Pienoismallit.net

S/S Maaninka

Ensimmäisiä tuumailuja

Edellisen ranskalaisen kutteriprojektin valmistuttua piti jotain uutta rakenneltavaa keksiä, muuten käyvät nämä eläkevaarin päivät liian pitkiksi.
Kuin tilauksesta onnistuin saamaan otsikossa mainitun laivan rungon alkuperäiset piirustukset sen entiseltä kipparilta. Hän oli ajatellut tehdä laivastaan pienoismallin, mutta korkean iän vuoksi luopui suunnitelmistaan, ja toivoi löytävänsä piirustuksille ja muulle materiaalille "hyvän kodin", sekä jonkun joka toteuttaisi tuon alkuperäisen ajatuksen.
No minä lupasin yrittää, ja tässä sitä ollaan.

Piirustuksethan on piirretty mittakaavaan 1:25, joten laivasta tulisi näin ollen runsaan metrin mittainen, elikkä juuri sopivan kokoinen jotta siihen saisi mahdutettua kaikki radio-ohjauksen vaatimat komponentit. Normaalien toimintojen lisäksi olen ajatellut varustaa mallin savunkehittimellä ja äänigeneraattorilla, lisäämään mallin todenmukaisuutta.
Rakennustavaksi kaavailin perinteistä kaarien päälle tehtyä rimarakennetta, kuitenkin niin, että puurunko päällystettäisiin ohuella alumiinipellillä tai -foliolla, johon lukuisat niittaukset saataisiin sopivalla hammasrattaalla toteutettua.
Ja sitten vaan tuumasta toimeen. Kaaret syntyivät helposti 12 mm balsavanerista, joka osoittautui vallan mainioksi rakennusmateriaaliksi, ja karkeasta abachipölkystä sahattiin 2x6 mm rimoja tarpeeksi että rakentaminen voi alkaa.

Kommentit

Elinkeinoelämän Keskusarkiston "Varkauden telakan laivat" rekisteri tunnistaa Maaninka nimisen laivan. Lieneekö sama? Joka tapauksessa netin kautta löytyy joitain piirustuksia. Katsoppa sivu: www.laivadata.fi ja siellä haku laivan nimellä ja saat tällaiset tiedot laivasta (kohdan liitteet piirustukset ovat linkkejä ao. piirustuksiin):

MAANINKA
Perustiedot

Nimi: MAANINKA
Rakennusnumero: 547
Rakennusvuosi: 1918-1919
Tyyppi: matkustajalaiva (Passagerarebåt)
Tyypin lisätiedot:

Tarkemmat tiedot

Egare / Tilaaja: Maaninka - Pielavesi H. L. O. Y.
Material / Materiaali: Järn (Stål)
Största längd / Suurin pituus: 87' - 0"
Längd i ÖVL / pituus kvk: 82' - 0"
Största bredd på Ф / Suurin leveys kaarilla: 20' - 0"
Höjd fr. K:s Ö:k t. däck åt sidan / sivukorkeus: 8' - 7 ½"
Konstr:s djupg. / konstruktiosyväys, perä: 6' - 0"
Datum beställd / tilauspäivämäärä: 12/10/1918
Datum för leverans / luovutuspäivämäärä: 6/1/1919
PrisFmk / hinta markoissa: 585,000
Nom. HK / Nim. HV: 25 HK
Typ / malli: Compound strålk.
Dia af högtr:s Cyl. / ylimmän sylinterin halkaisija: 280 mm
Dia af Lågtr:s Cyl. / alimman sylinterin halkaisija: 530 mm
Slaglängd / iskunpituus: 300 mm
Prop. Axel Ф / potkurin akselin halkaisija: 110 mm
Kondensyta / kondensaattorin pinta: -
Pannans Typ / kattilan malli: Marin
Pannans Eldyta / kattilan tulipinta: 65 m2
Pannans Rostyta / Kattilan arinapinta: 2,3 m2
Pannans Arbetstr. / Kattilan työpaine: 10 atm
Antal eldst. / tulipesien määrä: 2
Eldst:s Ф / tulipesän halkaisija: 750 / 850
Pump system / pumppujärjestelmä: Worthington
Pump förmåga / pumppausteho: 45 ton/tim

Liitteet

Piirustus S.4104
Piirustus S.4109
Piirustus 4115S.
Piirustus S.4116
Piirustus S.4139
Piirustus S.4140
Piirustus S.4141
Piirustus S.4144
Piirustus S.4145
Piirustus S.4108
Piirustus 4121S

