Pienoismallit.net

Focke-Wulf 190A-8

Kapteeni Dähnen "Lahtari"

Revellin sarjassa oli kaksi vaihtoehtoa, joko A-8/R11 yöhävittäjä tai A-8 päivähävittäjä, joista päädyin jälkimmäiseen. Sarjan valut ovat lähes samat kuin Revellin toisessa ison skaalan Lahtarissa; F-8 Schlächter (nro 04869), toki mukana tässä yöhävittäjän antennit. Näissä uusissa Revellin sarjoissa värillinen kokoamisohje osien värikoodeilla on mukava parannus vanhoihin ohjeisiin. Malli meni mukavasti kasaan lukuun ottamatta moottoripellityksiä sekä laskutelinekuiluja, joita joutui aika lailla hiomaan ja kittaamaan. Malli on rakennettu suoraan laatikosta lisättynä Edun syöksyvyö-etseillä sekä jarruletkut kuparilangasta. Laskutelineiden välissä olevan lisäpolttoainesäiliön jalustan jätin tarkoituksella pois. Ymmärtääkseni se voitiin painon ja ilmanvastuksen vähentämiseksi poistaa, mikäli ei käytetty lisäpolttoainesäiliötä tai pommia. Maaleina RLM 74, 76 ja 83, pintakäsittely Humbrol Rust Wash. Pohjakuvia on kaksi, tarkoituksella keskenään erilaisilla valotuksilla (näissä vielä kuomu ja antennilanka asentamatta kuvausteknisistä syistä).

Koneen esikuvana on II/JG 1:n komentajan, kapteeni Paul-Heinrich Dähnen (7.7.1921-24.4.1945) A-8 ”Musta Kaksoiskulma” Mecklenburgissa helmikuussa 1945. Hän saavutti itärintamalla 96 ja länsirintamalla 3 ilmavoittoa. Dähne sai surmansa surullisen kuuluisalla suko Heinkel He 162:lla huhtikuussa 1945 koulutuslennolla. Kuomu ei auennut kunnolla Dähnen käyttäessä heittoistuinta.

Kommentit

Hyvin koottu, maalattu ja camottu Focke, pidän!
AJ 27.8.2018 16:41 Vastaa lainauksella
Moi Kalle, Onnistunut ison skaalan Focke. Hyvä taustoitus ja rakentamiskuvaus. Kaikki näyttäisi olevan hyvin kohdallaan; rakentaminen, maalaus, säistys ja viimeistely. Hyvää työtä Kalle! Parhain terveisin, AJ
Kiitokset Roope ja AJ!
YT
Kalle
Ylihieno.
Termi ei tarkoita, että joku paikka olisi mennyt överiksi, vaan että kokonaisuus on ylivertainen.
Tuohon mittaan ei tarvitse paljon tulla mokia, kun ne korostuu.
Kiitos Timo!
Skaala on minulle vieras, mutta kuvien perusteella ainakin hienolta näyttää. Voi kun voisikin toteuttaa tämän 1/72 skaalassa ;) Ehkä Eduard?
Kiitos Mika!
1/72 skaalassa mielenkiintoinen vaihtoehto: kuivalainen.mycashflow.fi/product/14661/focke-wulf-fw-190a-8-royal-class-172 ei tosin kokemusta ole, kun en noita pikkuskaalan koneita kokoa, ovat liian haasteellisia pienen kokonsa vuoksi minulle.

YT
Kalle
Juri H. 28.8.2018 12:05 Vastaa lainauksella
Hei Kalle!
Erinomaisesti tehty Focke! Itse yritin räpeltää samaa Revellin sarjaa ja lopputulos oli sellainen, ettei sitä kyllä tänne kehtaa laittaa. Mutta sinun Lahtarisi on onnistunut! Luontokuvat antavat pikantin lisän kuvakavalkaadiin. Minun arviointiskaalassani täydet pojot! Miten teit tuon litkutuksen, eritoten moottori-/kk-peltien likaiset vanat hyvin luonnollisen näköiset?
Kiitos Juri!

