Tiger II #213
SS-Ostuf Dollinger - La Gleize
Kävin muutama vuosi sitten kulkemassa operaatio Wacht am Rheiniin liittyvän Kampfgruppe Peiperin käyttämän reitin. Reitin loppupuolella, La Gleizessa Belgiassa, odotti pitkään odotettu näky, Kampfgruppen hyökkäyksen ehkä tunnetuin reliikki, SS-Obersturmführer Helmut Dollingerin La Gleizessa käyttämä Tiger II numeroltaan 213. Vaunu teki suuren vaikutuksen ja ajattelinkin heti tehdä siitä mallin. Halusin tehdä projektin kunnolla ja siksi ottikin oman aikansa ottaa härkää sarvista. Nyt vihdoin koitti aika saada projekti pois kuleksimasta.
Lähteeni ovat vaunun suhteen joissain kohdin hieman ristiriitaiset, joten seuraavaan tulee suhtautua pienoisella varauksella. 213 toimi Dollingerin (2./s.SS-Pz.Abt. 501) komentotankkina La Gleizessa, mutta se oli alunperin Unterscharführer Franz Faustmannin (tai Uscha. Paul Tomken) tankki. Jossain vaiheessa hyökkäystä Dollinger kuitenkin otti vaunun komentoonsa tuntemattomasta syystä (ilmeisesti hänen #211 tai #009 hajosi Ligneuvillen ja Stavelotin välimaastossa hyökkäyksen aikana). Joka tapauksessa Peiper oli 21.12.1944 komentanut Dollingerin ja vaunun Werimontin maatilalle La Gleizen kaakkoispuolelle, josta tiikerille avautui paras ampuma-ala, muuten aika metsäisellä ja mäkisellä seudulla. Puolen päivän tietämissä (ilmeisesti 22. tai 23.12) Dollinger ja SS-Untersturmführer Georg Hantusch (viereisessä tiikerissä #221) avasivat tulen Roannen suunnasta eteneviä viittätoista jenkkien tankkia kohden. Tiikerit eivät osuneet, mutta amerikkalaiset saivat tiikerit pois pelistä. Tarkalla laukauksella #213:n putken pää ammuttiin poikki ja vaunusta tuli hyödytön. Dollinger onnistuin pelastautumaan kuitenkin maatalon kellariin haavoittuneena. Lopullisesti vaunu hylättiin, 135:n muun panssaroidun ajoneuvon kanssa, jouluaattona Kampfgruppen 800:n sotilaan lähtiessä jalan karkuun La Gleizesta.
Referensseinä käytin sodan jälkeen otettuja valokuvia, joita löytyi esimerkiksi AJ:n suosiollisella avustuksella, alan kirjallisuudesta ja googlaamalla varsin monta. Vanhat kuvat ovat kuitenkin todella heikkolaatuisia ja oikeastaan ainut suhteellisen hyvin kuvattu puoli vaunussa on takaa katsottuna vasen kylki, tosin senkin maalauskuvion kanssa on joissain kohdin aikamoista arvuuttelua. Yllätyksekseni myöskään kunnollisia piirrustuksia ei vaunusta löytynyt, outoa sinänsä kun kyseessä on niin kuuluisa vaunu. Summa summarum: aikamoista taiteilijan vapautta tulin käyttäneeksi niin maalauskuvion kanssa kuin taisteluvahinkojen, puuttuvien työkalujen ym. kanssa. Tarkoitukseni oli mallintaa vaunu hieman ennen sen viimeistä taistelua. On kuitenkin todettava, että myös mallin esikuva on maalattu nykyisellään aika huonosti sota-ajan maalauskuvioon verrattuna, vaikka viimeisin restaurointi on tehty reissuni jälkeen, eli muutaman vuoden sisällä. Kuvien lisäksi käytin referensseinä myös muutamaa kirjaa:
- Walden: Tigers in the Ardennes - Tämä oli ensisijainen referenssi maalauskuvion suhteen (esim. puuttuva LAH-symboli + kansallistunnus sekä valo- ja varjostuskuvion harvat ja pienet täplät + ruiskumaalaus)
- Schneider: Tigers in Combat II
- Haasler, Vosters, Weber: Duel in the Mist 3
- Cooke ja Evans: Kamfgruppe Peiper at the Battle of the Bulge
- Pallud: Battle of the Bulge Then and Now
- Cavanagh: A Tour of the Bulge Battlefield
Youtubesta löytyy myös todella hyviä walkaroundeja, joista otin mallia taisteluvahinkoihin.
