Pienoismallit.net

Amphion 1778

Kustaa III.n huvi- ja komento-alus

Kustaa III.s rakennutti itämeren olosuhteisiin sopivan saaristolaivaston 1700-luvulla tämä alus oli tämän laivasto-osaston lippu-laiva.
Aluksen käyttöön-otto on ollut varmasti mielenkiintoinen näky sillä neitsyt matkallaan alus joutui merihätään ja ajautui ohjaus-kyvttömänä erään saaren rantaan. Oma henkilökohtainen oletukseni tämän tapahtuman syyksi on, ettei aluksen miehistössä ole ollu yhtäkään merimiestä joka olisi aikaisemmin purjehtinut tälläisellä priki-takilan muunnoksella. Jossa ei ole ensimmäistäkään Harus-purjetta fokka- ja iso-maston välissä vaan fokka mastoon on takiloitu myös pieni kahveli-purje. Mutta tällä takilalla ei ole tarkoitus purjehtia missään tilanteessa ns.täysissä purjeissa, sillä tuo fokka-maston kahveli-purje ei mahdu toimimaan samanaikaisesti iso-purjeen kanssa, samoin on tuon fokka- ja kokka-purjeen kanssa.
Näistä syistä uskoisin isältä pojalle siirtyneeseen perimätietoon, joka kertoo tässä on olleen ajatuksena se että avo-meri osuuksilla ollaan käytetty raaka-purjeita ja saaristo-osuuksilla käytettäisiin helpommin hallittavaa kahveli-takilaa. Tämä takila-ratkaisu on mielestäni loistava valinta ajatellen suomenlahden ja ruotsin rannikon rikkonaisuutta, jossa on vuoroin kapeita saaristo-osuuksia ja vuoroin avomerta.
Lähteistä riippuen alusta on nimitetty kuunarista brigantiiniin ja jossain alus luettiin prikiksi.
Olen l
Kuvannut mallissani tilannetta jossa alus on siirtymässä avomeri osuudelta saaristoon. Prammipurjeet on ehditty kääriä kokoon iso-maston "raaka iso-purje" on esi koottuna kahveli-purjeet juuri avattu ennenkuin kootaan loputkin raaka-purjeet ja nostetaan kokka-purje. Liivari purjeet mahtuvat kyllä toimimaan joka tilanteessa.
Malli oli muuten mukava rakennettava mutta ohjeet takilan suhteen jättivät enemmän oman tietämykseen ja tiedon hankinnan varaan. Onneksi Fredrik Henrik af Chapman on sen verran tunnettu laivanrakennusmestari että hänen suunnittelemista laivoista löytyy mainintoja melkein jokaisesta kirjasta mitkä käsittelevät ruotsin 1700-luvun lopun venäjän-sotia tai muuta tuon ajan laivan-rakennushistoriaa.
Kuvat ovat mitä ovat sillä ne on kuvattu siinä missä alus on esillä. Eli olohuoneen pöydällä :)
En vain ole vielä oppinut ottamaan kuvia jotka olisivan kooltaan pienempiä, jotta saisin useamman kuvan per kansio. Facobookissa on nähtävissä jokunen kuva enemmän.
m.facebook.com/story.php?story_fbid=1045670905607499&id=100004937974481

Kommentit

Hieno on.Jostain syystä tämä on mennyt ihan ohi,niin minulta kuin näköjään monelta muultakin.On muuten hieno ja taattua Chapmania,olkoonkin rakennus sarja.Tällä kertaa ihan kymppiteos.Tekijähän rakennus sarjaan hengen luo ja tässä mallissa onkin työtä enemmän kuin laki sallii.Huomasimme muuten itsekin kun teimme muutaman Chapmanin aluksen,että takiloissa on ollut ongelmia.Esim.KronPrins Gustav Adolf sotkeutui ankkuriköytensa irrotuksessa ja ajautui karille 1788.Merimuseon sekä meidän huomion kiinnittyi siihen,että Iso maston vanttiharukset olivat aivan liian edessä että,alaisoraaka olisi kääntynyt tarpeeksi jyrkkään luoviin.Eli laiva ei kääntynyt tuulen mukaan tarpeeksi nopeasti ja jäi venäläisten vangiksi.Toinen ongelma oli tykkijollien loggerttipurjeet jotka jo kokeilimme pienoismallillamme.Eivät toimi toivotulla tavalla.Merimuseon ja meidän kokemustemme mukaan.Frederic Af Chapman oli loistava suunnittelija ja kokeilija ja Britti.Myöhemminhän hänen suunnittelemat laivat jo toimivatkin mutta mutta.Suomi oli jo venäjän suuriruhtinaskunta.

