Pienoismallit.net

Junkers F.13

JUNKERS F.13

Junkers F.13 oli maailman ensimmäinen kokometallinen matkustajalentokone. Alatasoisen ja yksimoottorisen Junkers F.13:n suunnitteli Hugo Junkersin omistman Junkers-lentokonetehtaan diplomi-insinööri Otto Reuter vuonna 1919. Koneen ensilento tapahtui kesäkuussa 1919. Junkers F.13 oli hyvin suosittu matkustajakone. Vuoteen 1933 mennessä sitä rakennettiin 322 kappaletta kolmenatoista eri version. Kaksi lentäjää istui avo-ohjaamossa, mutta neljälle matkustajalle on suljettu ja lämmitetty matkustamo. Uutta olivat mm. matkustajien pehmustettujen istuimien turvavyöt.

Aero Oy
Kun Aero Oy avasi ensimmäisen lentoreittinsä 20. maaliskuuta 1924 Helsingistä Tallinnaan mukanaan 162 kiloa postia, sen käyttämä kone oli Junkers F 13. Vuosina 1924−1935 Aerolla oli kaikkiaan seitsemän Junkers F.13 -konetta (D355 -> K-SALA, D506 -> K-SALB, K-SALD, K-SALE (fe) -> OH-ALE, LK2 -> OH-MVB, K-SALF (fe) -> OH-ALF -> LK4 -> OH-MVI, K-SALG (fe)-> OH-ALG -> LK3 -> OH-MVC ja K-SALI (ge) -> OH-ALI. Niillä lennettiin Katajanokalta Tallinnan lisäksi myös Tukholmaan yhteistyössä ruotsalaisen ABA:n kanssa. Lentoonlähtö tapahtui kesäkaudella kellukkeilla vedestä ja talvella suksilla jäältä. Keväisin odotettiin meren aukeamista ja syksyisin jään muodostumista. Lennon pysäytettiin välillä jopa kolmeksi kuukaudeksi.

Hugo Junkersin suunnittelema kone oli aikansa paras, mutta harvalla oli siihen varaa. Niinpä Junkers rahoitti myös lentoyhtiön Suomeen, koska Aeron osakepääoma ei olisi riittänyt edes sen ensimmäisen koneen ostamiseen. Virallisesti kauppa hoidettiin jollakin velkakirjajärjestelyllä. Tästä syystä koneet (D355 ja D506) operoivat aluksi saksalaisilla tunnuksilla, kunnes koko kauppasumma oli maksettu ja koneet saivat suomalaiset tunnukset.

Aero Oy:n kaupallinen lentototoiminta alkoi siis Saksasta. Junkersin lentokonetehdas toi Suomeen ensimmäiset koneet, huollot ja lentäjät (Heinrich Pütz ja Hans Lindenberg). Ensimmäisen vuoden aikana Aero kuljetti yhteensä 269 matkustajaa. Suomalaisista koneen peräsimeen pääsi mystisellä tavalla aluksi vain Gunnar Lihr. Gunnar Lihr oli siinäkin mielessä omituinen Junkers-pilotti, koska Hugo Junkers vaati, että kaikki hänen omistamillaan F.13 -koneilla lentävät käyvät vuoden kestävän tyyppikoulutuksen. Kesällä 1924 tapahtui kuitenkin jotakin odottamatonta, suomalainen Gunnar Lihr sai lentää Junkersia vain viikon perehdyttämisen jälkeen. Myrskylästä kansakoulupohjalta ponnistanut Lihr ei osannut edes saksaa. Hänellä oli kyllä lentomekaanikkokoulutus ja oli hän Suomen Ilmavoimissakin ja valmistui lennonopettajaksi. Aeron johtaja Bruno Lucander käytti lentäjä Gunnar Lihriä taitavasti. Lihr lensi konetta eri puolille Suomea esittelemään lentämisen autuutta. Vastaanotto oli aluksi ristiriitaista. Julkisuutta Aero sai vuoden 1928 kesäkuussa, kun sen Junkers F.13 -kone (K-SALG), lentäjänään Gunnar Lihr, osallistui Huippuvuorilla italialaisen tutkimusmatkailijan Umberto Nobilen Italia-ilmalaivan etsintöihin. Lihr onnistui etsinnöissään löytäen ja pelastaen yhden miehistön jäsenistä. Lihr koki kuoleman laskeuduttuaan huonossa säässä kuvittelemalleen pellolle, joka paljastuikin järveksi, jonka jää petti koneen alla.

Yleiset ominaisuudet
Miehistö: 2
Matkustajat: 4 matkustajaa tai 525/825 kg rahtia (kelluke/suksi)
Pituus: 9.59 m (10.50 m fe)
Kärkiväli: 14.8 m (17.75 m fe)
Korkeus: 3.50 m (3.60 m fe)
Siipipinta-ala: 34.50 m2 (44 m2 fe)
Tyhjäpaino: 951 kg (1,480 kg fe)
Lentopaino: 1,640 kg (2,318 kg fe)
Moottori: 6-syl 200 hv vesijäähdytteinen BMW IIIa -rivimoottori 
Suurin nopeus: 173 km/h (198 km/h fe)
Matkanopeus: 160 km/h (170 km/h fe)
Lentomatka: 1,400 km
Lentoaika 5 h
Lakikorkeus: 5,000 m (5,090 m fe)
Nousukyky: 2.40 m/s
Alkuperäinen kone oli siis mitoiltaan hieman pienempi, mutta ilmeisesti jo vuodesta 1920 alkaen koneen koko oli kasvanut niin pituutensa kuin kärkivälinsäkin suhteen, joten voidaan olettaa, että D335 oli myös mitoiltaan jo tyypin fe mukainen.

D355 -> K-SALA
Valmistusnumero 700. Nimi "Regenpfeifer" (“Kurmitsa”)
Ensimmäinen omistaja ja liikennöitsijä JUNKERS tunnuksella D-335. Siirtyi AERO:n hallintaan 29.05.26 ja tunnukseksi vaihdettiin K-SALA. Liikennöi Helsingin ja Tallinnan välillä. Tuhoutui onnettomuudessa Tallinnassa 28.05.1927.

Malli
Revell 1/72 Junkers F.13 Aero oy (04263).

Master-X Conversion set (peräsin, siivekkeiden levennys ja takasiivet). Siivekkeet mallin alkuperäiset levikkeettömät, mutta pitäisi olla jo levikkeellä, kun on pidennetyllä siivellä. Vaihdan joskus, kun osuu sopivat kohdalle.

Helppo kasata, osat sopivat melko hyvin ja kittiä ei juurikaan kulunut. Kellukkeiden etummaiset tuet muutaman millin liian lyhyet.

Dekaalit sarjan omalta arkilta. Dekaalien alla lakka ja päällä Micro Sol. Hyvin istuivat ”aaltopeltiin”.

Maalit Tamiya X-11, XF-16 ja X-1 sekä Humbrolin emaleja, maalattu pääosin pensselillä, pinnassa HobbyLine matta akryylilakka ruiskulla. Käytön jäljet Vallejo ja Tamiya.

Kommentit

Hienon Junkers-kokoelman sait aikaan, onnittelut!