Pienoismallit.net

Junkers F.13K

JUNKERS F.13K (ke/kä)

Sen verran Junnuista noiden muiden kohdalla jo yleistä sanottu, ettei tässä nyt sen enempää.

Yleiset ominaisuudet
Miehistö: 2
Matkustajat: 5
Pituus: 10,25 m
Kärkiväli: 17,75 m
Korkeus: 3,50 m
Siipipinta-ala: 43,0 m²
Tyhjäpaino: 1 560 kg
Lentopaino: 2 700 kg
Moottori: 9-syl 425 hv ilmajäähdytteinen Pratt & Whitney R-1340-C Wasp -tähtimoottori
Potkuri: kaksilapainen Hamilton Standard
Suurin nopeus: 215 km/h
Matkalentonopeus: 175 km/h
Lentomatka: 950 km
Lakikorkeus: 5 500 m
Nousuaika: 5 min 1 000 metriin

JU-120
Valmistusnumero oli 2069. Tämä F.13 oli alunperin tyyppiä F.13ke ja valmistettu Saksassa vuonna 1930. Kone oli nimeltään ”Gästrikland” (Ruotsin yksi maakunta) ja sen ruotsalainen tunnus oli SE-ACK, kun se oli ABA:n omistuksessa. Kone oli viimeinen ABA:n hankkimasta kahdeksasta F.13:sta. Koneessa oli alunperin 350 hv L5-rivimoottori ja katettu ohjaamo erotuksena varhaisempiin versioihin. Kone lensi mm. reitillä Tukholma-Helsinki. Konetta käytettiin myös Ruotsin Ilmavoimien sokko- ja mittarilentokurssilla. Helmikuussa 1937 koneeseen vaihdettiin 420 hv Pratt & Whitney R-1340-C Wasp -tähtimoottori. Ilmeisesti Ekmannin ja Lagenskiöldin perheet lahjoittivat tämän tuolloin Albin Ahrenbergin vaimon omistaman koneen Suomen valtiolle ja Flygflottilj 19 käyttöön. Kone saapui Suomeen 10. tammikuuta 1940 lentäjänä Bertil Bjällby. Talvisodassa Lapissa toiminut ruotsalaisten vapaaehtoisten yksikkö Flygflottilj F-19 toimi Veitsiluodosta käsin ja koneella kuljetettiin henkilökuntaa ja rahtia Suomen ja Ruotsin tukikohtien välillä. F-19 siirsi nyt tyyppimerkinnällä F.13kä olleen koneen Suomen siviili-ilma-alusrekisteriin virallisesti 29. toukokuuta 1940 (OH-SUO), mutta tunnus oli käytössä ennen Suomeen saapumista. Kone jäi ainoana F-19-kalustosta Suomeen. Heinäkuussa 1940 kone toimitettiin lentokonetehtaalle peruskorjaukseen ja siitä tuli ilmavoimien JU-120, tyyppimerkintänä nyt F.13K. Luovutus Ilmavoimille tapahtui tammikuussa 1941 Koelaivueelle ja ensimmäinen tehtävä oli laskuvarjojen testauspudotukset, joita varten siipiin ilmestyivät kourut. Seuraavaksi kone kuului yhteyskoneena Ilmavoimien Esikunnalle ja tehtävänä oli rahdin ja henkilöiden kuljetus, jonka jälkeen konetta käytettiin Lentolaivue 44:n sairaankuljetustehtäviin kesällä 1942 ja myöhemmin kaukopartiomiesten laskuvarjokoulutukseen pudotuskoneena. Seuraava tehtävä vei koneen parille matkalle Saksaan, joilla lennoilla menomatkalla oli kyydissä matkustajia ja paluumatkalla elektroniikkaa ja postia. Kone toimi Ilmavoimien viestikoululla radiolaitteiden koulukoneena syksystä 1943 alkaen ja peruskorjauksen jälkeen marraskuusta 1944 alkaen sairaankuljetus-, kuljetus- ja yhteyskoneena Lapin sodassa PLeLv 44:ssä (osasto Jauri), ja lopuksi Viestipataljoonan koulutuskoneena sodan jälkeen 10.09.1945 alkaen. Konetta yritettiin kaupata Ruotsiin tuloksetta ja viimeisen onnettomuuden jälkeen kone varastoitiin 06. helmikuuta 1947 ja se poistettiin 27.11.1948 kokonaislentoajalla 4 143 h 20 min, joista Ilmavoimissa 964 h 10 min Poistettiin 27.11.1948 ja jäi Ilmav.VP:lle havaintovälineeksi. Malli kuvaa konetta Tiiksjärvellä kesällä 1942 LeLv 44:n sairaankuljetuskoneena.

Malli
Revell 1/72 Junkers F.13 Sea/Landplane (04249).

Siivekkeet Junkers W 34hau, nokka muovia ja kotimaista koivua ja moottori toisaalta. Katettu ohjaamo muotoonsa leikatuista pakkausmuovilevyistä. Pakoputkisto messingistä ja muovista. Pakoputkiston viimeistelyyn (paksunnus ja putken liittäminen moottoriin) osoittautui mainioksi työtavaksi käyttää EriKeeperiä pieninä pisaroina hammastikulla sopiviin kohtiin muotoilemalla. Tarttuvuus riittävä, kun tarkoitus vain toimia muotoilumateriaalina.

Dekaalit swastikoiden osalta joltain arkilta ja konekohtaiset Arctic Decalsilta. Dekaalien alla lakka ja päällä Micro Sol. Hyvin istuivat ”aaltopeltiin”.

Maalit Tamiya X-11, XF-16, XF-58, XF-3 ja X-1 sekä Humbrolin emaleja, maalattu pääosin pensselillä, pinnassa HobbyLine matta akryylilakka ruiskulla. Käytön jäljet Vallejo ja Tamiya.

J.K. Pikkuikkuna näemmä tiimellyksessä lähtenyt liikenteeseen, pitää lisätä uutta tilalle.

Siipien tyven askellusalueen puurimat pikaliimattua ruskeaa ompelulankaa näissä lähes jokaisessa Junnissa. Lakalla uitettu lanka toiminee myös ja suonee lakasta riippuen vähän pitemmän työskentelyajan.

Kommentit

Ei vielä kommentteja tai kysymyksiä. Kysy tai jaa arvokas mielipiteesi ja kommentoi!