Pienoismallit.net

Mirage Ford M1

V.1967 oli Ford USA jättäytynyt pois Ford GT40 ja MK II mallien kehittelystä ja keskittynyt MK IV tyyppiin, jolla voitettiinkin saman vuoden Le Mans. Legendaarinen tallinjohtaja John Wyer ja Gulf Oil:in Grady Davis päättivät kuitenkin jatkaa GT 40:llä kilpailemista, tosin uudella värityksellä, sillä he pitivät amerikkalaisen emoyhtiön tummansinistä liian tummana. Tallin väreiksi valikoituivat "Powder Blue" ja "Marigold" jotka olivat itseasiassa Wilshire Oil Company:n värit, firman jonka Gulf oli ostanut 1960. Uudet prototyyppien sääntömuutokset mahdollistivat pienemmän tuulilasin pinta-alan, joten suunnittelija Len Bailey teki autoon uuden kapeamman katon ja pyörämmän peräosan .Uudella katon muotoilulla pyrittiin pienempään etuosan ilmanvastukseen. Auton suunnitelun oli jo maksanut Ford of England, joten Wyer lunasti auton Fordilta itselleen ja Gulfille. Gulf ei ollut vain sponsori, vaan omisti osan Wyerin kilpakalustosta
Auton nimeksi valikoitui Mirage. Tässä vaiheessa Fordilta tiedusteltiin mahdollisuutta osallistua sposorointiin, jolloin Ford olisi näkynyt auton nimessä. Kaytettiinhän autossa edelleen Fordin moottoria. Ford kuitenkin kieltätyi tarjouksesta, joten autoja, joita muunneltiin uusien sääntöjen mukaiseksi valmistui kolme kappaletta ja saivat sitten nimeksi Mirage M1. Auton muodot pyrittiin pitämään mahdollisimman virtaviivaisina, jolloin scooppien sijasta käytettiin kaasuttimien ilmansaantiin ja takajarrujen tuuletukseen ns. NACA ilma-aukkoja. Keulan muoto oli hyvin samantyyppinen kuin MK II:sissa, mutta takaosan muodot oli valmistettu erittäin ohuesta lasikuidusta vahvikkein painon säästämiseksi. Vanteiksi valikoituivat 15-tuumaiset Rubery Owenin valmstamat ja BRM:n suunnittelemat napalukituksella varustetut vanteet. Moottorinä käytettiin Fordin 5.0 litraisia "neljän pultin" V-8 patoja, joiden koko kasvoi loppuvuonna jopa 5.75 litraan asti. Jarruina olivat Ford MK II:n levyt, nyt ensi kertaa dynaamisesti tasapainoitettuna, joka vähensi huomattavasti värinöitä. Upeasta ja sulavalinjaisesta ulkonäöstä huolimatta autosta ei tullut toivotun nopeaa ja se kärsi usein teknisistä ongelmista tämän yhden vuoden ajan kestäneestä kilpailukaudesta.
Vuodeksi 1968 säännöt jälleen muuttuivat, joten korin muodoissa palattiin tutuimpiin muotoihin. Prototyyppien, joka Mirage oli, moottoritilavuudet pudotettiin kolmeen litraan, mutta Ford GT, joita oli valmistettu riittävästi voivat kilpailla urheiluvaunu luokituksessa viiden litran moottoreilla.
Mirage M1 esiintyi tässä kuosissa ensimmäistä kertaa vuoden keväällä 1967 Le Mansin harjoituksissa. Harjoituksissa Mirage oli nopeampi kuin Ford GT.Kolmella eri Mirage M1 vaunuilla saavutettiin muutama voitto pienemmissä kisoissa mm. Ruotsin Karlskogassa ja nyt jo edesmenneessä Skarpnäckin lentokenttä radalla Tukholman lähistöllä sekä Pariisin sateisessa 1000 km:n ajoissa. Paras saavutus oli kuitenkin SPA:n 1000 km:n kilpailu jonka voittivat J. Ixck ja D.Thompson. Tässä vaiheessa Fordin mielenkiinto heräsi ja he ottivat yhteyttä talliin, jotta olisivat päässeet hyötymään saavutetusta voitosta. Gulfin Gradyn vastaus oli kuitenkin tyly:" Kertokaa heille, että painuvat helvettiin." Vuoden 1967 jälkeen kaksi autoista palautettiin GT 40 formaattiin, mutta yksi Mirage M1 on edelleenkin olemassa ihailtavana Blackhawkin automuseossa Kaliforniassa.
Miragen nimellä tuli Wyerin tallista muitakin autoja, mutta ne olivat taas ihan eri kalustoa. Merkille pantavaa on että tämä klassinen väriyhdistelmä näkyy tänäkin päivänä kilparadoilla eri autoluokissa.

