Pienoismallit.net

Petljakov Pe-2

Pe-2 syöksypommittajaa valmistettiin itänaapurissa yli 10 000 kappaletta ja se oli vuonna 1943 Neuvostoliiton yleisin pommikone. Koneesta kehitettiin myös hävittäjäversio Pe-3, jota käytettiin lähinnä rynnäkkökoneena. Suomeen koneita ostettiin Saksasta vuosina 1942-44 yhteensä 7 kappaletta, yksi Pe-3 saatiin sotasaaliiksi Lapissa sen tehtyä pakkolaskun Nitsijärven ja Inarinjärven väliselle kannakselle. Suomessa koneita käytettiin lähinnä vain tiedustelukoneina.

Tämän Zvezdan Pe-2 mallin hankin jatkaakseni tätä Suomikoneiden sarjaa, mutta kuinka kävikään. Eihän tästä sarjasta sitten Suomikonetta pystynyt rakentamaankaan, etenkin ohjaamon takaosassa oleva kk. torni oli täysin erilainen kuin Suomessa käytetyissä, tai toisin sanoen sitä tornia ei ollut kuin siinä ainokaisessa Pe-3:ssa. Mietin sitten että teenpä koneesta sitten sen ainoan suomessa käytetyn Pe-3:n, mutta sekään ei olisi luonnistunut ilman merkittäviä muutoksia ( eturungon kulman muutosta, ikkunoiden umpeen kittausta jne.). Niinpä päädyin sitten tekemään itänaapurin väreihin ja tunnuksin maalatun koneen, vaihtelu virkistää! Sarjassa oli mukana tunnukset kolmelle eri koneelle, valitsin Itämeren laivaston ilmavoimien 12. Kaartin Syöksypommitusrykmenttiin kuuluneen koneen esikuvaksi. Olihan kone kuitenkin näillä kulmilla palvellut.

Zvezda oli mallivalmistajana positiivinen yllätys, osat olivat mielestäni hyvälaatuisia eikä ylimääräistä putsaamista niissä juurikaan ollut. Mukava asia oli myös se että monissa osissa oli puoliympyrän muotoinen kiinnityskohta joka helpotti huomattavasti osien asentamista ja nimenomaan oikein päin, olisipa niin ollut jo ensimmäistä Fokkerin putkirunkoa tehdessäni! Osia olikin sitten runsaasti, yli 300 kappaletta ja tuntui että kaikki jotka voitiin pilkkoa osiin, oli pilkottu osiin. Yhdessä moottorissakin oli yli 30 osaa ja mm. rungon keski-ampumon kk kiinnitysmekanismeineen toistakymmentä osaa jne. Osien kanssa sai kyllä olla tarkkana miten päin kukin putken kulma tulee, oli se välillä sellaista putkien hässäkkää. Sisätiloihin hankin Eduardin etsisarjan jolla sai hieman lisää näyttävyyttä mittaristoihin, apulaitteisiin, kk:n patruunavöihin jne. Sarjan ohjeet olivat mielestäni hyvinkin seikkaperäiset, eikä sen suhteen siis ollut suurta miekkailua mihin mikäkin osa tulee. Toki referenssitietoa oli syytä kerätä, olihan tästäkin koneesta useita versioita olemassa.

Mukavastihan tuo malli kuitenkin kasaan meni eikä kittiäkään hirveästi tarvittu, aikaa mallin rakenteluun kuitenkin meni tavanomaista pidempään ja oli kaiken kaikkiaan aika isotöinen osien runsauden ja ehkä hieman erilaisen konstruktion vuoksi mihin oli tottunut. Osittain rakentelua hidasti myös se että alussa en oikein tiennyt mitä versiota olin rakentamassa, mm. pommikuiluun asensin 4 pommia kunnes äkkäsin että tässä syöksypommitusversiossa käytettiin pommeille vain siivissä olevia ripustimia. Mallin saattoi rakentaa niin että toisen moottorin moottoripellitys oli irti ja niin myös tein. Osista saattoi myös rakentaa lentävän mallin ukkeleineen, mutta päädyin laskutelineillään seisovaan. Muuten rakennettu laatikon osista, ainoastaan jarruputket ja antennilangat lisätty. Sarjan mukana tulleet siirtokuvat olivat hyvälaatuiset ja käytin ne vaikka ennätin jo toisenkin satsin hankkimaan suomitunnuksien takia.

Maalaus tuttuun tyyliin LifeColorin ja Vallejon akryyleillä. Lakkaus Vallejon mattalakalla.

Kommentit

Kaunis kone, kaunis malli.

Just messuilla ostin Villeltä saman sarjan, pitääpä kokeilla.

Syvyyttä olisin kaivannut lisää. Esimerkiksi viitoskuva, siinä on hyvin maalattu malli, mutta se ei ihan näytä lentokoneelta vaan… mallilta. Enkä tarkoita vanhentamista, kone on minusta kivampi siistinä, mutta jotain varjostusta, detaljien korostusta.

Pistää varmaan sillä silmään kun itse taistelen saman asian kanssa ja yritän opiskella.
Kiitos Sakari kommenteista! Niin..nuo on hieman vaikeita asioita millä tavalla kukin mallari haluaa tuoda tuotoksensa esiin ja minkälaiseen lopputulokseen pyrkiä, myös taitotaso ja kokemus ylipäätään on aika kirjavaa. Itse kuulun vielä tähän lyhyen kokemuksen omaavaan porukkaan, joten esim. nuo varjostukset ovat minulle vielä aika hepreaa, eikä niitä sivellintekniikalla kovin helppo ole edes toteuttaa. Siksi tyydynkin viimeistelyssä usein vain vanhentamiseen ( kulumat, pakokaasuvanat jne. ), rehellisesti sanoen…taidot ei parempaan riitä. Esimerkiksi paneelirajojen suhteen olen aina aika varovainen, helposti niissä kun mennään aika pahastikin yli ja lopputulos on kaikkea muuta kuin aidon näköinen.

Jokaisella mallarilla taitaa olla kuitenkin olemassa se oma "käden jälkensä" ja tapa tehdä, viimeistellä ja vieläpä tuoda esillekin ( kuvata ). Vanhoista kaavoista on vieläpä vaikea luopua. Joku taisi aikoinaan sanoa, tuo ei kyllä uutta opi…eikä vanhaa unohda :-D.

Tämä Zvezdan sarja oli kyllä mielenkiintoinen ja positiivinen yllätys, joten onnea vain myös sinulle sen parissa.
AJ 1.5.2017 10:04 Vastaa lainauksella
Moi Markku, Zvezdan Pe-2 rakennussarja on ilmeisen hyvä ja laadukas. Hyvä taustoitus ja rakentamiskuvaus. Itse Pe-2 malli on hienosti rakennettu ja maalattu. Kuten Sakari edellä kaipaisin hieman lisää säistystä (ei ylenpalttista vanhentamista) ja detailien korostusta (ei myöskään ylenpalttista). Kokonaisuutena kuitenkin onnistunut Pe-2 lekomalli. Pe-2 leko on sinänsä hyvin kaunis design ja osoittanee omalta osaltaan sen, että venäläiset ovat aina osanneet rakentaa esteettisesti miellyttäviä koneita. Parhain terveisin, AJ
Kiitos AJ kommenteista! Juu…entistä mallia parempaan aina pyritään mutta samanlaista tuppaa tulemaan ;-).