Pienoismallit.net

Spearair DC-8-32, ”Härmän Mimmi”

Keihäsmatkojen karjavankkuri

Spearairin DC-8-32 koneet, Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi kuuluvat olennaisena osana kotimaisten matkustajakoneiden historiaan.

Spearair oli osa Keihäsmatkat Oy:tä, joka oli 1960- ja 1970-luvuilla toiminut suomalainen matkatoimisto. Se lennätti lähinnä Manner-Espanjaan ja Kanariansaarille lähes 100 000 suomalaista vuosien 1965 ja 1974 välillä. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja oli värikkäästä esiintymisestään, omalaatuisesta pukeutumisestaan ja pitkästä tukastaan tunnettu Kalevi Keihänen. Hän on eittämättä suomalaisen seuramatkojen isä, jota ilman kotimainen lomamatkailu ei olisi sitä, mitä se nykyään on.

Spear Air Oy, käytti lomalentoihin Eastern Airlinersiltä ostettua kahta, Pratt&Whitney JT4A suoravirtausmoottoreilla varustettua Douglas DC-8-32 -konetta, tunnuksiltaan OH-SOA ja OH-SOB ja lempinimiltään Härmän Jätkä ja Härmän Mimmi. Lisäksi yhtiöllä oli myös Cessna 185 E ja helikopteri Agusta Bell 206B JetRanger II, Yhtiölle oli tulossa myös kolmas DC-8-kone, jonka nimeksi piti tulla Härmän Häjy. Lisäksi suunniteltiin hankittavaksi pienempää konetta, jonka nimeksi olisi tullut Reissumies.

Kalevi Keihäsen mukaan hänen DC-kasinsa olivat maailman ainoat matkustajakoneet, joissa oli myytävänä pontikkaa. Tosiasiassa tämä "Kihniön kipakan" nimellä myyty juoma oli Mallorcalla valmistettua vodkan tapaista alkoholia. Kalevi Keihäsen mainonnassa tärkeimpiä olivat halpa viina ja seksi. Humaltuminen ei ollut mitenkään paheksuttavaa, päinvastoin. Tätä kuvasi hyvin Keihäsmatkojen mainoslause "istutte koneeseen, otatte pienet ja olette perillä". ”Suurista suomalaisista seiväsmatkoista” on lukemattomia, toinen toistaan uskomattomampia tarinoita. Niiden kertominen ei luonnollisestikaan kuulu pienoismalli-saitin aihepiiriin, mutta oheisena on videopätkä, jossa pääsee oikeaan tunnelmaan :-) yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/04/reijo-tani-seuramatkat

Keihäsmatkat Oy teki konkurssin 1974. Tähän vaikutti seuramatkojen koventunut kilpailu ja etenkin polttoaineiden hintojen nousu vuoden 1973 öljykriisin seurauksena. Keihäsmatkat Oy:n konkurssi vei varsin pian mukanaan myös Spear Air Oy:n

Pitkä taisteluni Härmän Mimmin kanssa alkoi jo pari vuotta sitten. Olin päättänyt mallata tämän legendaarisen koneen, OH-SOB ja rakennussarjaksi olin valinnut Welsh modelsin 1/144- mittakaavaisen vacu-sarjan DC-8-32:sta. Alku oli aivan normaalia mallausta. Irroitin vacu-rungon puolikkaat muovilevystä, kiinnitin ne toisiinsa (nokkaan laiton tarvittavaa painolastia) kiinnitin runkoon valmistamillani tapeilla hartsiset siivet, korkeusvakaajat ja moottorit. Kittailun ja hiomisen jälkeen kone oli valmiina maalattavaksi ja siirtokuvia varten. Vain valkometalliset laskutelineet jätin myöhemmin kiinnitettäviksi.

Tilasin 26decalsilta ainoat markkinoilta löytyvät Spearairin siirtokuvat. Tässä vaiheessa alkoivat ongelmat. Mittaillessani siirtokuvia havaitsin, että ne eivät läheskään kattaneet koneen koko runkoa. Niitä ei selvästikään ollut tarkoitettu Welsh Modelsin mallin kanssa käytettäviksi. Cheat-line oli myös liian lyhyt. Koska koneen maalauskaavio on hyvin monimutkainen ja mustien sekä punaisten alueiden maalaaminen ei ainakaan minulta olisi onnistunut, päätin jättää mallin odottamaan jonkun muun lentoyhtiön siirtokuvia.

