Tiger II #213

Näin Tiger-vaunujen amatööriarvioitsijana sanoisin, että aika nappiin osunut rakenteluprojekti. Rakentajan ilmeisen asiantuntemuksen tuloksena on syntynyt melko tarkka malli tietystä yksilöstä, johon en sen kummemmin osaa puuttua, mutta rakennusjälki viimeistelyineen on mielestäni huippuluokkaa.

Tuo paljon puhuttu säistäminen on hyvin onnistunutta; sitä pitäisikö vaunun olla täysin kurainen - ajan kohdan huomioon ottaen - en pidä tässä tapauksessa kovin tärkeänä, koska kysymyksessä on Tiger II-vaunun pienoismalli ja aivan takuuvarmasti vaunu oli jonain ajankohtana juuri tuollaisessa kuosissa. Hieno!

Paljon kiitoksia kommenteista!

Moi Esko, Yllä olevia kehuja kompaten erinomaisesti onnistunut kaikin puolin; rakentaminen, maalaus, säistys, viimeistely ja taustoitus. s.SS-Pz.Abt. 501:n King Tigerit olivat hyvässä kuosissa taisteluiden alkaessa. Kallea vielä kompaten tässä on viikon mallin ainekset kasassa hienosti.

s.SS-Pz.Abt. 501:n viestiupseerina Ostuf. Helmut Dollingerin nimikkovaunu oli #009, joka nähtiin Tondorfissa kuvatussa filmissä. Kuten hyvin toteat #009 hajosi jossain akselilla Tondorf - Ligneuvillen - Stavelotin ja vaunu kerättiin korjattavaksi. Tällöin Dollinger konfiskoi Uscha. Franz Faustmannin vaunun #213 käyttöönsä; Patrick Agte: Michael Wittmann und LSSAH Tigers, Patrick Agte: Jochen Peiper, Commander PzRgt LSSAH ja Gregory A. Walden: Tigers in the Ardennes, The 501st Heavy SS Tank Battalion in the Battle of the Bulge.

Molemmat Kunkkutikrut sekä Ostuf. Helmut Dollingerin #213 että Ustuf. Georg Hantuschin #211 tuhoutuivat 22.12.1944 Werimontin maatilalla Task Force (TF) McGeorgen (komentaja majuri Kenneth McGeorge) hyökkäyksessä Minièresin alueelta pitkin N-33 tietä kohti La Gleizea. TF McGeorge koostui 1/33rd Armd Rgt:n 1 x Med Tk Co (17 x Sherman), 1 x Aslt Gun Plt (4 x M8 Aslt Gun), 1 x Mrt Plt (4 x M21), 1 x Armd Inf Plt (4 x Halftrack), 1 x Armd Eng Plt (4 x Halftrack) ja Armd Arty Bty (6 x M7SP); tosin tuossa hyökkäyksen vaiheessa Shermaneita oli jäljellä tiettävästi 15 kpl:tta. Molempia Kunkkutikruja vaurioitettiin Shermanien ja M7 Priestien tulituksessa niin pahoin, että ne menivät toimitakyvyttömiksi; Hantuschin #211 asejärjestelmän elektroniikka hajosi (tykillä ei voinut enää ampua) ja Hantusch itse haavoittui päähän, puolestaan Dollingerin #213 tykin putkeen osui onnekas osuma, joka katkaisi putken päästä kolmanneksen, myös Dollinger haavoittui päähän. Yhteenoton jälkeen TF McGeorge vetäytyi hajanaisena Roannayn virralle linjaan. Agte: Michael Wittmann und LSSAH Tigers, Pallud: Battle of the Bulge Then and Now, Cooke ja Evans: Kamfgruppe Peiper at the Battle of the Bulge, Schneider: Tigers in Combat II ja Reynolds: Men of Steel, I SS Panzer Corps, The Ardennes and Eastern Front 1944-45.

Patrick Agte: Michael Wittmann und LSSAH Tigers saksankielisessä opuksessa ja englanninkielisessä Jochen Peiper, Commander PzRgt LSSAH opuksessa lienevät "parhaimmat" tst- ja tapahtumakuvaukset saksalaisten kannalta LSSAH:n Ardennien taisteluiden osalta.

Joka tapauksessa erittäin hyvin ja hienosti onnistunut #213 Kunkkutikru; viikon mallin ainekset kasassa ehdottomasti. Terkuin, AJ

Kiitos AJ taas tästä.

Lähteissä on tosiaan eroja ja minun on vaikea lähteä niitä arvioimaan totuusarvon osalta. Suurpiirteinen kuva tapahtumista ja ajankohdista on tosin mahdollista muodostaa noiden perusteella.

Ja Agten kirja on kyllä osittain hyvä, suosittelen sitä kaikille aiheesta kiinnostuneille. Agtea lukiessa on hyvä olla kuitenkin hieman varuillaan, koska hän on puolueellinen joissain asioissa. Monia häiritsee hänen kirjassaan esim. se ettei hän mainitse Peiperin käyneen keskitysleireillä Himmlerin kanssa, eli käytännössä tienneen kolmannen valtakunnan rikoksista jne. Ainakin minä näen Agten osittain natsien puolustelijana, mikä ei ole historiaa käsittelevässä kirjallisuudessa todellakaan hyvä asia objektiivisuuden suhteen.

