Wow!
Hienosti toteutettu malli ja kiva nähdä näitä harvinaisempia tapauksia. Minä annan lisäpojoja harvinaisuudesta ja lisäksi siitä, että nämä "limited run" sarjat eivät ole helppoja kasata. Kuvauskin on toteutettu mielikuvituksella.
Caproni Campini N.1
Melkein maailman ensimmäinen suihkumoottorilentokone

information2share.files.wordpress.com/2011/06/caproni-campini-cc-2.jpg
Ensilennon suoritti Capronin Taliedon tehtailta 27. elokuuta 1940 koelentäjä Mario De Bernardi. Koska sattuneesta syystä saksalaiset eivät liiemmälti huudelleet teknisistä saavutuksistaan, maailmalla ei tiedetty mitään Heinkel He 178 V1:n lennoista tasan vuosi aiemmin. www.pienoismallit.net/galleria/malli_11326/ Siitä johtuen kansainvälinen ilmailuorganisaatio FAI (Fédération Aéronautique Internationale) ehti toviksi julistaa Caproni Campinin maailman ensimmäiseksi suihkumoottorin avulla lentäneeksi lentokoneeksi. Tyypillä lennettiin muutamia koe- ja esittelylentoja. Suoritusarvot olivat silloisiin mäntämoottorikoneisiinkin verrattuna vaatimattomat ja polttoaineen kulutus valtava, joten jatkokehitystä ei katsottu kannattavaksi.
Tekniset tiedot:
Kokometallirakenteinen alataso sisäänvedettävällä laskutelineellä.
Miehistö : 2
Siipien kärkiväli: 15.85 m
Siipipinta-ala : 36 m²
Pituus: 13.10 m
Korkeus: 4.70 m
Tyhjäpaino : 3640 kg
Suurin lentopaino: 4190 kg
Maksiminopeus: 375 km/h 1200 m :ssä
Lakikorkeus: 4000 m
Toimintasäde: 550 km
Toinen lentävistä koneista vietiin sodan jälkeen tutkittavaksi Isoon Britanniaan, jossa se lopulta romutettiin. Toinen on nykyään näytillä Vigna di Vallen ilmailumuseossa Rooman lähellä. Maatestirunko löytyy Milanon Tiede- ja teknologiamuseosta, joskin huonossa hapessa.
Valom tekee ilahduttavan paljon mallisarjoja valtavirrasta poikkeavista esikuvista. Campinin lisäksi niinikään keskeneräisenä minulla on ollut pitkään Airacuda. Paljon työtä nämä kuitenkin teettävät, jotta niistä saisi edes jotenkuten siedettävät miniatyyrikopiot esikuvistaan.
Campinin rakennussarjan mitta- ja muototarkkuutta en ruvennut arvioimaan. Näyttää jotakuinkin esikuvaltaan. Pintadetaljeista täytin turhan leveiltä näyttävät paneelirajat ja kaiversin uudelleen astetta hennommat samoihin paikkoihin. Pieniä yksityiskohtia lisäilin: korkeusvakaajien yläpinnoille pisaranmalliset muotosuojat, sarjan osaa paremman pitot-putken, jarruletkut ja kuomun kiskon suojasoirot runkoon. Syy, miksi tämä rojekti jäi pitkään odottamaan inspiraatiota oli juuri kuomu. Sarjassa on kaksi samaan kirkkaaseen levyyn yhtenäiseksi tyhjiömuovattua kuomua. Ne ovat ensinnäkin mitoiltaan liian isot ja muodoiltaan kolhot näyttääkseen sellaisenaan hyviltä. Toisekseen pinta on täynnä ryppyjä. Käytin sarjan osista ainoastaan irtileikatun tuulilasin. Taaksevedettävät kuomut ovat muodoltaan suorat, joten ne on helppo tehdä läpinäkyvästä metritavarasta. Päätelineen pyörät ja ahtimen johdesiivet ovat sarjassa resiinivalua ja mukana on yksi arkki etsiosia. Suurin osa niistä on ohjaamoiden yksityiskohtia, jotka näkyvät pienten ikkunaruutujen takia tuskin ollenkaan ulos, mikäli kuomut rakentaa kiinniasentoon. Itse käytin arkilta vain laskutelineiden sisemmät luukut ja istuinvyöt.
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
Tutustu myös näihin
- 17.10.2007 • Seppo ValjakkaMersu Bf 109 G - 6 MT- 456 dioraamassaYlikersantti Aimo Vahvelainen lensi…