Pari vuotta kului, mutta viime syksynä löydettyäni puolivalmiin mallin uudelleen kaapista aloin vielä kerran pohtia, saisinko jollain konstilla mallattua Härmän Mimmin. Päätin tilata toisen setin siirtokuvia 26decalsilta. Näin minulla oli ainakin riittävästi siirtokuvamateriaalia peittämään koneen pinnan. Laserprintattujen dekaalien ongelmana on kuitenkin se, että ne ovat hyvin läpikuultavia, joten eri palasten tulee osua saumattomasti yhteen. Jos ne menevät päällekkäin, jää yhtymäkohtaan tummempi sauma. No, en tietenkään pystynyt asettamaan kaikkia dekaalien osia täysin saumattomasti yhteen, joten tummia raitoja oli siellä täällä maalauskaavion punaisen värisillä alueilla. Mustat alueet menivät ongelmitta yhteen. Viimeinen mahdollisuus saada saumakohdat peitetyiksi, oli löytää tai itse sekoittaa juuri oikean sävyinen maali. Tässä vaiheessa mallailun hyvät haltijat tulivat avukseni. Revellin puolikiiltävä punainen emalimaali SM330 oli täysin oikean sävyinen. Sain tummat saumat maalattua piiloon ja nyt värisävy oli kaikkialla tasainen. Koska siirtokuvat olivat hyvin paksut ja suurikokoiset syntyi sinne tänne myös ryppyjä, joita pehmennysaineetkaan eivät suoristaneet. Hioin lopulta nämä rypyt pois ja maalasin hiontakohdat umpeen.

Jouduin vielä säheltämään matkustamoikkunoiden ja ohjaamolasitusten kanssa. 26decalsin matkustamoikkunoihin on piirretty luukkuja, mutta ongelmana oli se, että DC-8-32-tyypin koneissa käytettiin vielä ikkunaverhoja eikä ikkunaluukkuja. Miljoonalaatikostani löysin täysin tummat DC-8:n ikkunadekaalit, jotka laitoin alkuperäisten päälle. Ohjaamolasituksiin löysin myös oikean värisillä reunuksilla varustetut siirtokuvat. Koneen rungon ja siipien pikkumerkintöihin löysin siirtokuvat varastostani. Yksi tärkeä merkintä oli koneen nokan molemmalla puolella oleva, hyvin pienellä tyylitelty nimi Härmän Mimmi. Tätä ei siirtokuva-arkilla tietenkään ollut, ja päätin kirjoittaa sen koneen pintaan itse 0,1 millin paksuisella, mustalla permanent-tussilla. Kirjoitus on niin pieni, että valokuvista suurentamallakaan sen tarkkaa muotoa ei saanut selville. Yritin saada sen kuitenkin mahdollisimman oikean näköiseksi.

Lisäsin malliin paljon yksityiskohtia, mm. lentomajakat, navigaatiovalot, antennin, jne. Moottoreihin kuuluivat erillisinä osina reverssit, mutta kiinnitin ne sisään vedettyinä, jotta suihkuputket näkyisivät kunnolla.

Ennen siirtokuvarumbaa olin käsitellyt mallin kokonaisuudessaan Mr. Surfacer 1000- pohjamaalilla. Sen jälkeen maalasin rungon Tamiyan valkoisella Fine surface primerilla, jonka peitin Tamiyan kiiltävällä spraylakalla. Metalliset alueet sprayasin aluksi Tamiyan kiiltävällä mustalla ja sen jälkeen peitin ne Alcladin Polished Aluminiumilla. PPienten alueiden maalaamiseen käytin myös Vallejon akryylivärejä sekä Humbrolin ja Revellin emaalimaaleja.

Tässä projektissa vanhenin varmaan useamman vuoden. Välillä meinasi usko täysin loppua, mutta lopulta sain Härmän Mimmin valmiiksi. Tämän taistelun jälkeen olisi kyllä maistunut kunnon tujaus Kihniön Kipakkaa :-)

Kommentit

Eugene S 14.2.2018 20:20 Vastaa lainauksella
Taas klassikko lentokone! Onneksi olkoon Matti!
Tally-ho 14.2.2018 20:23 Vastaa lainauksella
Kiitos Eugene!