Pintakäsittely eteni seuraavasti: Maalauscamon ja dekaalien päälle pari kerrosta mattalakkaa. Annoin kuivua 2 vrk. Seuraavaksi pensselöin pinnat Humbrolin Rust Washilla, annoin kuivua yön yli (max. 12h ettei pala kiinni). Sitten pyyhin pinnat tärpättiin kastetulla pehmeällä talouspaperilla. Lopputuloksena paneeliuriin, kulmiin ja saumoihin jää sopivasti "likaa". Lopuksi vielä 2-3 kerrosta mattalakkaa ja homma valmis.

Ei kannata Juri ujostella töiden kanssa. Tänne vaan rohkeasti näytille. Palautteesta ja neuvoista saa paljon irti, siten minäkin olen oppinut näitä niksejä. Ja kyllä ne minunkin ensimmäiset mallini 2,5 vuotta sitten olivat varsinaisia räpellyksiä. Tekemällä ja neuvoja kuuntelemalla oppii.

YT
Kalle
Kaikkien yllä olevien kehujen jälkeen tulee kritiikkiä.
Rakennusjälkeen en ota kantaa vaan maalaukseen.
Dähnen koneessa pitäisi olla runko pääasiassa RLM76, ainoastaan rungon yläosa tummenpana selkeällä rajauksella.
Nyt väriraja näyttää olevan erittäin leveä ja sottainen… koko pyrstökin sumutettu sumeaksi pienillä pisaroilla.
Tämä yhdistettynä ilmeisen ylikorostettuihin pakokaasuvanoihin antaa aivan väärän vaikutelman.
Etsi ja tutki valokuvia. Miten eri koneyksilöt olivat maalattu. Miten muut saman yksikön koneet olivat maalattu samalla ajanjaksolla. Olivat koneen sotkuisia vai hyvin huollettuja. Saksalaishävittäjät, vaikka olisivatkin olleet samoilla väreillä maalattuja, saattoivat olla hyvinkin erilailla maalattuja riippuen onko kyseessä FW tai Bf. Lisäksi eri tehtailla oli omia variaatioita.
Mieti miten ja millä välineillä kone oli maalattu. Joskus on parempi jättää säistys vähemmälle kuin liioitella.
Mutta, kyseessä on kuitenkin vain läjä muovia joka ei loppupeleissä kovin tärkeä ole.
Kunhan sanoin mielipiteeni.
Raine Luotonen kirjoitti:
Kaikkien yllä olevien kehujen jälkeen tulee kritiikkiä.
Rakennusjälkeen en ota kantaa vaan maalaukseen.
Dähnen koneessa pitäisi olla runko pääasiassa RLM76, ainoastaan rungon yläosa tummenpana selkeällä rajauksella.
Nyt väriraja näyttää olevan erittäin leveä ja sottainen… koko pyrstökin sumutettu sumeaksi pienillä pisaroilla.
Tämä yhdistettynä ilmeisen ylikorostettuihin pakokaasuvanoihin antaa aivan väärän vaikutelman.
Etsi ja tutki valokuvia. Miten eri koneyksilöt olivat maalattu. Miten muut saman yksikön koneet olivat maalattu samalla ajanjaksolla. Olivat koneen sotkuisia vai hyvin huollettuja. Saksalaishävittäjät, vaikka olisivatkin olleet samoilla väreillä maalattuja, saattoivat olla hyvinkin erilailla maalattuja riippuen onko kyseessä FW tai Bf. Lisäksi eri tehtailla oli omia variaatioita.
Mieti miten ja millä välineillä kone oli maalattu. Joskus on parempi jättää säistys vähemmälle kuin liioitella.
Mutta, kyseessä on kuitenkin vain läjä muovia joka ei loppupeleissä kovin tärkeä ole.
Kunhan sanoin mielipiteeni.
Raine on taas puhunut. Mies varmaan tietää paljon kaikista koneista ja on fysiikan asiantuntia mm latojen kattojen kestävyyden arvioinnissa. ( kts aikaisemmat kommentit). Mutta jokainen kommentti on mallarille ollut latistavaa luettavaa, jolla ei ole mallin suhteen minkäänlaista oleellista merkitystä.
Olisi kiva, jos itse laittaisit tänne joskus mallin, jossa nuo kaikki toimisi.
Jos kommentoi jotain mallia, niin se on hieno asia, mutta jos joka kommentissa alkaa lyttäämään epäolennaisilla seikoilla mallia ja varsinkin mallaria, niin se ei ole kovinkaan hieno asia.
Kritiikkiä pitääkin antaa, mutta ei esim. sanoilla " Mutta, kyseessä on kuitenkin vain läjä muovia joka ei loppupeleissä kovin tärkeä ole".
Se läjä muovia saattaa olla mallarille jopa puolen vuoden työn kohokohta, joten eiköhän sinun ole parasta jättää kommentoimatta hienoja malleja niin kauan, kun teet itse tänne sen mieleisesi mallin.
Uskallatko antaa tänne julkisesti antamasi tähdet tästä mallista? Minä uskallan. Ne on 4,5. Ja pojoni perustuu mallin kokonaisuuteen - niin kuin aina ennenkin.
Kriteerini ovat mallin työn tarkkuus huomion ottaen mittakaava, maalaus dekaalit, pintakäsittely ja valokuvien laatu ja joskus mallin harvinaisuuskin. Arvostan tietenkin myös scratchinä tehtyjä osia ja malleja.

