Pienoismallit.net

Tykkijolla 12 soutuinen

Chapmanin loggerttipurjeinen tykkijolla

Tämäkin tykkijolla on Frederik af Chapmanin suunnittelema loggerttipurjeinen tykkijolla 22 naulaisella tykillä.Tämäkin tykkijollan pienoismalli on suunniteltu purjehtivaksi,joka koepurjehduksella purjehtikin varsin mallikkaasti.Loggerttipurje tehtiin malliin koeluentoisesti koska aikalaiskertomusten mukaan pirkkeli/varpapurje oli varsin hankala käytössä ja Chapman antoi määräyksen käyttää vaihtoehtoisesti Loggerttia.Joka onkin nopeampi purkaa ja takiloida uudelleen vihollistoimien välillä.Pirkkeli kuulemma kolisi soutajien päihin ja töyhtökotsat kastuivat saimaassa

Jolla on 86cm pitkä ja pohjalla on kölinsuuntaisesti n.kilo hiekkaa sidottuna venelakalla,pohja on rakennettu tuplana lakattu n 10 kertaa.

Malli on täysin kierrätyspuuta,saarnia,haapaa,metalliosat kuparikäämiä,tykki on lankarullien päälle rakennettua rimaa ja metallimaalia.Purjeet sipulinkuorilla höystettyä jokapoikaa.

Kommentit

Muuten erittäin hieno, kuten teiltä voi odottaa, mutta mielestäni nuo purjeet eivät kuvasta sitä finesseä, mitä mallissa muuten on.

Empähän minä tiedä venemallailusta mitään. Näkemän perusteella tuli vain tuollainen ajatus.
Kiitos kommentistasi Mika.Tuo loggerttipurje ei meidänkään silmään oikein istu,mutta oli tehtävä kuten herra Chapman määräsi 1788 käski.Mallin oikea tarkoitushan on että tutkimme pienoismallilla purjehdusominaisuudet ja tiedämme miten purjetyypit toimivat.Huomasimme vesillä että pirkkelipurje on nopeampi ja vakaampi eikä päästänyt tuulta "hukkaan".Loggertissa taasen tuntui että tuuli pääsi läpi ja olisi kuin kaasu/jarru yhdistelmä.

Meillä on sellainen kuin Tykkipursiyhdistys joka puuhailee oikean kokoista replikaa.Meidän pienoismallimme on eräänlainen koe ja käytämme hieman mallikokemusta isomman suunnitteluun,kuten Frederik af Chapmankin teki Karlskronassa 1768 suunnitellessaan aluksiaan.

Tuo loggerttipurje purettiinkin vesillä käynnin jälkeen ja se on nyt Sulkavan kirjastossa muiden meidän malliemme kanssa näyttelyssä loka-marraskuun ajan.

T.Marko ja Anne
Hieno malli taas.
Anne ja Marko kirjoitti:
Tuo loggerttipurje purettiinkin vesillä käynnin jälkeen ja se on nyt Sulkavan kirjastossa muiden meidän malliemme kanssa näyttelyssä loka-marraskuun ajan.
Aikaisemmin ei olekaan ollut asiaa Sulkavalle. Nyt taitaa joutua harrastamaan maakuntamatkailua…
Komea on tuo tykkijolla, eikös ne siellä suomen linnassa tee oikean kokoista alusta.
Mistä aineesta tuo tykkinputki on tehty.
Toimiva vai ei.
Niin nuo purjeet ei oikein anna tuohon sitä aitoa tyyliä, mutta komea on.
Aivan USKMATTOMAN UPEA MALLI älleen teiltä!!!! Hiljaiseksi ja sanattomaksi vetää, mutta sehän jo kertoo paljon millainnen malli on mielestäni kyseessä.
Kiitos Sinulle A. Lappalainen )

Tervetuloa Sulkavalle. Kahvit keitämme aivan varmasti :)

T: Anne ja Marko
Eerik Oksanen :) Kiitos !