T. Tally-ho alias Matti :-)
Upea kone, jossa työn määrä ja tuska ei näy - mikä on siis hyvä asia.
Kaikesta päätellen hommia on riittänyt ja hermoja on täytynyt koetella muutamaan otteeseen, mutta lopputulos on ehdottomasti vaivan arvoinen. (Meillä oli aikoinaan apumeisselien toimiston seinällä varapäre, jos oma palaa. Sellaiselle on ehkä ollut tässäkin käyttöä).
Siirtokuvista ei näy lainkaan niiden takana olleet ongelmat ja yleisvaikutelma on hyvin uskottava.
Ainoa pieni "nillitys" tulee alapuolesta. Koneen mahapuoli on jotenkin piirteetön, kun yläpuoli on hyvinkin elävää pintaa, jos koneen mallista niin voi sanoa.

Pidän.
Tally-ho 15.2.2018 07:20 Vastaa lainauksella
Timo Rasimus kirjoitti:
Ainoa pieni "nillitys" tulee alapuolesta. Koneen mahapuoli on jotenkin piirteetön, kun yläpuoli on hyvinkin elävää pintaa, jos koneen mallista niin voi sanoa.
Kiitos kommenteista Timo, Olet aivan oikeassa, että kuvassa koneen vatsapuoli näyttää karulta. Osasyynä ovat varmaankin valokuvan ongelmat, sillä todellisuudessa paneelirajat näkyvät melko hyvin. Yritän korjata kuvaa mahdollisuuksien mukaan.

t. Tally-ho
Hyvä veli Matti (aka Tally-ho)! Aivan täydellisen upea malli!! Olen iloinen ja onnellinen, että sait tämän mallin valmiiksi ja näytille!!! En usko, että ymmärrän miten paljon työtä tämä on vaatinut… Eräät sukulaiset kävivät Keihäsmatkojen reissulla joskus 70-luvun alkupuolella ja silloin ihmettelin sitä, että kuinka voi koko loma niin ohi etteivät muistaneet ko. lomasta oikein mitään…
PIDÄN!!!!!
Tally-ho 15.2.2018 09:07 Vastaa lainauksella
Terve Petri,

Kiitos todella positiivisista kommenteistasi. Olihan tuo Härmän Mimmi aikamoisen työläs savotta. Välillä meinasi usko ja voimat loppua.

Seuraavaksi haluan kyllä tehdä jonkun "shake and bake"-tyyppisen mallin :-)
Onnittelut hienosta lopputuloksesta ja kiitos, malli on todella ilo silmille! Itse olen liian nuori Spearairin aikalaistodistajaksi, mutta silti malli huokuu nostalgiaa. Pidän tavastasi käyttää metallimaaleja eri sävyissä. Respect!
Tally-ho 15.2.2018 19:52 Vastaa lainauksella
Kiitos positiivisista kommenteista, Timo-Matti.

T. Tally-ho
Minä muistan kyllä hyvin Kalevi Keihäsen ja Seiväsmatkat. Tosin en ehtinyt hänen reissuillaan käydä, niistä saattaisi olla muistin menetyksiä tuloksena. Upeasti tehty malli jonka arvoa nostattaa sen esiintuoma tarina suomalaisesta matkailun mahtimiehestä.
Tally-ho 16.2.2018 07:14 Vastaa lainauksella
Kiitos kehuista ja kommenteista Henry
Legendaarinen esikuva ja huippusiisti toteutus. Kova homma ollut, mutta komea on tulos. Metallin tuntu miellyttää erityisesti. Uhkean näköinen kokonaisuus. Toivottavasti nähdään teos elävänä Tampereen Pienoismallipäivänä 3.3.
Tally-ho 16.2.2018 10:28 Vastaa lainauksella
Terve IT,

Kiitos mukavista kommenteista. Tänä vuonna en valitettavasti pääse Tampereen messuille, sillä tuona päivänä on vaimoni syntymäpäiväjuhlat. Mutta ensi kerralla yritetään tulla Manseen.

T. Tally-ho