Dragonin malli oli vaikea löytää, mutta lopulta yksi tuli eteen kohtuullisen kalliiseen hintaan, mutta olihan se ostettava koska vaikutti parhaalta mahdolliselta markkinoilla. Rakennusprojekti oli todella mukava. Yleensä teen vähintään yhden pahan mokan jossain vaiheessa projektia, mutta tällä kertaa kaikki sujui jouhevasti. Mallin osat sopivat yhteen ja ohjeet olivat selkeät. Muutama epätarkkuus mallissa kuitenkin oli. Esikuvassa ei ollut tunkkia (tästä selvisin kittaamalla), pakoputkien suojusten sivuilla olevat nappulat piti tehdä tehdä itse, antennin venytin valurangasta ja poraamista, vuolemista ja viiltelyä riitti taisteluvahinkojen mallintamisessa. Taisteluvahingot piti tietysti katsoa referensseistä. Lisäksi etsiset fenderit on Eduardilta ja paksumpi vetovaijeri on tehty askartelutarvikekuparilangasta, muuten malli on tehty ootb.
Malli on maalattu, kurattu, pölytetty yms. lähinnä Tamiyan, Revellin, AK Interactiven ja Vallejon tuotteilla.
Hienoin tällä palstalla näkemäni Kuningas-Tiikeri! Upeasti koottu, maalattu ja
pintakäsitelty. Historiateksti myös erinomainen.
Onnittelut, viikon malli -ainesta.
YT
Kalle
Näin Tiger-vaunujen amatööriarvioitsijana sanoisin, että aika nappiin osunut rakenteluprojekti. Rakentajan ilmeisen asiantuntemuksen tuloksena on syntynyt melko tarkka malli tietystä yksilöstä, johon en sen kummemmin osaa puuttua, mutta rakennusjälki viimeistelyineen on mielestäni huippuluokkaa.
Tuo paljon puhuttu
säistäminen on hyvin onnistunutta; sitä pitäisikö vaunun olla täysin kurainen - ajan kohdan huomioon ottaen - en pidä tässä tapauksessa kovin tärkeänä, koska kysymyksessä on Tiger II-vaunun pienoismalli ja aivan takuuvarmasti vaunu oli jonain ajankohtana juuri tuollaisessa kuosissa. Hieno!
Paljon kiitoksia kommenteista!
Moi Esko, Yllä olevia kehuja kompaten erinomaisesti onnistunut kaikin puolin; rakentaminen, maalaus, säistys, viimeistely ja taustoitus. s.SS-Pz.Abt. 501:n King Tigerit olivat hyvässä kuosissa taisteluiden alkaessa. Kallea vielä kompaten tässä on viikon mallin ainekset kasassa hienosti.
s.SS-Pz.Abt. 501:n viestiupseerina Ostuf. Helmut Dollingerin nimikkovaunu oli #009, joka nähtiin Tondorfissa kuvatussa filmissä. Kuten hyvin toteat #009 hajosi jossain akselilla Tondorf - Ligneuvillen - Stavelotin ja vaunu kerättiin korjattavaksi. Tällöin Dollinger konfiskoi Uscha. Franz Faustmannin vaunun #213 käyttöönsä; Patrick Agte: Michael Wittmann und LSSAH Tigers, Patrick Agte: Jochen Peiper, Commander PzRgt LSSAH ja Gregory A. Walden: Tigers in the Ardennes, The 501st Heavy SS Tank Battalion in the Battle of the Bulge.