Kunhan sanoin mielipiteeni toisen mielipiteestä tähän malliin. Se ei liene offtopic aineistoa.
Nämä Kallen mallit herättävät tunteita. Minäkin olen tätä katsellut maanantai-iltana ja eilenkin, ja ihmetellyt, sanoisinko jotain. Jospa nyt sanoisin vaikka niin että meillä on Kallen kanssa erilainen käsitys lentokoneen ulkoasusta ja siisteydestä. Minun mielikuvani saksalaisista hävittäjistä, jopa sodan loppuvaiheissa, on puleerattu, siisti, huolella pidetty. Toki moottorit tupruttivat aika paljon nokea… mutta pestiinhän niitä.

Pari pohjakuvaa katsoin eilen illalla, taas kerran, oikeista koneista, mustavalkokuvia. Ei niissä ole ruutijäämiä hylsynpoistoaukkojen ympärillä. Öljyvuotoja on joskus aika paljonkin.

Pidän enemmän siisteistä malleista. Mielipidekysymys. Ja lähteitä tulisi minusta käyttää, edes yhtä mustavalkokuvaa joka on otettu juuri sinä aikana mitä on tarkoitus kuvata. Toisen pienoismallin kuva ei ole hyvä lähde. Niin että oikeastaan olen Rainen kanssa samoilla linjoilla.

Kallen Thunderbolt oli kivan näköinen, se oli siisti.
Kiitokset kommenteista Raine, Timo ja Sakari! Ainakin mallini herättää keskustelua, hyvä näin. Tervehenkinen debaatti on aina paikallaan.

YT
Kalle
Kokonaisuutena mielestäni onnistunut malli. Ison skaalan mallina uskoisin tämän olevan melko näyttävä kapistus ainakin jos tämän livenä näkisi.

En puutu mallin maalauksen tai käytön jälkien esikuvanmukaisuuteen koska en niistä mitään tiedä. Omana mielipiteenäni sanon kuitenkin, että jos sitoo mallin tiettyyn ajankohtaan täytyy sen myös pitää paikkansa. Tämän mallin kohdalla "Dähnen FW helmikuussa 1945". Jossain on siis oltava se kuva joka kertoo millainen kone oli väritykseltään ja merkinnöiltään tuolloin. Jos sitä ei halua noudattaa, jättää aikasidonnaisuuden tekstistä pois. (olikohan nyt mahdollisimman sekavasti selitetty)
A Lappalainen kirjoitti:
Kokonaisuutena mielestäni onnistunut malli. Ison skaalan mallina uskoisin tämän olevan melko näyttävä kapistus ainakin jos tämän livenä näkisi.

