat ovat niin raskaan oloiset, että ne poikkeavat mallista rajusti. Halusit pyörille raskaan vaikutelman, mutta ehkä se ei olisi ollut tarpeen.
Nämä on siis makuasioita ja katson aina mallin kokonaisuutta.
Tähditttelin jo nyt, mutta varmaan täysi tähti olisi tullut lisää noista mustiksi maalattujen osien toisenlaisesta väristä.
Ismo Penttinen kirjoitti:
Oletko MM kokeillut Molotowin kromia?
Kiitos vinkistä. Millin kynää olen käyttänyt pieniin paikkauksiin. Täytyypä tilata puteli ja alkaa harjoitella kromustekniikkaa.
Timo Rissanen kirjoitti:
Tämä pitäisi kyllä nähdä livenä.
Tähditttelin jo nyt, mutta varmaan täysi tähti olisi tullut lisää noista mustiksi maalattujen osien toisenlaisesta väristä.
Täytyy tyytyä antamiisi tähtiin ;-) koska valmiiseen malliin en suuria muutoksia enää tee. Renkaiden - puskureista puhumattakaan -vaihdossa kun saattaa sattua ja tapahtua. Sen verran tuhdit liimukset niissä on, nimittäin. Mutta tärkeintä on palaute. Kiitos siitä. Nyt osaan katsoa mallia sillä silmällä että sen harmonia ei ehkä olekaan aivan optimaalinen. Rakentelun huumassa ja osien värejä valitessa sitä ei aina tule ajatelleeksi. Tästäkin on hyvä ottaa oppia seuraavissa projekteissa.
Enköhän minä tämän johonkin näyttelyyn kiikuta.
Mikko MM Mäkelä kirjoitti:
Timo Rissanen kirjoitti:
Tämä pitäisi kyllä nähdä livenä.
Tähditttelin jo nyt, mutta varmaan täysi tähti olisi tullut lisää noista mustiksi maalattujen osien toisenlaisesta väristä.
Täytyy tyytyä antamiisi tähtiin ;-) koska valmiiseen malliin en suuria muutoksia enää tee. Renkaiden - puskureista puhumattakaan -vaihdossa kun saattaa sattua ja tapahtua. Sen verran tuhdit liimukset niissä on, nimittäin. Mutta tärkeintä on palaute. Kiitos siitä. Nyt osaan katsoa mallia sillä silmällä että sen harmonia ei ehkä olekaan aivan optimaalinen. Rakentelun huumassa ja osien värejä valitessa sitä ei aina tule ajatelleeksi. Tästäkin on hyvä ottaa oppia seuraavissa projekteissa.
Enköhän minä tämän johonkin näyttelyyn kiikuta.
Kuopion Maalla, Merellä ja Ilmassa X ensi vuoden loka-marraskuussa?
AJ 3.11.2018 15:12 Vastaa lainauksella
Moi Mikko, Automallauksen asiantuntevammat rakentavat kritiikit ovat jo annetut edellä; joten tyydyn vain kehumaan hyvää työtä. Kauniin tyylikäs Chevy Bel Air 1953, jonka maalaus on aivan ässä! Parhain terveisin, AJ
[/quote]
Kuopion Maalla, Merellä ja Ilmassa X ensi vuoden loka-marraskuussa?
[/quote]
Laitamma kalenteriin. Lupauksia en tohdi antaa. Lahteen hyvin todennäköisesti ainakin.
AJ, Kiitos ja kumarrus.