S/S Maaninka, Varkauden Pirtinniemen laivatelakalla v. 1919 rakennettu matkustajahöyrylaiva. Nimi muutettiin v. 1939 S/S Vehmersalmi -muotoon. Vuodesta 1959 se tunnettiin nimellä S/S Mikkeli ja 1970-luvun alkupuolelta lähtien S/S Joensuu -nimellä. Vuonna 1976 sen nimeksi tuli S/S Paasivesi ja vuonna 1982, kun se siirtyi Varkauden kaupungin omistukseen, sen nimeksi tuli nimikilpailun myötä S/S Paul Wahl. Varkauden kaupunki myi laivan yksityiselle omistajalle vuonna 2005, sen nykyinen kotipaikka on Savonlinna. Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin.
Tervehdys Jukka ja kiitos kommentista. Kyseinen laiva on juuri tämä josta olen alkanut mallia nysvätä. Ja tuo erinomainen sivusto on myös tullut tutuksi, sieltä olen kaivanut juuri noita muutamia lisäpiirustuksia aluksesta, lähinnä kansirakenteiden osalta. Tuolta sivustosta muuten löytyisi vaikka kuinka paljon kiinnostavien alusten piirustuksia, ja tulevaisuudessa kiinnostaisikin tehdä jonkun sieltä löytyvän avonaisen sluupin malli ja varustaa se omatekoisella höyrykoneella.
Hieno projekti! Seuraan mielenkiinnolla ja kateellisena siitä, kun joillain on aikaa harrastaa. :)
Kiitti kommentista, ei minullakaan juuri ollut aikaa harrastuksille kun olin vielä työelämässä. Mutta eläkkeelle siirryttyäni ei olekaan muuta kuin aikaa. Odottele vaan, kyllä se aika vielä koittaa. Nopeammin kuin uskotkaan.
VilleH 8.11.2017 20:49 Vastaa lainauksella
Muutama varoituksen sana, kun kohteena on suomalainen sisävesihöyry RC-mallina.

Näiden laivojen syväys on hyvin pieni, ja toisaalta kansirakenteet ovat massiivisia. Näinollen kaikki vesilinjan yläpuolella oleva tulee tehdä alusta saakka niin kevyeksi, kuin mahdollista. Lennokkirakennustekniikat ovat tässä hyödyksi.

Lisäksi haasteeksi tulee tekniikan huolto, kuinka päästään kiinni laitteisiin, eikä hennot rakenteet kärsi käsittelystä. Tämäkin edellyttää huolellista suunnittelua jo varhaisessa vaiheessa.

Kaikesta huolimatta fysiikan lait ovat vastaan; varsinkin tuulisella säällä kannattaa olla varovainen, ettei malli kaadu.

Kaikesta huolimatta onnistuminen on mahdollista: mm. Tapio Ahon hieno Leppävirta on esimerkki tällaisesta.

T:Ville H
Kiitos asiallisista neuvoista VilleH! Joku muukin on varoitellut samasta asiasta, joten tämä pitää ottaa tosissaan. Olenkin ajatellut, että mitään painavia lyijyakkuja ei tuo pieni syväys kestä, ja että painavimmat komponentit kannattaa sijoittaa mahdollisimman alas runkoon.
Ylärakenteet ajattelinkin toteuttaa ohuesta lennokkivanerista balsavahvikkein, sekä tekemään detaljit mieluummin muovista tai puusta kuin metallista. Itsekin olen pähkäillyt tuota ylärakenteiden irroitettavuutta, siinä on varmasti vielä haastetta kerrakseen.
Oliskohan jotenkin mahdollista saada yhteys Tapio Ahoon, ja näkisköhän tuota hänen tekemäänsä Leppävirta laivaa jossain?
Jaaha, nyt tätä Matin seuraavaa projektia tuleekin mielenkiinnolla seurattua. Savotta ei taida olla helpoimmasta päästä. Pärjääkö noin vähillä kaarilla? Itse kun valmiista palasista kasaan, niin on mielenkiintoista seurata miten eri ongelmat saadaan ratkaistua, ilman että voi vain helposti kääntää työohjeen sivua.
Terve Henry ja kiitos mielenkiinnostasi näitä mun näpertelyjä kohtaan. On hauskempi kirjoitella kun huomaa että aihe kiinnostaa.

Todella noita kaaria löytyi piirustuksesta varsin vähän. Näillä kuitenkin aloitin lankutusta, mutta pian huomasin että runko alkaa levitä liikaa, joten jouduin tekemään muutaman kaaren lisää. Näistä kuitenkin enemmän seuraavassa päivityksessä.

Ja vielä on monta ongelmaa ratkaistavana. Ei aivan helppoa liene tuon rungon päällystäminen jollain alumiinilevylläkään, johon sitten kaikki niittaukset pitäis väkertää. Sekä nuo paino-ongelmat ym. Mutta tämähän se on tämän harrastuksen suola, minusta ainakin on hienoa kun aluksi kohtaa ongelman joka tuntuu ylipääsemättömältä, ja sitten monen kokeilun ja erehtymisen jälkeen löytää siihen ratkaisun.