En puutu mallin maalauksen tai käytön jälkien esikuvanmukaisuuteen koska en niistä mitään tiedä. Omana mielipiteenäni sanon kuitenkin, että jos sitoo mallin tiettyyn ajankohtaan täytyy sen myös pitää paikkansa. Tämän mallin kohdalla "Dähnen FW helmikuussa 1945". Jossain on siis oltava se kuva joka kertoo millainen kone oli väritykseltään ja merkinnöiltään tuolloin. Jos sitä ei halua noudattaa, jättää aikasidonnaisuuden tekstistä pois. (olikohan nyt mahdollisimman sekavasti selitetty)
Ehkä olisi ollut parempi vaikka todeta, että "Dähnen kone oli esikuva" tvs. Niin silloin ei puhuta niin tarkasta kopiosta pienoiskoossa, koska ihan tarkkaa tietoa ei ole kellään.
Toivotaan, että tämä nähdään livenä täällä keskellä kaikkea ja mualiman navassa:
www.pienoismallit.net/tapahtumat/2018/maalla-merella-ja-ilmassa/

Helsingistä ja sieltä nurkilta on joka vuosi ollut joku mallari ja varmaan kyytiin mahtuu kun kyselee.
Kiitos AL ja Timo, mallin esittelyssä puhunkin juuri "esikuvasta", en tarkasta kopiosta.
Ja kiitos näyttelykutsusta, katsotaan miten kalenteri kulkee.

YT
Kalle
Liityn keskusteluun vähän myöhässä. Ensimmäiseksi minun silmääni tuo näyttää ihan kelvolliselta mallilta. Googlaamalla löytää helposti kuvia Fockeista likaantumisen eri vaiheissa. Pakovanojen paksuus vaihtelee. Jos lähdekuvaa ei ole, niin vaikea mennä tuomitsemaan tulkintaa vääräksikään.

Oheisessa kuvassa Immolan Focke altapäin kuvattuna. Rungon pakovanat ovat varsin vahvat. Hylsyaukoista en tiedä, olen ollut perinteisesti hieman skeptinen niiden nokijälkien suhteen, mutta olenpa joskus niitäkin noennut. Minun puolestani antaa mennä.
Kiitos palautteesta, Heikki!

YT
Kalle
Tässä sinänsä hauskaan/mielenkiintoiseen debaatti-aiheeseemme vielä palaan. Piti sivujamme kelata yli kuusi vuotta taaksepäin, jotta löytyi ensimmäinen Fw190 - Viikon Malli: www.pienoismallit.net/galleria/malli_10837/ Kyseinen Eetun malli on Super-Hieno ja ansainnut Viikon Malli -tittelinsä. Palaan kuitenkin tässä noihin jälkiin.
Kuvassa nro 6 hylsynpoistojäljet aika voimakkaat?

Itse en ole netistä löytänyt hyviä refekuvia, enkä ota tässä kantaa viimeisimmän mallini onnistuneisuuteen (varmasti parannettavaa on), vaan lähinnä haluan keskustelua noista hylsynpoistoaukkojen ruuti-/nokijäljistä? Itselleni kysymys on sikäli tärkeä, että työjonossa on kolme Fockea, ja asiantuntevaa näkemystä tässä kysyn?

Siis en tässä ole missään nimessä aliarvioimassa/alasampumassa Eetun hienoa mallia vaan apuja/kuvia nöyrästi avuksi kysyn?

YT
Kalle
Intternetistäni löytyi tällainen kuva, jossa näyttäisi olevan poistoaukon takana nokivana (?).
Kalle Korkala kirjoitti:
Itse en ole netistä löytänyt hyviä refekuvia, enkä ota tässä kantaa viimeisimmän mallini onnistuneisuuteen (varmasti parannettavaa on), vaan lähinnä haluan keskustelua noista hylsynpoistoaukkojen ruuti-/nokijäljistä? Itselleni kysymys on sikäli tärkeä, että työjonossa on kolme Fockea, ja asiantuntevaa näkemystä tässä kysyn?
En todellakaan ole "hylsynpoistoaukkoasiantuntija" mutta minun käsitykseni ja mielipiteeni on että noita hylsynpoistoaukkojen ruutijäämiä korostetaan usein liikaa. Mietitään siltä kannalta että enempi sitä ruutijäämää tulee siihen suuntaan jonne luoti/ammus lentää, eli aseen suuaukon lähelle. Eipä siellä tyhjässä hylsyssä sitä enää niin kovin paljoa ole ja saattaa se matkalla jo hieman jäähtyäkin. Joten…mieluimmin vähemmän kuin enemmän.