Molemmat Kunkkutikrut sekä Ostuf. Helmut Dollingerin #213 että Ustuf. Georg Hantuschin #211 tuhoutuivat 22.12.1944 Werimontin maatilalla Task Force (TF) McGeorgen (komentaja majuri Kenneth McGeorge) hyökkäyksessä Minièresin alueelta pitkin N-33 tietä kohti La Gleizea. TF McGeorge koostui 1/33rd Armd Rgt:n 1 x Med Tk Co (17 x Sherman), 1 x Aslt Gun Plt (4 x M8 Aslt Gun), 1 x Mrt Plt (4 x M21), 1 x Armd Inf Plt (4 x Halftrack), 1 x Armd Eng Plt (4 x Halftrack) ja Armd Arty Bty (6 x M7SP); tosin tuossa hyökkäyksen vaiheessa Shermaneita oli jäljellä tiettävästi 15 kpl:tta. Molempia Kunkkutikruja vaurioitettiin Shermanien ja M7 Priestien tulituksessa niin pahoin, että ne menivät toimitakyvyttömiksi; Hantuschin #211 asejärjestelmän elektroniikka hajosi (tykillä ei voinut enää ampua) ja Hantusch itse haavoittui päähän, puolestaan Dollingerin #213 tykin putkeen osui onnekas osuma, joka katkaisi putken päästä kolmanneksen, myös Dollinger haavoittui päähän. Yhteenoton jälkeen TF McGeorge vetäytyi hajanaisena Roannayn virralle linjaan. Agte: Michael Wittmann und LSSAH Tigers, Pallud: Battle of the Bulge Then and Now, Cooke ja Evans: Kamfgruppe Peiper at the Battle of the Bulge, Schneider: Tigers in Combat II ja Reynolds: Men of Steel, I SS Panzer Corps, The Ardennes and Eastern Front 1944-45.
Patrick Agte: Michael Wittmann und LSSAH Tigers saksankielisessä opuksessa ja englanninkielisessä Jochen Peiper, Commander PzRgt LSSAH opuksessa lienevät "parhaimmat" tst- ja tapahtumakuvaukset saksalaisten kannalta LSSAH:n Ardennien taisteluiden osalta.
Joka tapauksessa erittäin hyvin ja hienosti onnistunut #213 Kunkkutikru; viikon mallin ainekset kasassa ehdottomasti. Terkuin, AJ
Kiitos AJ taas tästä.
Lähteissä on tosiaan eroja ja minun on vaikea lähteä niitä arvioimaan totuusarvon osalta. Suurpiirteinen kuva tapahtumista ja ajankohdista on tosin mahdollista muodostaa noiden perusteella.
Ja Agten kirja on kyllä osittain hyvä, suosittelen sitä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Agtea lukiessa on hyvä olla kuitenkin hieman varuillaan, koska hän on puolueellinen joissain asioissa. Monia häiritsee hänen kirjassaan esim. se ettei hän mainitse Peiperin käyneen keskitysleireillä Himmlerin kanssa, eli käytännössä tienneen kolmannen valtakunnan rikoksista jne. Ainakin minä näen Agten osittain natsien puolustelijana, mikä ei ole historiaa käsittelevässä kirjallisuudessa todellakaan hyvä asia objektiivisuuden suhteen.
Moi Esko, Ole hyvä, upean Kunkkutikrumallin olet saanut tehtyä!
Täydellistä ja virheetöntä kirjaa ei ole olemassakaan, koska emme elä täydellisessä maailmassa. Myöskään täysin puolueetonta ja objektiivista historian kirjaa ei ole olemassa samasta syystä. Jokainen historiankirjoittaja peilaa ja profiloi väistämättä omia näkemyksiään, tulkintojaan, uskomuksiaan, ihanteitaan, filosofiaansa jne… kirjassaan/kirjoissaan.
Mitä tulee Patrick Agten kirjoihin, en puolustele häntä, koska kiistatta hän ihannoi jollain tavalla henkilöitä, joista hän on kirjoittanut, kuten esim. Michael Wittmannia ja Jochen Peiperia. Mutta se ei tee Agtesta natsia eikä edes natsien puolustajaa, sellainen johtopäätös ja tulkinta olisi hyvin lapsellinen, äkkinäinen, ei-objektiivinen ja ei-puolueeton.
