Pienoismallit.net

Iljushin DB-3F

DF-23

Iljushin DB-3F oli Venäläinen keskiraskas pitkänmatkan pommituskone jota valmistettiin useina eri muunnoksina ja perustui edeltäjäänsä DB-3 koneeseen. DB-3F ( tehostettu ) konetta kutsuttiin myöhemmin myös IL-4 koneeksi kun Neuvostoliitossa otettiin 1940 uusi merkintätapa käyttöön ( pääsuunnittelijan mukaan ). Koneita valmistettiin yhteensä yli 5000 kappaletta ja se oli Neuvostoliiton pääasiallinen pitkänmatkan pommituskone aina sodan loppuun saakka 1945 jolloin valmistus lopetettiin.

Pakkolaskun tehneitä DB- 3F koneita ei sotasaaliiksi saatu kuten edeltäjäänsä tylppänokkaista DB-3M konetta joita saatiin tällä tavoin viisi kappaletta. Sen sijaan Saksan sotasaalisvarikolta päätettiin ostaa neljä DB-3F konetta. Koneet luovutettiin 13.10.1942 Brjanskissa Venäjällä ja Saksalaiset olivat saaneet ne sotasaaliiksi pääasiassa Kurskin pohjoispuolelta, mm. DF-23 Orelin lentokentältä. Koneista kuitenkin vain kolme päätyi Suomeen sillä DF-22 tuhoutui siirtolennolla toisen moottorin pysähdyttyä ja kone syöksyi maahan Sjeshtshinskajan kentän lähettyville. Varsinainen hankintasopimus koneista tehtiin vasta 18.12.1942 jolloin koneet olivat jo Suomessa peruskorjauksessa. Jäljellä olleet kolme konetta saivat tunnukset DF-23-25.

DF-23 kone luovutettiin lentovarikolta laivuekäyttöön 5.6.1943 ja se suoritti ensimmäisen sotalentonsa jo 10.6.1943. Lentoja koneella tehtiin kaiken kaikkiaan 125 ( sotalentoja 31 ) ja lentotunteja yhteensä 169h 50min. Kone osallistui myös Lapin sotaan ja koneen viimeinen lento suoritettiin 23.2.1945.

Itse malliin, kuvaan DF-23 konetta sellaisena kuin se oli syksyllä 1943 2/LeLv 48 käytössä. Tämä Kiinalainen Xuntong valmistajana taitaa olla aivan uusi tuttavuus täällä kun valmistajan tietojakaan ei saitilta löytynyt. Xuntongin DB-3F / Il-4 mallisarja oli aivan, mitenkä sen nyt sanoisi, aika haasteellinen monilta osin. Osia oli todella paljon, yli neljäsataa kaiken kaikkiaan, tosin osa oli eri versioiden lisäosia, pommeja, miinoja, torpedoita, moottorin suojapeltejä jne. Hieman ihmetytti ja välillä kiukuttikin että lähes kaikki oli pilkottu osiin mitä suinkin voi vaikka aivan yhtä hyvin ne olisi voinut valaa yhteen…kaikki milliä suuremmat oli aina eri osina ja harmaita hiuksia aiheutti myös se että valurangat oli suhteellisen paksuja ja osa aivan kiinni siinä valurangassa. Pakko oli katkoa valurankaa kauempaa ja yrittää sitten nätisti saada osa irti niin että se ei kimpoa pitkin huonetta!

Sarja on valettu varsin kovaan muoviin joten osien putsaus ja hionta oli jonkin verran tavanomaista työläämpää. Valupurseita ja putsausta riitti, mutta on niitä pahempiakin nähty. Itse osat olivat mittatarkkoja ja sopivat kyllä suhteellisen hyvin yhteen, kittiä ei paljoakaan tarvinnut. Konstruktiot olivat aika erilaisia mihin on tottunut, siivet eivät katkea rungon tyvestä kuten yleensä, vaan moottorien tyvestä siiven kärjen puolelta. Moottorikonstruktio oli myös aika hankala kasata ja tarkkana pitää olla että osat ( esim. imu-ja pakosarjat ) tulee tismalleen oikeaan asentoon, samalla myös apulaitteet moottorin takana. Toinen moottori piti purkaa ja kasata uudelleen kun sovitusvaiheessa pakoputket oli hieman väärässä asennossa. Moottorien kiinnitys runkoon on oma rituaalinsa kun esim. jäähdytyslaipat eivät voi olla kiinnitettynä moottoriin pakoputkien takia vaan ne kaikki pitää saada yhdessä ujutettua paikoilleen ja liimata vasta sitten. Moottorit ovat kyllä varsin yksityiskohtaisia sarjan osilla, joten ylimääräistä lisättävää niihin ei ole.

Toinen harmaita hiuksia aikaansaanut kohta oli taka-ampumo. Tarkkaan oli detaljoitu sekin ja paljon oli osia, kasaaminen ja kaikkien osien mahduttaminen kuvun sisään ( joka kasataan kolmesta osasta ) oli lievästi sanottuna haasteellista. Sarjassa oli osat myös ala-ampumon konekiväärille, mutta Suomessahan sitä ei käytetty joten jätin sen pois ja luukut kiinni.

Laskutelineet, tai ainakin vinotuet olivat aika heppoisen ohutta materiaalia, saapa nähdä miten pitkään painava kone jaksaa niiden päällä seistä?

