Curtiss Hawk 75A-4

Voe kummuistas, mitä maalia tuli aikoinaan käytettyä. Tämä on kasattu joskus meikäläisen mallailu-uran keskivaiheilla. Mielestäni tuolloin suosin Tamiyan akryylejä?? Säistäminen ehkä liiankin hillittyä. Huomasin tuossa, että mm. kansallisuustunnusten kohdalla siivekkeiden urat ovattten jäänet tummentamati…saatikka muut panneeliojat.

Oikein hieno.

Koska minulla ei ole mitään tuntumaa 1/48 lekomalleihin, niin ensinnäkin en tiedä onko Hobbycraftin mallisarjassa vakiona nuo pikkupommiripustimet, vaiko teitkö ne skrätsistä/tarvikkeista?
Hienoa, että ne löytyvät mallista, koska ne olivat esikuvassa.
Sitten toisaalta pisteyttäminen on hankalaa, koska tämä on vieras skaala minulle. Jos tämä olisi 1/72, niin varmaan 4,5 tulisi. (kansallistunnusten tummentamattomuus);)

Hei Ari,

koska mallista ei olisi kuin hyvää sanottavana, puutunkin tekstiosassa mainitsemaasi kpt Maunulan nimikkoon (tarkoittanee samaa kuin asiakirjojen ´koneen vastaava ohjaaja´ tai ´vastaava ohjaaja´).

CUc-502:n lentopäiväkirjaan tukeutuen katsoin Lentolaivue 12:n lentäjien tekemät lennot CUc-502:lla (26.6.-20.7.1941). Sitten kone luovutettiin LLv 32:lle. Ohjaajia oli kaikkiaan kahdeksan ja koneella lentoja 53 kpl. Näistä lennoista osui peräti 28 kpl. ylik Vitikaiselle, sitten Ritavuorelle ja Juholalle kummallekin 6 kpl., kpt Maunulalle sekä Miettiselle 4 lentoa, Mäittälälle sekä Teräshoville 2 kpl. ja yhden lennon mies oli Marttila.

Mika: Pommien vakautustangot tein ohuesta metallilangasta, muut ripustinten osat olivat jo valmiina rakennussarjassa.

Raimo: Ilmavoimissamme ei tosiaankaan ole ollut mitään nimikkokone-käytäntöä, jollaisena se joidenkin muiden maiden kohdalla esiintyi. Oikeampi termi on siis vastaava ohjaaja. Kiitos oikaisusta. Sorruin hieman populismin puolelle.

Kivasti näyttää Curtiss onnistuneen, ei mitään valittamista. Olikos nämä Hobbycraftit haastavuudestaan tunnettuja rakennussarjoja? Kysymys vielä että mikäs tuo kuva on ohjaamon alapuolella? Isä Aurikoinen?

Edellisiä kommentteja kompaten: Hieno malli. Onnittelut.

Janne Markkanen kirjoitti:

Isä Aurikoinen?

Sama mies :-)
Muistaakseni tässä sarjassa ei ollut kasaanmenon suhteen suurempia hankaluuksia. Aika saattaa tosin kullata muistot, kokoamisesta on sentään vierähtänyt useampi vuosi.

Upea curtiss, rakennusjälki moitteetonta ja todella hienoa katseltavaa. Kevyt patina pinnassa kruunaa koko koneen. Mie pidän:)

Kyllä se täytyy muita kompata tässä asiassa, että upea Curtiss! Siitä ei pääse yli eikä ympäri!

Huippuhieno ja nätti Curtiss! Kaikesta näkee että homma on sinulla todella hyvin hallussa, työn jälki ensiluokkaista ja paljon olet panostanut myös näihin pieniin yksityiskohtiin! Värisävyt on myös todella onnistuneet, kaiken kruunaa hieno tapa kuvata ja esitellä konetta. Antennilankoja vain en huomaa?

markku r kirjoitti:

Antennilankoja vain en huomaa?

Joissakin Curtisseissa oli tullessaan asennettuna ransakalaisia Radio Industrie 537 VHF-radioita (Myös saksalaisten FuG VII A oli muutamissa). Näiden varustukseen ei ilmeisesti kuulunut antennilankoja (VHF-taajuus sekä vrt. Morane-kalusto, joissa oli sama radio käytössä) tai ne jostain muusta syystä puuttuivat 502:sta. Oliko koko radiota vielä tuolloin koneessa asennettuna? Jokatapauksessa referenssikuvista/ -piirroksista en löytänyt rakennusajankohtana viitteitä lankojen olemassaolosta näissä koneyksilöissä, joissa on korkea antennimasto.

