Pienoismallit.net

North American B-25J Mitchell

Lady Lil

B-25J, Lady Lil

Osuuteni Sota Tyynellä Merellä ryhmärakenteluun. Kyseessä on North Ameerican B-25 Mitchell. Konetyyppi oli liittoutuneiden käytössä lähes koko toisen maailmansodan ajan käytännössä kaikilla rintamalohkoilla ja siitä oli useita eri alatyyppejä. Varmaankin tunnetuin operaatio, johon konetyyppi osallistui, oli Jimmy Doolittlen johtama pommituslento Tokioon 18 Huhtikuuta 1942, jolloin 16 B-25B konetta nousi U.S.S. Hornetin kannelta yhdensuuntaiselle lennolle kohti Japanin pääkaupunkia.

Kyseessä on Revelliin paketointi North American B-25J Mitchell koneesta. Made in Japan teksti paketin kyljessä viittaa vahvasti siihen, että kyseessä olisikin Hasegawan valurangat.

Tämä on toinen malli, jonka kasaan valmiiksi maalatuista osakokonaisuuksista. Onneksi koekasaus osoitti, että kovin pahoja sovite ongelmia ei ole odotettavissa. Ennen siipien paikoilleen laittamista liimasin linnunpää siirtokuvat koneen nokkaan. Kahden siirtokuvan kanssa sitten menikin yksi kokonainen ilta. Eivät millään halunneet asettua paikoilleen. Runsaan Micro Set/Sol käsittelyn jälkeen linnunpäät olivat lopulta kiinni koneen nokassa. Lopputulos kyllä jätti hieman parantamisen varaa. Myös sivuperäsimien intiaanitunnukset on asetettu paikoilleen ennen mallin lopullista kasaamista. Linnunpäiden värirajoissa on pientä eroavaisuutta netistä löytämiini Lady Lilin valokuviin verrattuna. Myös Revellin kansallisuustunnukset vaikuttavat hieman liian suurilta. Tai sitten se on pelkkä näköharha.

Suuren osan pikkuteksteistä jätin pois. Perusteluna on se, että mallin esikuva oli alunperin toimitettu normaalilla OD/NG maalauksella ja jossakin vaiheessa maalit on poistettu. Tein se oletuksen, että kaikkia ohjetekstejä ei ole maalattu uudelleen.

Hieman vaihtelua ulkoasuun yritin saada käyttämällä useampaa eri metalliväriä. Pohjavärinä kokeilin Humbrolin kiiltävää mustaa. Metallivärit on aika haasteellinen homma siveltimellä levitettäväksi. Toisin paikoin onnistuin paremmin kuin toisaalla. No, lopputulos ei ainakaan ole täysin monotoninen.

Kuluneisuutta yritin mallintaa muutamilla ruuti- ja pakokaasuvanoilla. Väreinä oli Lifecolorin mustan eri sävyjä joita töpöttelin mallin pintaan ohuella siveltimellä sekä pumpulipuikolla.

Olin jo ehtinyt maalata sisäosat ja rakentaa mallia jonkin verran kun luin rakennusselostuksen juuri samasta mallista SAMIn (Scale Aviation Modeller International) maaliskuun 2016 numerossa. Ainakin sen jutun mukaan Revellin ohjeissa on pientä virhettä sisäosien värien suhteen eivätkä merkinnätkään taida olla ihan kohdallaan. No, olin jo ehtinyt tehdä sen verran, että mitään en alkanut muuttamaan.

Tämä olikin sitten ensimmäinen koskaan rakentamani B-25 malli.

E-P

Kommentit

Mielestäni olet onnistunut upeasti tuossa metallipinnassa! Etenkin kun pinta on vedetty siveltimellä!! Ja kyllähän noista kuvistakin näkyy nuo eri alueiden tummuus vaihtelut. Siirtokuvien kanssa on varmaan ollut melkoinen homma.
Pidän!
Kiitokset kommentista. Laskin, että käytin neljää eri metalli sävyä suuremmilla pinnoilla. Pienempiin kokonaisuuksiin tuli kolmea eri väriä. Lsäksi nokan sivujen panssarilevyissä (oletettavasti) käytin Re91. Revellin 90 ja Humbrolin uusi 11 ovat sävyltään hyvin lähellä toisiaan. Vanha HU11 antaa huomattavasti kirkkaamman pinnan kuin uusi. Humbrolin Polished Aluminiumista tuli epätasainen pinta.

Juu, kuten totesin, niin linnunpäiden kanssa vierähti aika rattoisasti. Nokan värirajat (keltainen, vihreä ja metalli) on maalattu arvaamalla nettivalokuvien perusteella.

E-P
Todella nätti B-25!

Kuten Petri sanoikin niin metallipinnassa olet hyvin onnistunut ja näyttää hyvältä.
Kokonaisuus rakentamisesta lähtien on loistava!
On se vaan pirun nätti kapistus. Itsellä tilauksessa tulossa 1/48 Mitchell jotenka innolla odotan käsiksi pääsyä siihen.
Todella hieno! Minä olen kyllä huomannut kuinka vaikeaa tuon metallipinnan maalaamien siveltimellä on ja olet onnistunut siinä hienosti. Varmasti on siirtokuvissa ollut tekemistä. Ehkä nuo pakokaasu vanat ovat jääneet hieman pieniksi mutta se on vain minun mielipide.
Nyt on kyllä myönnettävä, että parissa paikassa liitossauma olisi voinut olla parempi eli pikku rako/pykälä on havaittavissa kun tarkemmin katsoo. Ilmeisesti kuvakulmat tuli sellaiset, että nämä eivät erotu.

Yritin löytää kuvia metallipintaisista Mitchelleistä juurikin nähdäkseni miten pakokaasuvanat menevät. Ne mitä löytyi olivat yllättävän siistejä. Joten tämän perusteella en tehnyt niistä kovin pitkiä. Siiven yläpinnoille vanoja voisi ehkä hieman lisätä.

E-P