T.Marko ja Anne
AJ 8.9.2018 21:58 Vastaa lainauksella
Moi Sami, Joo tämä upea laivamallisi oli livahtaa ohi ja olisikin, elleivät Anne & Marko olisi huomanneet sitä. Komppaan heti kärkeen Annea ja Markoa "ihan kymppiteos", juuri näin. Erinomainen stoori ja kerrassaan mainio kuvaus tilanteesta, jota kuvaamaan olet laivamallin rakentanut. Uskon myös, että tuo isältä pojalle siirtynyt perimätieto pitänee paikkansa, koska on erittäin loogista ja rationaalista, että avo-meri osuuksilla on käytetty raaka-purjeita ja saaristo-osuuksilla on käytetty helpommin hallittavaa kahveli-takilaa.

Kerroit, että lähteistä riippuen laiva on tyypitetty/luokiteltu joko kuunariksi tai brigantiiniksi tai prikiksi. Mikähän on oikeasti se oikea tyyppi/luokka?… Kenties Turuma eli jonkinlainen saaristofregatti?…

Huippulaivamalli tämäkin on. Nyt on viikon malliksi paljon ehdokkaita, tämä malli mukaanlukien. Upeaa työtä! Parhain terveisin, AJ
Laiva on ollut muunnos joko turuman- tai pojama-luokan saaristofregatista. Tästäkin tiedosta löytyy aivan yhtä luotettavasti mainintoja puoleen ja toiseen. Katsoin tuota pojama-luokan saaristofregatista tehtyä mallia. Ja sain siitä ainakin rungon pääpiirteiden ansiosta käsityksen, että olisi pojamasta muunnettu. Tietenkään sitä ei voi 100%.n varmaksi sanoa näin jälkikäteen kunhan on kaikki kolme rivissä niin voisi tehdä paremmin tarkastelua että kummasta löytyy enemmän yhtäläisyyksiä tämän saaristolaivaston lippu-laivaksi tarkoitetun aluksen kanssa.

Ruotsalaiset lähteet sanovat tätä kuunariksi, ja siksi itse käyttäisin tätä nimitystä. Jostain luin että pohjoismaissa olisi tätä takilaa kutsuttu raaka-purje kuunariksi. Mutta samassa tekstissä on maininta hermaphrodite-brig. Tämä on itseasiassa mielipiteitä herättävä asia, kun puhutaan näistä Chapmanin saaristolaivastolle suunnittelemissa aluksissa. Sillä melkein kaikissa tapauksissa on tehty muutoksia tunnettuihin alus-tyyppeihin, joista osa oli onnistuneita ja vähemmän onnistuneitakin on osunut miehen uralle.
Ja monesti jos alus on kirjallisessa lähteessä mainittu juuri prikiksi, brigantiiniksi taisnau-prikiksi, niin ne voivat tarkoittaa jokainen omaa tyyppiään tai sitten kirjuri on ollut välinpitämätön ja kirjannut nämä kaikki kolme takilaa samannimen taakse. Siksi näissä tapauksissa on parempi etsiä maalauksista ja jos mahdollista myös piirrustuksista vinkejä mikä näistä on todella kyseessä.

Sillä loppujen lopuksi priki ja snau-priki muuttuivat kirjanpidossa yhdeksi ja samaksi. Brigantiini ja kuunari on muuntunut suomessa lopulta ykdeksi ja samaksi.
Anne ja Marko kirjoitti:
Huomasimme muuten itsekin kun teimme muutaman Chapmanin aluksen,että takiloissa on ollut ongelmia.Esim.KronPrins Gustav Adolf sotkeutui ankkuriköytensa irrotuksessa ja ajautui karille 1788.Merimuseon sekä meidän huomion kiinnittyi siihen,että Iso maston vanttiharukset olivat aivan liian edessä että,alaisoraaka olisi kääntynyt tarpeeksi jyrkkään luoviin.Eli laiva ei kääntynyt tuulen mukaan tarpeeksi nopeasti ja jäi venäläisten vangiksi.Toinen ongelma oli tykkijollien loggerttipurjeet jotka jo kokeilimme pienoismallillamme.Eivät toimi toivotulla tavalla.Merimuseon ja meidän kokemustemme mukaan.Frederic Af Chapman oli loistava suunnittelija ja kokeilija ja Britti.
Minulle tuli tässä mieleen että oliko mikä loggerttipurje tekemässänne aluksessa?
Oliko kyseessä :
A. Pudotettava loggerttipurje
Pudotettava loggerttipurje muistuttaa läheisesti seisovaa loggerttipurjetta, mutta purjeen etuliesma työntyy edemmäksi mastoa. Vendaa tai jiippiä tehtäessä purje täytyy pudottaa, puomi tulee siirtää maston vastakkaiselle puolelle ja purje nostaa uudelleen. Tämän takia tämä purjetyyppi soveltuu parhaiten vesialueelle, jolla halssit ovat pitkiä

B. Tasapainotettu loggerttipurje
Eri loggerttipurjetyypeistä tämä on purjehdusominaisuuksiltaan kaikkein helpoin ja muistuttaa suurelti bermudatakilan isopurjeen ominaisuuksia. Purjeen ylä- ja alareunoissa on puomit, joiden välissä neliskulmainen purje on. Alaliesman puomissa on kiinni jalusköysi, jolla purjetta hallitaan. Tasapainotettu loggerttipurje soveltuu erityisesti purjehtimiseen kapeilla vesillä, kuten saaristossa, järvillä ja joilla, koska se mahdollistaa vendan tekemisen yksinkertaisesti ja nopeasti verrattuna muuntyyppisiin logerttipurjeisiin.