Lisäksi nyt jälkikäteen aikalaisvalokuvia tutkiessani huomasin, että olen mallintanut virheellisesti antennitapin sivuvakaajan kärkeen…pitääpä napsaista pois.

Kuvatessa näköjään tuon taivaalla killuvan mollukan valossa saa helposti parempia kuvia tällainen tumpelompikin näppäilijä.

Curtissien CUc-501 ja 502 vastaanottotarkastuksessa kesäkuussa 1941 huomattiin antennien puuttuvan (todettiin malliltaan pysty- tai mastoantenniksi). Kummassakin koneessa oli radiona "RI537". Muita RI537 -radiolla varustettuja Sussuja olivat CUc-504 ja 507.

Muissa alkupään Curtisseissa oli "E5-S6" -radiot, vaihtelevin alatyypein: CUc-503, 505, 506, CUw-551 -557, 559 ja 560. Koneen CUw-558 radiosta ei minulla toistaiseksi ole tietoa.

Kesällä 1941 saapuneiden CU-varaosien yhteydessä mainitaan viestivarusteista; 1-osainen mastoantenni tai 3-osainen lanka-antenni. (Myös radioon E5-S6 kuului antennimasto).

Kovin on hajanaista ja puutteellista tietoa toistaiseksi.

P.S.

Tuo E5-S6 taitaakin olla itseasiassa juuri FuG VIIa (E5 = pitkäaalto vastaanotin, S6 = pitkäaalto lähetin). Myös Curtisseissa CU-568, 573 - 575 oli tullessaan RI537. Curtissien osalta taisi radion käyttö jäädä lyhytaikaiseksi, sillä pian tuli lausuntoja että "muutetaan FuG VIIa, jos saadaan Viestivarikolta. (RI 537 radiot eivät toimi CU-koneissa)".

P.S.

Vieläkin lisään, ettei RI 537 -radio aivan surkea ollut (tai sitten ei muuta saatu), sillä kyllä MS-koneita varten niitä tilattiin lisää 18.6.42. Saatiin ja tarkastettiin ko. laitteet 28.11.42, jolloin todettiin RI 537 -merkkisiä lähettimiä/vastaanottimia/vuorottelulaitteita tulleen 10 kpl. Muita "lisukkeita" olivat mm. muuttajat, kuulokkeet, kurkkumikrofonit, antennin sekä aallon vaihtokytkimet ja kaukosäätölaitteet. Tarkastuksessa tosin todettiin ne huonosti pakatuiksi; osa lähettimien putkista rikkoutunut ja suojakotelot kolhiintuneet. Putkia myös puuttui lähetyksestä. Tulee mieleen, olisiko tässä ollut mukana ranskalaisten sabotööri-meininkiäkin..

Vähän ounastelinkin, että Raimo löytää faktatietoa asiasta. Koska siis 502:n radio oli VHF-taajuusalueella toimiva RI 537, antenniksi riitti mastoantenni. Karkeasti ottaen: Mitä korkeampi taajuus, sitä lyhyempi antenni on optimaalinen." Radio oli edistyksellinen tuohon maailmanaikaan, joskin hankala viritettävä. Kantomatka n. 60-70 km. Maahamme näitä tuli siis myös MS- koneiden myötä. Myös Curtissien RI-kojeet hyödynnettiin myöhemmin Moraneiden tarpeisiin." (J. Raunio: Lentäjän näkökulma II)

P.S.
Ko. radion taajuusalueeksi annetaan 37,5- 66,5 MHz, joka vastaa aallonpituutta 8- 4,5 m. Neljännesaallon antennin mitaksi saadaan näin reilu metri. Sellainen tuo Sussun pitempi keppi näyttäisi suunnillen olevan.

No niin, tulihan sieltä seikkaperäinen selvitys antennilankojen puuttumattomuuteen. Kiitos Raimo ja Ari.

Raimo Heikkinen kirjoitti:

Tuo E5-S6 taitaakin olla itseasiassa juuri FuG VIIa (E5 = pitkäaalto vastaanotin, S6 = pitkäaalto lähetin)

Jovain. Tätä keksintöä varten sitten tarvitsi viritellä Sussuun langoista antenni sivuvakaajasta siipien kärkiin.

Oikein hienosti onnistunut Sussu edellisiä arviointeja kompaten!!

Terveiset Tynkä-Karjalasta! Seppo V