Pienoismallit.net

Lavochkin La-15

Neuvostolintu

Lavochkin La-15, NATO koodi Fantail.

Tämä malli tarttui matkaan 90-luvun loppupuolella nyt jo lopettaneelta Hobby Hiltuselta. Sarja on Venäläistä valmistetta ja minulle entuudestaan tuntematon tekijä. Rakennus- ja maalausohje olivat kahdella erillisellä kokoontaitetulla arkilla.

Esikuva

La-15 oli Senyon A Lavochkinen vastaus valtion tarjouspyyntöön yksipaikkaisesta hävittäjästä. Prototyypin kehitys ja koelennot tapahtuivat käytännöllisesti katsoen rinnan MiG-15sen proton kanssa. Molemmat konetyypit hyväksyttiin tuotantoon 1949. La-15ssa ilmeni lukuisia lastentauteja ja jatkokehitysversiolle tapahtunut onnettomuus mustamaalasi jo tuotannossa olevan koneen luotettavuutta. Vielä yhden, uudemalle kehitysversiollle tapahtuneen, onnettomuuden jälkeen Stalinin poika määräsi tuotannon keskeytettäväksi. Viimeinen niitti La-15 valmistukselle oli kun Neuvostovaltio päätti leikata kuluja ja keskittyä vain yhden konetyypin valmistukseen. Kun Mikojanilla oli lisäksi hyvät suhteet valtaa pitäviin niin MiG-15 valittiin ainoaksi tuotantokoneeksi. Jälkeenpäin kun aasiaa on tutkittu, niin La-15 ei ollut erityisen onnettomuus herkkä kilpailijaansa verrattuna, Molemmissa koneissa oli kehitysongelmansa.

Suorituskyvyltään La-15 oli hieman parempi kuin MiG-15. Kenttäkelpoisuus oli huonompi kuin Migillä. Osasyitä tähän oli kapeampi rengasväli sekä hankalampi huolllettavuus. Lisäksi MiG-15 soveltui massavalmistukseen huomattavasti paremmin.

La-15 ei tiettävästi koskaan ottanut osaa Korean sotaan vaikka näinkin on kirjoitettu. Koneita valmistui kaikkiaan reilut 300 ennen tuotannon lopettamista. Viimeinen palvelusaikainen lento oli 1958.

Teknisiä tietoja

La-15 koneita rakennettiin sekä Gorkyn että Saratovin tehtailla. Suoritusarvoissa ja painoissa oli piennnniä eroja tehtaiden välillä. Listan arvot ovat Gorkyn tuotteelle:

Moottori RD500
Tyhjäpaino 2575kg
Max paino 3850kg
Polttoainetilavuus 1060 l
Huippunopeus (korkealla) 1028 km/h
Huippunopeus (8000m) 1007 km/h
Lakikorkeus 13500m
Toimintasäde 10000 metrissä 1145km
Maksimi toiminta-aika 10000 metrissä 1h 59min
Aseistus 3x23mm konetykki (300 ammusta, 100 per tykki))

Malli

Tämäkin malli tarttui matkaan 90-luvun puolivälissä. Outo malli, rujoa valujälkeä ja tarjouksessa Hobby Hiltusella. Kai joku vielä muistaa sen persoonallisen Lahtelaisen harrastekaupan.. Pakko ostos.

Valurangat olivat mustaa, hieman pehmeähköä muovia. Mieleen tuli ns. ämpärimuovi. Valupurseita sai siivota lähes joka osasta. Purseiden poistoyrityksissä aika kului rattoisasti. Valukanavat olivat järkyn isoja. Osien siisti irrottaminen oli hankalaa. Lisäksi oikea kohdistus löytyi yritys-erehdys metodilla eli runsaasti sai sovitella osia paikoilleen. Tai oikea kohdistus pitää korvata pikemminkin vähiten epäsopiva. Siltä ainakin tuntui.

Rungon puolikkaiden kohdistus ei tietenkään onnistunut kaikesta koesovittelusta huolimatta. Sauma vaati fyllipalaloja, pakkelia ja runsaanlaisesti hiomista. Ja lopputulos on mitä on. Tämä näkyy etenkin ohjaamon takana.

Siipien rajakerrosaitoja piti sovitella ihan tosissaan. Sileää vastinpintaa kun oli hankala saada aikaan. Olivat nimittäin koko liitospinnan matkalta valurangassa kiinni. Irrotuksen jälkeen tasainen liitospinta oli kaukainen haave vain. Ensin hiomista ja lopuksi ohuita muoviliuskoja pahimpiin rakoihin. Liimausten kuivuttua veitsellä suurimmat palat pois ja alustava hionta ennen hiontamaalia Jälkeenpäin ajatellen, olisi kannattanut tehdä kokonaan uudet osat ohuesta muovista.

Päälaskutelinevarret ja toimisylinterit olivat myös epämääräinen esitys. Ei oikein tiennyt mihin teline loppui ja mistä valukanava alkoi. Ikäänkuin kruununa kaikelle renkaan kiintystappi oli omana osanaan. Ja tietenkin valupursetta oli riittävästi. Arvatkaas menikö päälaskutelineiden renkaat mukisematta paikoilleen. Nokkateline renkaineen oli yksi kokonainen osa. Toimisylinteri oli sentään erillinen tekele. Tykinputket ja pitotputki on tehty ohuesta messinkitangoista.

Siirtokuvat eivät vastanneet lainkaan ohjetta joten tärkeimmät on poimittu sieltä sun täältä. Ohjeen mukaan pikkuisia ohjetekstejäkin olisi ollut runsain mitoin. Vaan enpä laittanut yhtäkään kun sopivia ylijäämä tekstejä ei ollut varastossa. Referenssinä käytin Yeffim Gordonin Lavochkins Last Fighters kirjaa.

Koesovituksista ja hiontatalkoista huolimatta lopputulosta ei voi mitenkään kehua. Olkoonkin, että lähtökohta oli jo valmiiksi rujonpuoleinen. Korkeintaan Pyrroksen tyovoitto. Tähtisateen mahdollisuuden jätin tässä tekeleessä pois. Kaikenlaiset kirjalliset palautteet otetaan asiaan kuuluvalla tyyneydellä vastaan. Historiallisesti mielenkiintoinen rakentelukohde mutta tätä mallia en suosittele kenellekään. Jos nyt joskus sattuu vastaan tulemaan.

E-P

P.S. Tietääkö kukaan sarjan valmistajaa? Minä en saanut tolkkua siitä.

Kommentit

Sarjan valmistaja taitaa olla VES Neukkulasta:

www.scalemates.com/kits/147690-ves-1-lavochkin-la-15

Uskon kyllä työlääksi, omasta varastosta löytyy pari saman valmistajan uudempaa teosta ja vaatii kyllä aikamoisen innon puuskan ja votkapullon pohjille, että viitsisi niitä aloittaa.
Terve Pekka! Ja kiitos valmistaja tiedosta. Nimi ei kyllä kuulosta edes etäisesti tutulta.

Vai että pottu pohjiksi inspiraatiota varten ja mallin tekoon. Lopputulos voisi olla aika… mielenkiintoinen… ;)
Jätän tuon kokeilun suosiolla nuoremmille…

E-P