C. Seisova loggerttipurje
Kun tasapainotetusta loggerttipurjeesta jätetään pois alapuomi ja jalusköysi kiinnitetään purjeen jaluskulmaan ja halssikulma veneen keulan tuntumaan, saadaan seisova loggerttipurje. Sen hallitseminen vaatii taitoa ja fyysistä voimaa. Jiippiä tai vendaa tehdessä jalusköysi irrotetaan sivukannella olevasta helasta ja siirretään vastakkaisen sivukannen helaan. Myötätuuleen purjehdittaessa purjeen alaliesmassa yleensä käytetään irrotettavaa puomia tai airoa, jotta purjeen muoto säilyisi. Seisovan loggerttipurjeen suurin etu on sen yksinkertaisuus, mikä nopeuttaa takilan pystyttämistä ja laskemista. Tämä on toivottu ominaisuus, jos venettä halutaan alkaa soutamaan tuulessa, jolloin ilmanvastus tulee saada mahdollisimman pieneksi.

Kaikissa näissä on omat hyvät ja huonot puolet. Veikkaan että kyseessä on ollut pudotettava loggertti ja siksi ette ole saaneet sitä toimimaan onnistuneesti. Enkä usko näiden kaikkien kolmen olleen olemassakaan Chapmanin aikana.ystävälläni oli aikanaan muutaman vuoden käytössävene joka oli varustettu loggerteilla iso mastossa oli juuri tuo pudotettava ja taaempi melko pieni-kokoinen mesaani oli tasapainotettu. Homma oli siitä hölmön oloista kun halssinvaihdon yhteydessä joutui aina makaamaan piissä mesaanilla jotta pystyimme siirtämään isomaston purjeen toiselle puolelle niin ettei se halssinaikana nojannut mastoon.

Selittäisikö tämä mahdollisestisen sen ettei mallinne takilointi toiminut niin kuin pitäisi tai olisi voinut kuvitella. Mutta jos kyseessä on tosiaan pudotettava loggertti niin ei paljon tule ideoita miten sen sai toimimaan pienoiskoossa, jotta sitä voisi uittaa kauko-ohjauksella.

Muuten kiitoksia kaikille kehuista. Ne kertovat sen itselleni sen että on oppinut jotain harjoituksen kautta tekemällä. :)
Moi

Todella hieno malli ja tosi vaikeasta aiheesta. Ehkä Chapmanin täytyi aikanaan todistella Kustaa III:le jotakin, tosin oli herra kyllä tosi vaatelias. Hyviä tarinoita löytyy John Nurmisen säätiön kirjasta: Raoul Johnson, Kustaa III ja suuri merisota ( esim. kuva: Adolf Bockin maalaus Amphionesta), jos et jo ole lukenut.
Laitoin vastauksena kommenttiisi omista malleistani linkin Ruotsin Risarkivetiin. Siellä Amphion on luokiteltu skonertiksi. Riksarkivetista löytyy muutamia kuvia valmiina esim. alkuperäinen tackelritning. Ko. sijainnista löytyy myös jonkin verran kuvia muistakin saaristoristeilijöistä, joten voi vertailla.

t. Kai Kauppi
Meillä oli tuo pudotettava loggertti.Löytyy Tykkijolla 12 soutuinen albumistamme missä kerromme miksi se ei toiminut,tuppas kulkemaan tuulessa takaperin.Kokeilujen jälkeen teimme normaalin pirkkelin joka toimi erinomaisesti.Kuulemma loggerteissa miehistön tupsulakit lentelivät saimaaseen ja oli muutenkin hankala käyttää ja hidasti manöövereitä.Näin kertoi T.Lappalainen.

T.Marko ja Anne
En todellakaan näitä laivamalleja osaa/pysty objektiivisesti arvioimaan. Mutta subjektiivisesti helkkarin hieno malli!

YT
Kalle
AJ 11.9.2018 20:01 Vastaa lainauksella
Moi Sami, Kiitos vastauksestasi. Kylläpä on varsinaista salapoliisityötä pelkästään jo tuon laivatyypin/luokan selvittäminen. Paljon joutuu pohjatöitä tekemään näihin purjelaivamalleihin; respektiä ansaitsevaa työtä! Näköjään, kuten Kai sanoo ja Kain laittaman linkin Ruotsin Risarkivet mukaan laiva on kuunari. Joka tapauksessa upea laivamalli. Parhain terveisin, AJ