Pienoismallit.net

Heinkel He 162 A2 "Spatz"

Leutnant Rudolf Schmitt JG 1 Leck toukokuu 1945

Syyskuun alussa 1944 RLM tilasi suunnitelmat "Volksjäger" (kansanhävittäjä) lentokoneeksi Aradolta,Blohm&Vossilta,Focke-Wulfilta,Junkersilta,Heinkeliltä ja Messerschmittiltä. Kone oli määrä valmistaa mahdollisimman suurilta osin ei strategisista materiaaleista. Painon tuli jäädä alle 2000 kiloon. Moottorina olisi yksi BMW 003 suihkumoottori. Lentoaikaa 30 minuuttia ja aseistuksena 2 kpl 30 millin tykkejä. Konetta oli määrä valmistaa suuria määriä ja lentäjiksi kaavailtiin vapaaehtoisia Hitlerjugendin jäseniä,joille olisi purjekoneilla opetettu lentämisen alkeet. Messerschmittiä lukuunottamatta valmistajat toimittivat omat ehdotuksensa koneesta Heinkelin suunnitelman tullessa valituksi. Heinkel 162 nimen saanut prototyyppi lensi ensilentonsa jo 6.12.1944. Toinen lento 10.12. päättyi koelentäjä Petersin kuolemaan siiven irrottua matalalennossa. Syyksi paljastui vaneristen siipien liimauksessa käytetyn liiman heikko laatu. Tammikuun 1945 puoliväliin mennessä ongelmat oli saatua korjattua sille tasolle,että kokenut lentäjä pystyi koneella ilman ongelmia lentämään. Kokeet olivat osoittaneet,että 30 millin tykit olivat koneelle liikaa ja tuotantoversiot aseistettiin 20 millin MK 151 tykeillä. Helmikuussa 1945 JG 1 luovutti FW 190 koneensa pois ja alkoi kouluttautua He 162 kalustoon. Ennen sodan päättymistä JG 1 ehti lentää joitain sotalentoja Leckistä käsin. Mallini esittää luutnantti Rudolf Schmittin konetta,joka ilmoitti 4.5.1945 ampuneensa alas Hawker Typhoonin. Ilmoitusta ei hyväksytty,vaan pudotus meni ilmatorjunnalle. Ennen sodan loppua valmistuneilla 275 koneella ei vahvistettuja ilmavoittoja saavutettu. 800 konetta oli sodan päättyessä eri vaiheissa tuotantolinjoilla. Mielenkiintoista luettavaa koneesta tarjoaa Wolfgang Wollenweberin Valtakunnankotka kirja. Wollenweber siirtyi JG 5:stä JG 1:een ja ehti lentää koneella useita kertoja. Heinkel 162 koneen lempinimestä sen verran,että Spatz (varpunen) oli Heinkelin antama. Jostain tullut Salamander tarttui paremmin ja yleensä kone sillä nimellä tunnetaankin. Ylijohto puolestaan suosi alkuperäistä Volksjäger nimeä.

Tamiyan malli meni pääosin nippuun ilman ongelmia. Valmistajalle tuttuun tapaan ejektorin jälkiä oli ikävissä paikoissa,mutta huomattavasti vähemmän,kuin joissain muissa sarjoissaan. Sarjassa tulee mukana myös moottorikärry ja suihkumoottori. Mallin voi rakentaa myös moottorin huoltoluukut auki,mikäli haluaa moottoria esitellä. Itse jätin moottorin kasaamatta ja luukut kiinni. Ohjaamoa ehostin Eduardin etseillä ja laskutelineisiin lisäsin jarruputket. Maalaus Mr Hobbyn akryyleillä. Metallipinnat Alcladin maaleilla. Kiiltävänä lakkana Gauzy shine enhancer. Paneeliurien korostus öljyvärilitkulla. Mattalakkana Migin Lucky matt varnish.

Tämä oli oikein mukava ryhmärakentelu. Joulun alla sormet syyhysivät jo viimeisen yövuoron jälkeen,kun tiesi,että herättyä pääsee aloittamaan. Aikaa oli juuri sopivasti,että ei tarvinnut veren maku suussa tehdä,mutta toisaalta ei passannut jäädä laiskottelemaankaan. Kiitoksia ryhmiksen aloittajalle ja osallistujille. Oli mukava seurata muiden etenemistä. Komeita malleja on valmistunut myös runsaasti. Antille jälleen kiitos valmiin mallin kuvista.

Kommentit

Mukava on ollut seurata ryhmiksen ketjua ja samalla jännätä että kuinka paljon sieltä valmista tulee. Heinkel näyttää hyvältä, työjälki erinomaista.
Nappiin osunut kokoonpano ja maalaus. Yhtään enempää säistämistäkään ei kaipaa, nämä ei tainneet montaa lentotuntia kerätä.
Ei voi muuta kuin "kateellisena" ihailla hyvää työn jälkeä. Itsellä ei riitä taito eikä välineetkään moiseen.
Kaiken kaikkiaan onnistunut malli. Tervon kanssa samaa mieltä, että maltillinen säistäminen tähän
konetyyppiin on enemmän kuin paikallaan. Hyvät kuvat vielä korostavat yksityiskohtia!
Samoilla linjoilla edellisten kommentoijien kanssa, siististi rakennettu ja maltilla säistetty Volksjäger. Tyylikäs kokonaisuus.

Tuli mieleen sellainen juttu, että kuinkahan suuri osa oikeiden koneiden rungon sisäpuolisista rakenteista oli pelkästään suojalakattua vaneria?
Kiitos kommenteista Jukka,Tervo,Rolf ja E-P. Joidenkin Wollenweberin kirjan kuvien perusteella tätä olisi voinut enemmänkin sotkea,mutta pidän lentokonemallini mieluummin "uusina". Käsittääkseni oikean koneen runko oli metallia,siipien ja nokkakartion ollessa vaneria. Voisi olla mielenkiintoisen näköinen,jos tekisi maalamatonta konetta esittävän mallin.
Heinkel on toteutettu esikuvan hengessä, eli vauhdilla piti saada valmista! Se ei silti näy minkäänlaisena hutilointina vaan mallihan on oikein tyylikäs. Hienoa mallausta! Itsehän pidän kyseistä konetyyppiä jollain oudolla tavalla kauniina…
Kiitos kommentista Janne. Heinkel 162 on omiinkin silmiini kaunis konetyyppi. Varsinkin,jos kuvittelee tuon moottorin pois,niin jäljelle jää todella siro ja virtaviivainen lentokone.