Pakokaasujäämät moottorista sen sijaan nokesivat usein koko koneen sivustan, oli ne sen verran taloudellisia nuo sota-ajan vimpaimet.

Samalla kommentoin tätä sinun malliasi joka muuten on jäänyt kommentoimatta. Mallihan on kaikin puolin hieno, siististi kasattu ja hyvin maalattu, esikuvanmukaisuuteen en ota kantaa kun en ko. konetta muuten tunne. Antennilankakin on oikeaoppisesti kireällä ;-).

On kuitenkin pari kolme asiaa jotka mielestäni ei toimi, nuo ulkona otetut kuvat luontotaustaa vasten ( tästähän oli toisaalla puhetta ). Olisi pitänyt saada hieman etäisyyttä noihin ruohoihin niin toimisi ehkä paremmin. Toinen asia on nuo renkaat "kulutuspinnan" kohdalta, mitä ihmettä niille on tapahtunut, on punaruskeaa väriä ja jopa valkoista vai näkyykö maalaamaton muovi? Sitten on tuo alapinta, hylsynpoistoaukoista ja miksei moottoristakin on kyllä melko voimakkaat nuo jäljet. Minun makuuni ehkä liiankin voimakkaat. En tiedä, itse olen vähän turhankin varovainen tuon likaamisen kanssa.
Heikki Kuusela kirjoitti:
Intternetistäni löytyi tällainen kuva, jossa näyttäisi olevan poistoaukon takana nokivana (?).
Kiitos Heikki kuvasta. Tässä kuvassa myös Sakarille pohdittavaa, siis ihan rakentavassa hengessä, tarkoitukseni ei ole pottuilla?

YT
Kalle
AJ 6.9.2018 09:37 Vastaa lainauksella
Moi, Taitaa olla loputon keskustelunaihe pakokaasuvanat ja ruutivanat hylsynpoistoaukoissa. Realistisesti sanottuna kumpaankaan asiaan, pakokaasuvanat ja ruutivanat, ei liene yksiselitteistä vastausta, koska molemmissa casessa on kyse usean eri tekijän vaikutuksesta ja summasta. Valokuvia löytyy koneista, joissa on paljon pakokaasu- ja ruutivanoja ja koneista, joissa ei ole juurikaan pakokaasu- ja ruutivanoja.

Otetaan käytännön yksinkertaistettu esimerkki ensin pakokaasuvanoista:
1) Pakokaasuvanat ovat käytännössä verrannollisia siihen, millä teholla moottoria on käytetty ja kuinka kauan:
a) Normaaliteholla (normal power) > vähän vanoja,
b) Sotilasteholla (military power) > enemmän vanoja
c) Taistelu- tai hätäteholla (combat/war emergency power) > erittäin paljon vanoja
2) Mitä polttoainetyyppiä on käytetty; oktaanitaso 87 - 150
a) 150 oktaaninen > vähän vanoja, palaa puhtaimmin
b) 97 - 100 oktaaninen > enemmän vanoja, palaa melko puhtaasti
c) 87 oktaaninen > erittäin paljon vanoja, ei pala puhtaasti
3) Millä lentokorkeudella on lennetty; lämpötila, ilmanpaine ja -tiheys
a) Matalakorkeus > vähän vanoja, ei kondensoitumista, polttoaine palaa puhtaimmin
b) Keskikorkeus > enemmän vanoja, kondensoitumista, polttoaine palaa melko puhtaasti
c) Korkeakorkeus > erittäin paljon vanoja, paljon kondensoitumista, polttoaine ei pala puhtaasti
ja jne…