Olen samaa mieltä, että Agten olisi pitänyt tuoda esille Peiperin käynti keskitysleirillä (tähänhän viittasit ja teokseen Jochen Peiper etc…), sillä olihan Peiper uransa alkuvaiheessa Himmlerin adjutantti, mutta syystä jos toisesta, tietoisesti tai tiedostamatta hän jätti tämän yksityiskohdan pois. Me emme tiedä syytä siihen, ainoastaan Agte tietää ja ainoastaan kysymällä Agtelta siihen saa vastauksen.
Taas mitä tulee Patrick Agten kirjojen Michael Wittmann und LSSAH Tigers ja Jochen Peiper, Commander PzRgt LSSAH asiasisältöön ja valokuviin, ne ovat kerrassaan mainiota historiantutkintaa - Agtehan on eniten haastatellut entisiä LSSAH:n jäseniä kuin kukaan muu (lieneekö siinä syy jonkinasteiseen ihannointiin, en tiedä) ja hänellä on eniten dokumenttejä ja valokuvia LSSAH:sta kuin kenelläkään muulla. Lisäksi mm. Schneider, Pallud, Cooke ja Evans, Reynolds, Walden ja Tieke teoksissaan tukevat Agten kirjoituksia.
Molemmissa mainituissa Agten kirjoissa on virheitä, niinkuin on kaikissa kirjoissa. Agten kirjoista saksankielisessä Michael Wittmann und LSSAH Tigers opuksessa on vähiten virheitä. Englanninkielisessä versiossa ko. kirjasta virheet moninkertaistuvat. Sekä saksankielisessä, että englanninkielisessä Jochen Peiper opuksessa virheet menevät tasan. Joka tapauksessa huolimatta virheistä Agten teoksissa, niissä on suhteellisesti vähemmän virheitä kuin useimmissa historiankirjoissa, joita olen lukenut - ja olen tavannut melkoisen läjän historiankirjoja - tämän osoittaa jo em. Schneiderin, Palludin, Cooken ja Evansin, Reynoldsin, Waldenin ja Tieken teoksien komppaus Agtelle.
Sanoisin asian enemmänkin näin, että kun tavaa Agten teoksia, jättää sen Agten kirjoissaan henkilöhahmoihin keskittyneen ihannoinnin omaan lukuunsa (jättää sen yksinkertaisesti huomioimatta) ja keskittyy asiaan ja faktoihin, silloin teoksista saa paljon irti.
Kuten jo edellä sanottu, en puolustele mitenkään Agtea, mutta osaan arvostaa ja kunnioittaa hänen tekemäänsä pioneerityötä erityisesti LSSAH taisteluhistoriassa - ja lopulta käytännössä kaikki, jotka ovat jotain LSSAH:sta koskaan kirjoittaneet ovat lainanneet Agten mittavaa tietomateriaalikokoelmaa LSSAH:sta.
Itse toivoisin, että Patrick Agte avaisi arkistonsa historiantutkijoille, koska hänellä on hallussaan vielä paljon julkaisematonta materiaalia.
No joo, johan tuli jorina, toivottavasti en suututtanut ketään enkä johtanut sivuraiteille varsinaisesta asiasta eli Eskon upeasta Kunkkutiikerimallista. Terkuin, AJ
PS Varsinaista satuilua Ardennien taistelusta löytyy Hugh M. Colen massiivisesta opuksesta The Ardennes: Battle of Bulge, vuodelta 1965, joka on vielä muuten USA:n Armeijan virallinen teos ja näkemys Ardennien taistelusta. Eli se siitä historianopusten puolueettomuudesta ja objektiivisuudesta.
Olen ihan samoilla linjoilla kanssasi AJ Agten suhteen ja tosiaan se on aihe joka ei ehkä tälle sivustolle luontevasti kuulu, eli se siitä.
Ansaittu viikon malli, onnittelut!
YT
Kalle
Hienosti toteutettu malli, myös paneutuminen mallin historiaan on ensiluokkaista, teksti oli mielenkiintoinen ja mukava lukea!
Kiitos kannustavista kommenteista! Lämmittää mieltä!
Moi Esko, Onnittelut ansaitusta viikon mallista! Terkuin, AJ
Galleria 
