Pienoismallit.net

Messerschmitt 109 G6, FAF MT-443:n rakentaminen

Sopiva malli löytyi vihdoin

Tavoitteena on tehdä lähelle oikea maalauskaavio sekä mallinnus MT-443 koneesta.
Aloitin koneen tietojen keräämisen jo 2016 loppuvuodesta. Yllättäen osuvimmat tiedot löytyivät vasta kun surffailin tänne Pienoismallit.net-sivustolle. Aloitin mallin tekemisen ensin Eduardin 1:48 Messerchmitt-mallista, mutta jo aikaisessa vaiheessa koin, että tämä aihe vaatii isokokoisemman mallin tehtäväksi. Selasin mahdollisia sopivia 1:32 malleja ja silmiin osui Hasegavan "Juutilais-Mersu", jollainen sitten löytyikin yllättävän kivuttomasti Hobbylinnasta Vantaalta. Samalla reissulla tarttui mukaan myös "Suomi-Sturm", josta varmasti myöhemmin tulee jotakin kirjoiteltua.

Mallin rakennus alkaa
Aikaisemmista virheistä oppineena sovitin jokaisen osan ennen liimausta sekä maalasin osat vielä kun ne olivat kiinni valutangoissa. Eduarin 1:48 malliin verrattuna Hasegavan 1:32 malli tuntui sopivan kokoiselta sormiini. Samalla kun maalailin ja kokosin ohjaamo-osaa, kävin keskusteluja MT-443:n ominaisuuksista Flightforumilla ja Facebookin Ilmailun historia-ryhmissä. Olisin ilman muuta laittanut matalamman mallisen peräsimen koneeseen, mutta sain asiantuntevaa neuvoa sekä kuvia MT-441 koneesta, jossa oli myös korkeampi peräsin. Näitä peräsimiä vaihdettiin Suomessa pikkuhiljaa matalamman mallisiin, jotka olivat kuuleman mukaan kevyempiä ja helpompia käsiteltäviä.

Mallin patinointiaste oli vaikeata päättää, sillä kone oli ilmeisemmin uudehko, kun Kosti sai sen nimikokseen. Tosin melkein kaikki Suomeen tuodut 109:t olivat peruskorjattuja, siis jo käytettyjä. Käytin ohjaamossa sävyinä mustaa ja tummanharmaata, jotka Hasegavan ohje ehdotti soveltuviksi maaleiksi. Mittareissa ja kojelaudassa käytin vähän taiteellista vapautta, sillä mielestäni siirtokuvina olleet mittarit eivät soveltuneet kunnolla malliin, joten tein kompromissin ja maalasin taustan mattamustalla, jonka jälkeen käytin valkoista Tamiyan puuteria saadakseni mittareiden koholla olevat osiot näkyviin. Päätin patinoida kevyesti koko ohjaamon, käytin hyväkseni taitelija-pastellivärejä sekä ohensin pääsävyn siten, että se ei peittänyt täysin vaan muovin oma sävy jäi osin näkyviin.

Kostin muistelmia Messerschmitteillä lentämisestä:(Julkaistu allekirjoittaneen lehtijutussa Ridin'&Drivin'-lehdessä)
LLv 24 operoi sekä Brewstereillä kevääseen 1944, jolloin Brewsterit luovutettiin LLv 26:lle kaksnelosen saadessa uudemman Mersukaluston käyttöönsä. Haastavinta ilmataistelutoiminnassa näiden tyyppien käytössä oli, että radiot eivät toimineet konetyypistä toiseen suoraan, vaan kunkin pilotin piti ottaa yhteys ensin maa-asemaan, joka välitti viestin toisen tyyppiseen koneeseen. Koson mukaan Mersussa oli heikompi radio kuin Brewsterissä, sillä Mersun radio saattoi mennä toisinaan täysin mykäksi. Hieman pilkettä silmäkulmassaan hän kertoi parista tapauksesta Lavansaaren lähistöllä;
” Venäjän miehillä oli kova hinku tappaa minut, niitä oli ympärillä parhaillaan kuusikin. Huusin turhaan mykistyneeseen radioon avunpyyntöjä, tosin taistelun päätteeksi Koson Mersusta ei löytynyt ainuttakaan luodinreikää, vaikka naapuri osua yritti…”

Nuoria pilotteja oli kielletty menemästä Venäjän mantereen lähelle, mutta kuitenkin toisinaan lennettiin sinne. Jos satuttiin osumaan venäläiskoneiden parveen, niin ne vetäytyivät omalla puolelle, niin pikkuhiljaa jouduimme venäläisten puolelle. Tällöin venäläiset vetäytyivät ja aloittivat ilmatorjuntatulen.

”Sotalentotoiminta oli suljettua, jolloin piti pysyä parvessa tai partiossa. toisinaan vähän lähdettiin karkuteille venäjän pojan kimppuun luvatta, jolloin Eversti Magnusson antoi vähän palautetta jopa uhaten siirrolla toiseen laivueeseen… Tämä oli riittävä uhka saamaan nuoret lentäjät ruotuun.”

Kommentit

Ei vielä kommentteja tai kysymyksiä. Kysy tai jaa arvokas mielipiteesi ja kommentoi!