Otetaan käytännön yksinkertaistettu esimerkki sitten ruutivanoista:
1) Asetyypin vaikutus ruutijäämiin ja -vanoihin; mitä järeämpi ase sitä enemmän ruutia hylsyssä
a) Kevyt kk; Browning .303 (7,7x56R) tai MG 17 (7,92x57) > vähän ruutia, palaa piipussa ja vähän vanoja
b) Raskas kk; Browning M2 (12,7x99) tai MG 151 (15x96) > paljon ruutia, ei pala piipussa ja enemmän vanoja
c) Tykki; Hispano II/V (20x110) tai MK 103 (30x184B) > erittäin paljon ruutia, ei pala putkessa ja eniten vanoja
2) Ruuti-, nalli- ja hylsytyyppi (plus nitroglyseriinimäärä suuremman energiapitoisuuden saavuttamiseksi)
a) Erittäin nopeasti palava ruuti ja nalli suuritilavuuksisessa kevyt kk-hylsyssä > vähän vanoja
b) Nopeasti palava ruuti ja nalli suuritilavuuksisessa raskas kk-hylsyssä > enemmän vanoja
c) Hitaasti palava ruuti ja nalli suuritilavuuksisessa tykkihylsyssä > erittäin paljon vanoja
3) Millä lentokorkeudella on lennetty; lämpötila, ilmanpaine ja -tiheys
a) Matalakorkeus > vähän vanoja, ei vaikuta ruudin palamiseen ja nallin syttymiseen
b) Keskikorkeus > enemmän vanoja, vaikuttaa enemmän ruudin palamiseen ja nallin syttymiseen
c) Korkeakorkeus > erittäin paljon vanoja, vaikuttaa eniten ruudin palamiseen ja nallin syttymiseen
ja jne…

Ok, nämä olivat siis hyvin yksinkertaistettuja esimerkkejä, mutta antanevat suuntaa siitä, että ei ole täysin yksinkertaista ja oikeaa vastausta siihen mikä on oikea määrä pakokaasuvanoja ja ruutivanoja sekä aidoissa lekoissa, että pienoismallilekoissa.

Toivottavasti tästä oli jotain apua. Parhain terveisin, AJ
Kiitos AJ!

Sinulta jälleen erinomainen kommentointi aiheeseen asiantuntemuksella, joka on Sinulle ominaista - arvostan!.

Tämä vastauksesi aika pitkälle selvittääkin, mistä koko keskustelussa erilaisten pakokaasu-/ruuti-/öljy-/muiden jäämien kohdalla on kyse; mielipide-eroista! Malli, joka kuvaa lekoa, joka on juuri putsutta ja puunattu versus malli, joka kuvaa täysin samaa konetta, mutta lähdössä esim. peräkkäin päivän kuudennelle taistelulennolleen raskain tykein ja matalaoktaanista polttaen - lopputulema koneen ulkopinnasta on reaalimaailmassa erilainen ja niin sen pitäisi nähdäkseni mallimaailmassakin olla?

Sitten tullaan siihen seikkaan, miten arviointi mallista tulisi tehdä? Tuomarointi toki tulisi aina olla puolueetonta ja objektiivista. Näin kuitenkaan ei koskaan ole. Omat kokemukset, mieltymykset, näkemykset, arvomaailma, jopa turhaumat/pettymykset vaikuttavat aina tuomioon. Subjektiivinen näkemys aina on kuitenkin arvioinnin pohjalla. Pyydän jo etukäteen anteeksi omaa subjektiivista kantaani, mutta jos rinnakkain laitetaan leko-malli, joka on täysin putsiskliin ja sama malli exact samoin rakennettuna ja camottuna mutta hyvin säistettynä, niin kyllä minun pisteeni menevät jälkimmäiseen vaihtoehtoon. Subjektiivinen kanta, mutta kun tykkään enemmän malleista, joista paistaa läpi "ajetut mailit". Täysin "puhdas" malli on minun silmissäni "nukkemainen", se "ajettu" malli vain on silmissäni parempi. Edelleen malliarviointiini vaikuttaa myös mallin taustakertomus; rakennushistoriikki ja juuri kyseisen koneyksilön/lentäjän historia (tästä asiastahan jo aiemmin sivuillamme kalpaa käännettiin aika kiivastikin).

