Oikein nätti. Säistys maltillista, josta minä pidän. Hyvä, että korvasit sarjan kk:t. Sillä saa pikkuvaivalla lisää näyttävyyttä malliin. Ainoa, mikä pistää hieman silmään, on valkoisen sävy. Se on hieman vihertävä, kun vertaa valkoiseen taustapahviin. Tiedä häntä, jos se sellainen oli?
Hieno lisä Suomen ilmavoimat 100 vuotta ryhmikseen.
Etusivu 
Galleria Mallit: lentokoneet 1939–1945
Do-17Z
DN-53
Kuten tunnettua, Herman Göring lahjoitti marraskuussa 1941 Suomen ilmavoimille 15 Dornier Do 17Z –konetta sekä 300 000kg pommeja. Samoihin aikoihin kyseinen malli oli jo poistumassa Luftwaffen operatiivisesta käytöstä. Koneet noudettiin Puolasta Suomeen 5.1.–11.2.1942 välisenä aikana. Saapuessaan koneet olivat maalattuina joko tyypillisessä saksalaisessa RLM-kaaviossa (RLM 65, 70 ja 71) tai vaihtoehtoisesti talvinaamiossa yläpinnat kokonaan valkoisina ja alapinnat normaalissa RLM 65-värissä. Kansallisuustunnukset sekä tunnusnumerot maalattiin Suomessa. Koneisiin toteutettiin myös talvimaalaus peittäen tavallisesti RLM 70 väri valkoisella. DN-53 saapui Suomeen kokovalkoisessa talvimaalauksessa ja se sai varikolla suomalaisen sotamaalauksen. Sen päälle vedettiin vapaalla kädellä talvimaalaus, joka peitti suurelta osin mustat alueet. Poikkeuksellisesti DN-53:ssa maalattiin myös potkurin navat valkoisiksi. Konetunnukset olivat DO-17 koneissa yleisemmin valkoisella, mutta DN-53:ssa sekä parissa muussa yksilössä ne olivat mustalla.
Malli esittää DN-53:sta loppukeväällä 1942. Kone tuhoutui helmikuussa 1943 Sekeheen suuntautuneen pommituksen paluulennolla ajettuaan pintaan huonossa kelissä. Ainoastaan kk-ampuja selviytyi kuin ihmeen kaupalla.
Airfixin sarja oli ihan ok rakentelukokemus, mutta jotenkin minua häiritsi heidän käyttämänsä pehmeä muovi. Hiomisessa ja askarteluveitsen kanssa sai olla tarkkana. Myös paneeliurat ovat mittakaavaan nähden aivan liian massiiviset ja tässä Airfix on varmastikin ajatellut enemmän pensselimaalaajia. Sarjan mukana tulevat kk:t ovat lähinnä mallia muovitappi, joten hankin tilalle Eduard Brassin setit. Ne (2 kpl MG 15 per laatikko) maksoivat toimituskuluineen yhteensä lähes saman verran kuin koko rakennussarja, mutta mielestäni hankinta kannatti. Ohjaajan istuimeen tein ohuesta muovilevystä puuttuvan panssaroinnin. Olin aikanaan ostanut ikivanhan Revellin Dornier -sarjan sekä siihen Eduardin etsiarkin sisätiloille, josta käytin istuinvyöt, mittaritaulun sekä joitakin pikkuosia tähän malliin. Valokuvien perusteella renkaissa ei ollut kuviointia, joten hioin ne sileäksi. Antennijohto on Uschi Van der Rostenin elastaanilankaa.
Maaleina käytettiin pääasiassa Tamiyan ja Mr. Hobbyn tuotteita ja joitakin yksityiskohtia pensselöin Revellin Aqua maaleilla. Alapintaan tuli Mr. Hobbyn H67, yläpuolen vihreä Mr. Hobbyn H320 ja musta Tamiyan XF-85 rubber black. Valkoinen on Tamiyan XF-2, jossa on seassa tippa XF-57 Buffia. Kiiltävä lakka oli Alcladin Aqua Gloss ja viimeistelyssä Tamiyan XF-86 flat clear. Säistämiseen käytin Abteilung 502 öljyvärejä.
Seuraavaksi Myrskyn kimppuun…
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