Juuh..Suomenlinnassa on rakennettu joitakin vuosia sitten tykkijollaa suurempi tykkisluuppi Diana. Ns turistirysä ;)

Tykinputki on tehty haaparimoista lankarullan ympärille. Hiottu ja viilattu ja maalattu Molten metals tummalla pronssimaalilla. Eli siis ei toimiva tykki. Eikös toimiva tykki olisikin laiton. Kesällä souduissa poliisi katsoi ja koputteli tykkijolla ykkösen tykkiä ja totesi, ettei lupaa tarvita…;)

Noista loggerttipurjeista, joista mainitsit..(emme itsekkään pidä niistä)..Ne kuitenkin ovat Chapmanin piirustusten mukaiset ja siis näin ollen osa merihistoriaamme…tykkäsimme tai emme..;)..

Kiitos mukavistakommenteistasi ja hauskaa syksyistä eloa Sinulle :)

T: Anne ja Marko
Mikko V. ja iso kiitos Sinulle ;)

Mukavaa, että pidät tästä uudesta tykkijollastamme. Näillä jollilla on mielenkiintoinen historia ja myös osa Kuopion paikallishistoriaa :)

T: Anne ja Marko
Itse alus on hieno pala merisodan historiaa. Nillittelen kuitenkin samasta aiheesta kuin muutama muukin, nimitäin purjeista. Ei niin että Loggerttipurje ei olisi oikean näköinen ja oikea purjetyyppi tähän malliin.
Purjeen ulkonäkö, kuosi ja materiaali ei vaan vastaa muuta mallin kokonaisuutta. Kuutoskuvassa (liehuva lippu poislukien) malli on parhaimmillaan.
Tarkoitus oli antaa 3,5 tähteä, mutta lispahdus antoi vain 2,5. Pahoittelut.
Pertti Mela kiitos , myöskin nillittämisestä ;)

On hauska lukea nillitystä purjeista..Hauskaksi sen tekee se, että ihmiset näyttelyssä ovat pitäneet purjeista. Purjeet olivat auki kaksi viikkoa ja nyt pakattuina kaksi päivää. Maston voi nostaa pystyyn milloin vain, koska alus on toimiva.

Tuo lippu saattaa näyttää kummalliselle ja joutavalle, mutta juuri tuollainen oli ruotsin sotalippu 1790. Toki olisimme voineet vääristellä historiaa ja laittaa siron lähes näkymättömän lipun, mutta emme tahtoneet sortua historian kaunisteluun tms.

Äläs pahoittelekkaan pisteitäsi. Ei pisteet ole tärkeitä. Vain rehti vuorovaikuttelu ja aito kiinnostus :)

T : Anne ja Marko
Huh taas kerran. No minä en sen enempi vuorovaikuttele tekstillä, koska sanattomaksihan tämä vetää. Toimiva teos. Historiaa pienoiskoossa. Kyllä passais katella kuivatelakallakin, mutta vielä jos näkis vedessä..
Onneksi olkoon viikonmallista. Upeaa käsityötä jälleen kerran!
Eihän nämä nyt enään kaipaa muuta kuin miehistön kannelle. :)
No on taas taideteos! Viikon malli ja ihan syystä. Olenko aivan pensaassa kun aavistelin alustyypin olleen Ruotsinsalmen taistelussa runsaslukuisena käytössä? Jokatapauksessa, aivan mahtavaa käsityötaitoa taas kerran esillä!
Purjeista huolimatta aivan ansaittu tulos!
Hienoa, jatkakaa samaan malliin.
Timo Rissanen, kiitos Sinulle ;)

Saimaa sai kivasti eloa ja näköä molempiin tykkijolliin. Siinä oli oikeassa elementissään jollat..hmm ja isäntä..;)…