No, pitkä sepustus aiheesta ja toivon, ettei kukaan loukkaannu mielipiteestäni, se ei ole tarkoitus. Tarkoitukseni on vain selventää omaa näkemystäni siitä, mikä leko-mallista (ja toki muistakin malleista) tekee elävän ja erinomaisen.

En väitä, että olisin itse tuota "likaamista" oppinut. Lyhyen 2,5 vuoden mallailu-urani aikana se on ollut kaikkein vaikein rasti - ja vaatii kohdallani vielä paljon opiskelua. Esimerkkinä tuo Viikon Malli -Thunderbolttini (kiitos kaikille vielä kannustuksesta/neuvoista), jonka n. 80h työurakasta kului pelkästään säistämiseen n. 50h.

Älköön siis kukaan tätä blogiani kokeko loukkaavana, vaan omana mielipiteenäni. Edellenkin otan mielelläni vastaan kommentteja ja neuvoja/opetuksia malleistani - pros&cons. Nyt lähtee työn alle kolme 1/48-skaalan Fockea, joista kaksi tuota mielenkiintoista Eduardin Royal Class -paketointia. Toisesta tarkoitus tehdä valkoinen talvicamo ja toisesta Africa-versio noilla sarjan mukana tulevilla erikoisilla konepeiton hiekkaskuupeilla. Ensin pitää kuitenkin saada valmiiksi ison skaalan Trumpeterin Suomi-Mersu - ohhoh, kuinka mones jo, kerta kerralta yritän onnistua tuossa Suomi-camossa, olkaa armeliaita lopputulokseen, mutta toki rakentavan kriittisiä.

Tulipa pitkä sepustus, mutta terve debaatti jalon harrastuksemme puitteissa on mielestäni aina paikallaan. Joten eikun reipasta kommenttia blogistani ja erinomaisen antoisaa mallailusyksyä kaikille Kollegoille!!!

Ystävällisin Terveisin,
Kalle
Olen tässä samoilla linjoilla AJn ja Kallen kanssa.
Niin, ei tuo epäselvä kuva muuta lausumaani: mielipidekysymyksiä, tyylikysymyksiä, ja oma käsitykseni saksalaisesta sodanaikaisesta koneesta on puhtoisempi, siistimpi.
AJ 7.9.2018 22:34 Vastaa lainauksella
Moi Kalle, Ole hyvä.

Olet aivan oikeassa siinä, että erilaisten pakokaasu-/ruuti-/öljy-/muiden jäämien kohdalla se on enemmän tai vähemmän mutua kuin tietoa. Sillä kuinka moni tietää esikuvakoneensa lennot (edes lentopäiväkirja ei kerro välttämättä kaikkea); millä korkeudella, millä teholla lennettiin, millä ammuttiin ja kuinka pitkään jne… ja kaikkea tietoa ei edes ole saatavillakaan.

Lisäesimerkkeinä lekon moottorin ikä, huolto, öljyn kulutus ja käytettiinkö buusteja taistelu- tai hätäteholla, kuten GM, MW tai perusvesiruikutus (W) vaikuttavat moottorin pakokaasuvanoihin. Samoin lisäesimerkkeinä piipun/putken ikä, tulinopeus ja käytetyt patruunatyypit (patruunamix vyössä; valojuovapatruunat likaavat aina kaliiperista huolimatta ja hylsyihin jää aina ruutipartikkeleita kaliiperista huolimatta) vaikuttavat ruutivanoihin.

Joten joo, enemmän tai vähemmän mielipide- ja tyylikysymyksiähän nämä kaikki pakokaasu-/ruuti-/öljy-/muiden jäämien vanat ovat. Jokainen sitten päättää kohdallaan, että mikä on oma näkemys/tulkinta asiasta.

Toivottavasti tästä oli jotain apua. Parhain terveisin, AJ
Kiitos jälleen AJ!

YT
Kalle