Lasejahan koneessa riitti, kaiken kaikkiaan 102 kappaletta eri kokoista ruutua, joten maskaaminen tuli tutuksi…varsinainen lasimestarin unelma siis. Osa ikkunoista pitää kiinnittää sisäpuolelta ennen runkopuolikkaiden yhdistämistä, esim. eturungon sivuikkunat ja takarungon sivun pikkuikkunat.

Sarjan ohjeet olivat hyvät ja niitä on kyllä syytä tarkkaan tiirailla muuten tulee purkuhommia. Siirtokuvia Suomikoneelle ei ollut, poimin Techmodin arkeilta kansallisuustunnukset ja rekisterimerkinnät irtokirjaimista / numeroista.

Eduardin sisäetsiosilla sai sisäpuolelle hieman parempaa ilmettä, muuten sarjan osista. Tai no, laskuvalonheittimen aukon kittasin taustaltaan umpeen, maalasin ja laitoin kirkkaasta valurangasta tekemäni lampun lasin alle. Niin ja antennilangat tietenkin.

Maalaus ja lakkaus tuttuun tapaan LifeColorin akryyleilla, kevyttä säistämistä, lähinnä kulumia ja pakokaasuvanoja.

Mielenkiintoinen sarja ja varmaankin tämän sarjan osalta pitää todeta…ei ihan aloittelijoille.

Kommentit

Kaunis pommari. Hieno ohjaamo ja vaikea raamien maalaus sekä säistäminen onnistunut hyvin. Pohjakuvaa jäin kaipaamaan. Jos jostain pitää nillittää, niin minun silmääni pinta kiiltää vähän liikaa? Antennilanka näkyy osassa refekuvia olevan, osassa puuttuu (googlauksen perusteella)?

YT
Kalle
Hyvältä näyttää! Omastakin kaapista löytyy tämä sama sarja, ja aiemmankin kuuleman perusteella siinä on tosiaan omat kummallisuutensa. Ei se kuitenkaan lopputulokseen näy vaikuttavan kunhan rakentaja vain osaa asiansa.
Kiitos kommenteista ja arvosteluista. Pohjakuva jäi tällä kertaa valitettavasti ottamatta kun sade yllätti, no hiemanhan tuota pohjaa näkyy etuviistoissa kuvissa, toki huonosti. Referenssinä käytin SIH 9 Suomalaiset pommittajat ja Punatähdestä hakaristiin kirjojen aineistoa joissa jokaisesta DB-3F koneesta oli muutama kuva. Kuvissa oli kyllä antennilangat havaittavissa vaikkakin aika heikostihan ne näkyi kun isot koneet oli mahdutettu kokonaan kuvaan eikä varsinaisia lähikuvia ollut, antennimaston takaa sen parhaiten näki kun siinä oli se kaapelin alasveto. DF-23 koneesta tehdyt piirrokset vielä vahvistivat tämän asian. Niin ja hieman tosiaan kiiltää kuvissa vaikka kone mattalakattu, johtuisikohan osittain salaman käytöstä?
Hieno toteutus.
Minulla on tästä aiheesta 1/72 skaalassa joku (DDR?) ADP Mastermodel mallisarja, josta puuttuu toinen puoli kasvihuoneen sivulaseista. Mikähän mahtaisi olla sen sarjan alkuperäinen lähde?
Jos sen aikoo tehdä valmiiksi joskus, niin täytynee vacuformata lasit?
Oikein onnistuneen näköinen malli. maalaus näyttää hyvälle. Omat 1:72 versiot aiheesta löysivät itsensä roskikseen. Pitää miettiä jos uskaltautuisi hommaamaan tämän mallin. Saa siitä näköjään hienon mallin jos osaa.
IT Lahtinen 27.11.2017 20:53 Vastaa lainauksella
Pidän näistä värisävyistä. (Itseäni varmaan himottaisi vetää suhahdus mattalakalla). Tässähän alkaa olla jo pommikoneen tuntua kaikinpuolin. Massiivimäärä läpinäkyvää pintaa ei tosiaan houkuttele - vaatii taitoa ja tahdonlujuutta. Hieno mallisuoritus ja mitä mainioin edustava 3D-historiatallenne. Eikä aivan pienikään.
Kiitos paljon kommenteista Paavo ja I.T. Niin, voisihan sitä vieläkin hienosäätää mattalakalla, minun tapauksessani kuitenkin sivelemällä eikä suhauttelemalla ;-). Nämä pommarit tahtovat olla jonkin verran isotöisempiä kuin hävittäjät, mutta kiva niitäkin on välillä tehdä. Hankalia kohtia maskauksen ja maalauksen kannalta on tuo moottorien ja rungon välinen tila. Niin ja isohan tämä oli kooltaan, huomattavasti isompi ( kärkiväli 45cm ) kuin aiemmin tekemäni Blenheim ja Dornier.
Muita mukailen, eli itseänikin miellyttää hyvin toteutettu camo, enkä rakennusjäljestäkään keksi moitittavaa. Ikkunoiden maskauksessa on kyllä tämän mallin osalta hommaa, ja siistiltä näyttää lopputulos. Ei näitä koneyksilöitä taida ennestään tällä sivustolla olla? Hienoa työtä!
Kiitos kommenteista Janne. Juu, aika harvinainenhan tämä kone täällä on, yllättävää sinänsä kun aika yleisestä konetyypistä kuitenkin kyse. Yksi pienempimittakaavainen näkyi täällä olevan ( IL-4 ) ja ainakin 1:48 mittakaavaan ei ole tainnut olevan tarjontaakaan ennen Xuntongin julkaisua?