T: Anne ja Marko
Marko Paakkanen, Mikko Heikkinen, Janne Markkanen ja Mika Kauranen..Me kiitämme tykkijollan puolesta ;)

Tuosta historiasta..Ruotsinlahden taistelussa tykkijollilla oli suuri rooli. Voi sanoa, että tykkijollat olivat tärkein ja paras ase venäläislaivastoa vastaan. Tuossa taistelussa venäläisiltä upposi 55 sota-alusta. Ruotsalaisilta 1. Kyseessähän oli turunmaaluokan Ingeborg. Miestappio venäläisille oli 9000 ja ruotsalaisille 261.
Taistelun tuoksinnassa yksi pieni tykkijolla lensi ilmaan venäläisten täysosumasta ja levisi ilmaan pieninä säleinä.

Tykkijollien historia on todella mielenkiintoinen ja lähellä meitä suomalaisia.

Tuosta loggerttipurjeista vielä sen verran..vaihdamme malliimme pirkkelipurjeet, koska mielestämme loggertti on huono purjehtimaan.. ja ( kun turhamaisia olemme) myöskin esteettisyyden vuoksi..;)

T: Anne ja Marko
AJ 20.10.2016 17:58 Vastaa lainauksella
Moi Anne ja Marko ja heti kärkeen onnittelut ansaitusta viikon mallista. Yllä olevia ylistyksiä mukaillen loistavia tykkijollia, laatutyötä, ja kiitokset historiikkiosista. Superplussaa aidosta vesielementistä, jossa jolla ui - upeat kuvat!!! Parhain terveisin, AJ
Tero Tyni 22.10.2016 00:18 Vastaa lainauksella
Upeaa! Tämähän on osa Saimaankin alueen historiaa. Tämäntyyppinen rakentelu on mielestäni pienoismallirakennuksen aatelia. Täydet pojot.
AJ ja Tero Tyni ja kiitokset Teille molemmille )

Ensi vuonna katsotaan miten jolla purjehtii Suvorovinkanavavalla ;)

Totta, Saimaalla vaikutti vielä 1809 34 tykkijollaa, jonka jälkeen niitä (sodan loppumisen) niitä käytettiin Kuopiossa viljalaivoina ilman tykkejä :)

Tervetuloa katsomaan Sulkavan kirjastoon meidän laivastoamme. Ne ovat kirjastossa marraskuun loppuun saakka :) Marko on paikalla arkisin esittelemässä paatteja ja kertomassa alusten historiasta.

T: Anne ja Marko
Anne ja Marko kirjoitti:
AJ ja Tero Tyni ja kiitokset Teille molemmille )

Ensi vuonna katsotaan miten jolla purjehtii Suvorovinkanavavalla ;)

Totta, Saimaalla vaikutti vielä 1809 34 tykkijollaa, jonka jälkeen niitä (sodan loppumisen) niitä käytettiin Kuopiossa viljalaivoina ilman tykkejä :)

Tervetuloa katsomaan Sulkavan kirjastoon meidän laivastoamme. Ne ovat kirjastossa marraskuun loppuun saakka :) Marko on paikalla arkisin esittelemässä paatteja ja kertomassa alusten historiasta.

T: Anne ja Marko
Joittenkin Suomen Sodan aikaisten laivanjämien luo sukelettiin 80-luvulla sukelluskeikalla Kallaveden Ranta-Toivalassa. Muistaakseni Karhonsaaren kupeella. Eivät olleet edes syvällä. Ei niitä paljon laivoiksi tunnistanut, mutta sellaisia kaaripuita ja joku kölipuuntapainen siellä törrötti. Emme koskeneet niihin juuri ollenkaan, koska arvelimme niiden kuuluvan jo muinaismuistolain piiriin. Pari sukelluskerhon kaveria kertoi kohteesta ja naapurissa kun asuttiin, niin pitihän ne käydä katsomassa.