Moi Esko, Ole hyvä, upean Kunkkutikrumallin olet saanut tehtyä!

Täydellistä ja virheetöntä kirjaa ei ole olemassakaan, koska emme elä täydellisessä maailmassa. Myöskään täysin puolueetonta ja objektiivista historian kirjaa ei ole olemassa samasta syystä. Jokainen historiankirjoittaja peilaa ja profiloi väistämättä omia näkemyksiään, tulkintojaan, uskomuksiaan, ihanteitaan, filosofiaansa jne… kirjassaan/kirjoissaan.

Mitä tulee Patrick Agten kirjoihin, en puolustele häntä, koska kiistatta hän ihannoi jollain tavalla henkilöitä, joista hän on kirjoittanut, kuten esim. Michael Wittmannia ja Jochen Peiperia. Mutta se ei tee Agtesta natsia eikä edes natsien puolustajaa, sellainen johtopäätös ja tulkinta olisi hyvin lapsellinen, äkkinäinen, ei-objektiivinen ja ei-puolueeton.

Olen samaa mieltä, että Agten olisi pitänyt tuoda esille Peiperin käynti keskitysleirillä (tähänhän viittasit ja teokseen Jochen Peiper etc…), sillä olihan Peiper uransa alkuvaiheessa Himmlerin adjutantti, mutta syystä jos toisesta, tietoisesti tai tiedostamatta hän jätti tämän yksityiskohdan pois. Me emme tiedä syytä siihen, ainoastaan Agte tietää ja ainoastaan kysymällä Agtelta siihen saa vastauksen.

Taas mitä tulee Patrick Agten kirjojen Michael Wittmann und LSSAH Tigers ja Jochen Peiper, Commander PzRgt LSSAH asiasisältöön ja valokuviin, ne ovat kerrassaan mainiota historiantutkintaa - Agtehan on eniten haastatellut entisiä LSSAH:n jäseniä kuin kukaan muu (lieneekö siinä syy jonkinasteiseen ihannointiin, en tiedä) ja hänellä on eniten dokumenttejä ja valokuvia LSSAH:sta kuin kenelläkään muulla. Lisäksi mm. Schneider, Pallud, Cooke ja Evans, Reynolds, Walden ja Tieke teoksissaan tukevat Agten kirjoituksia.

Molemmissa mainituissa Agten kirjoissa on virheitä, niinkuin on kaikissa kirjoissa. Agten kirjoista saksankielisessä Michael Wittmann und LSSAH Tigers opuksessa on vähiten virheitä. Englanninkielisessä versiossa ko. kirjasta virheet moninkertaistuvat. Sekä saksankielisessä, että englanninkielisessä Jochen Peiper opuksessa virheet menevät tasan. Joka tapauksessa huolimatta virheistä Agten teoksissa, niissä on suhteellisesti vähemmän virheitä kuin useimmissa historiankirjoissa, joita olen lukenut - ja olen tavannut melkoisen läjän historiankirjoja - tämän osoittaa jo em. Schneiderin, Palludin, Cooken ja Evansin, Reynoldsin, Waldenin ja Tieken teoksien komppaus Agtelle.

Sanoisin asian enemmänkin näin, että kun tavaa Agten teoksia, jättää sen Agten kirjoissaan henkilöhahmoihin keskittyneen ihannoinnin omaan lukuunsa (jättää sen yksinkertaisesti huomioimatta) ja keskittyy asiaan ja faktoihin, silloin teoksista saa paljon irti.

Kuten jo edellä sanottu, en puolustele mitenkään Agtea, mutta osaan arvostaa ja kunnioittaa hänen tekemäänsä pioneerityötä erityisesti LSSAH taisteluhistoriassa - ja lopulta käytännössä kaikki, jotka ovat jotain LSSAH:sta koskaan kirjoittaneet ovat lainanneet Agten mittavaa tietomateriaalikokoelmaa LSSAH:sta.

Itse toivoisin, että Patrick Agte avaisi arkistonsa historiantutkijoille, koska hänellä on hallussaan vielä paljon julkaisematonta materiaalia.

No joo, johan tuli jorina, toivottavasti en suututtanut ketään enkä johtanut sivuraiteille varsinaisesta asiasta eli Eskon upeasta Kunkkutiikerimallista. Terkuin, AJ

PS Varsinaista satuilua Ardennien taistelusta löytyy Hugh M. Colen massiivisesta opuksesta The Ardennes: Battle of Bulge, vuodelta 1965, joka on vielä muuten USA:n Armeijan virallinen teos ja näkemys Ardennien taistelusta. Eli se siitä historianopusten puolueettomuudesta ja objektiivisuudesta.

Olen ihan samoilla linjoilla kanssasi AJ Agten suhteen ja tosiaan se on aihe joka ei ehkä tälle sivustolle luontevasti kuulu, eli se siitä.

Kiitos kunniasta!

Ansaittu viikon malli, onnittelut!

YT
Kalle

Hienosti toteutettu malli, myös paneutuminen mallin historiaan on ensiluokkaista, teksti oli mielenkiintoinen ja mukava lukea!

Kiitos kannustavista kommenteista! Lämmittää mieltä!

Moi Esko, Onnittelut ansaitusta viikon mallista! Terkuin, AJ