Vuosia myöhemmin ne oli hoksinut joku muukin, koska siitä oli juttua Savon Sanomissa. Jutun mukaan ne olivat muistaakseni Venäläisten laivoja, mutta kuitenkin ajalta 1808-1809, eli lienevät olleet juuri tuollaisia jollia?
Missä muuten tuo Suvorovinkanava on?
Timo :)

Telataipaleen kanava on avokanava Saimaan Pihlajavedellä. Telataipaleen kanava sijaitsee Sulkavan kunnan kaakkoisosassa, jossa se yhdistää Siikaveden, Taipaleenselän ja Telalahden. Telataipaleen kanavassa ei kulje vesiväylää. Kanavan ylitse kulkee matala vuonna 1962 rakennettu betonisilta. Telataipaleen kanava on yksi 1790-luvulla rakennetuista ns. Suvorovin kanavista. Kanavan pituus on 200 metriä.

Kallavedentaistelut olivat 26/6, 1/7 ja 23/7 1808. Eli nuo hylyt saattavat olla noista taisteluista.

Venäläiset kaappasivat 1788 suomalaisen tykkijollan ja kopioivat sen välittömästi. Rakentaminen tapahtui Lappeenrannassa. Venäläisessä tykkijollassa on suipompi perä bysanttilaiseen tyyliin ja joissakin jollissa kaiteet ja jopa katos, koska sotilaat yöpyivät vesillä. Suomen metsät ja saaret pelottivat venäläistä upseeristoa.

T: Anne ja Marko
Anne ja Marko kirjoitti:
Timo :)

Telataipaleen kanava on avokanava Saimaan Pihlajavedellä. Telataipaleen kanava sijaitsee Sulkavan kunnan kaakkoisosassa, jossa se yhdistää Siikaveden, Taipaleenselän ja Telalahden. Telataipaleen kanavassa ei kulje vesiväylää. Kanavan ylitse kulkee matala vuonna 1962 rakennettu betonisilta. Telataipaleen kanava on yksi 1790-luvulla rakennetuista ns. Suvorovin kanavista. Kanavan pituus on 200 metriä.

Kallavedentaistelut olivat 26/6, 1/7 ja 23/7 1808. Eli nuo hylyt saattavat olla noista taisteluista.

Venäläiset kaappasivat 1788 suomalaisen tykkijollan ja kopioivat sen välittömästi. Rakentaminen tapahtui Lappeenrannassa. Venäläisessä tykkijollassa on suipompi perä bysanttilaiseen tyyliin ja joissakin jollissa kaiteet ja jopa katos, koska sotilaat yöpyivät vesillä. Suomen metsät ja saaret pelottivat venäläistä upseeristoa.

T: Anne ja Marko
Kiitos historian oppitunnista. Nyt alkoi valjeta tuo kanava, kun sen selvensitte.
Toivalan Taistelun muistomerkkikin oli aikoinaan tehty 5-tien varteen Vuorelan kohdalle. 5-tien uuden linjauksen takia se siirrettiin Vuorelan kylään Siilinjärvelle, mutta ihan taistelujen paikoille. Sandelsin Patsaaksi sitä sanottiin.

Vietin nuoruuteni Vuorelassa ja tuli rymyttyä Ranta-Toivalankin metsiköissä. Löysimme kuuskytluvun lopussa ja vielä varmaan 80-luvun alkuun monia juoksuhautoja. Ne olivat tehty isompiin saariin ja mantereellekin, mutta aina vesistöön päin. Sammaloituneita ja matalia, mutta kivettyjä olivat seinustat. Hautojen pohjat olivat jo lahonneita puita ja muuta möhkää täynnä.
Nyt keljuttaa, kun ei silloin ollut haisuakaan historiasta. Leikiittin jotain "tusupeliä" ja oikeastaan ihmeteltiinkin niitä syviä polkuja, mutta ei kaiveltu niitä syvemmälle.