Hartsinen malli on Le mans Miniatures:in tuotantoa, joka on myyty loppuun jo useita vuosia sitten Malli on ensimmäinen hankkimani hartsimalli, ja siitä on jo sen verran aikaa, etten edes muista ostovuotta. Se on ns. Soft Line sarjaa, jossa on vähemmän alustan ja konehuoneen detajointia, mutta kuitenkin ns. Full Kit, johon ei tarvita luovutussarjaa osien vuoksi. Kerrottakoon nyt tässä rehellisyyden vuoksi, jos joku haluaa välttämättä antaa pojoja, niin ostin sen valmiiksi maalattuna. Ja syy siihen oli se, etten ollut keksinyt, mistä tuota Gulfin sinistä saa valmiiksi spraymaalina. Nyt kyllä tiedän: Opel Lago Blau 205, muistaakseni joku 60-luvun sävy, vielä saatavissa.
Motip 45610 on aika lähellä. Mallissa on kuskin ovi mahdollisuus jättää avoimeksi, mutta heikohkon saranoinnin vuoksi päätin liimata sen kiinni. Oranssin väriset alueet on tehty pelkästään mukana tulleilla siirtokuvilla. Ensin kyllä hirvitti, miten saan nokkaosan dekalit taipumaan, mutta varovaisella työskentelyllä ja pehmintimillä se onnistui yllättävän hyvin. Mallin tekemisestä on kuitenkin sen verran aikaa, että siirtokuvat olivat silloin suhteellisen tuoreita ja taipuivat varsin nöyrästi haluttuun muotoon.
Koottavassa itsessään ei ollut kovin paljon osia, ja yhteensopivuus oli hyvää tasoa. Itseäni aina vähän hirvittää lasitusten liimaaminen, sillä lasit ovat aika isoja ohuita muovikappaleita. Tulos oli kuitenkin hyväksyttävä. Tämäkin koottava edustaa jo aika vanhanaikaista tekniikkaa verrattuna tämän päivän hartsimallihin, jotka ovat ohuita valultaan ja yksityiskohdat ovat skarpimpia. Lasinpyyhkijän sulka varsineen on modernimpaa tuotantoa alkuperäisen oltua aika kökön näköinen. Kilpa-autona Mirage on eräs upeimmista, ja mallinakin tämä viehättää silmää etenkin kun se on niin hyvin maalattu. Vaikkakin rakennusohjeet olivat kohtuullisen hyvät, niin tämänkin koottavan tekemisessä olivat hyvät referenssi materiaalit suureksi avuksi.
Gulf Oilin väriset kilpa-autot ovat mielestäni erittäin tyylikkäät, joten tällekkin mallille on jo työpöydällä tulossa seuraa.

Kommentit

Olet Henry täysin oikeassa! Gulf-väritys (samoin kuin musta-kulta JPS ja punapohjainen Martini) on yksi tyylikkäimmistä kilpa-autojen värityksistä. Malli näyttää upealta.
Ja kiitos myös historiapläjäyksestä! Taas tuli opittua uutta.
Pidän oikein kovasti!!
Oikein hyvin onnistunut Ford. Itse olen aina tykännyt kyseisestä korimallista ja tuo väritys sopii kisarassiin kuin nenä päähän. V8 äänet ja palavan kumin käryn kun jotenkin vielä saisi mukaan tälle saitille :D. Onnittelut hyvin onnistuneesta mallista.
AJ 27.3.2016 14:23 Vastaa lainauksella
Moi Henry,
Järisyttävän herkullinen historiikki kilpa-autoilun taustasta, nautittavaa luettavaa. Rakentamiskuvaus on mainio ja itse malli on todella kauniin upea. Olen samaa mieltä Petrin kanssa, että musta-kulta JPS-, punapohjainen Martini- ja Gulf-väritykset ovat tyylikkäimpiä ja esteettisesti silmää miellyttävimpiä kilpa-autojen värityksiä.

On tuo vaan niin nätti kilpa-automalli nätistä esikuvastaan, tästä ei voi olla pitämättä. Olet oikeassa, että kilpa-autona Mirage on eräs upeimmista ja onhan Miragen kanssakilpailija Ford GT40 Mk IV myöskin upea kilpa-auto.

Henry, pajaltasi ei huonoa automallia tule, vaan kaikki ovat loistavia aikaansaannoksia, kuten tämäkin. Huippumalli ja kompaten Petriä, "pidän oikein kovasti!!" Terkuin, AJ
Upea Ford!
Legendaariset maalaukset autossa.
Tää on hieno, tykkään!
Kiitokset Petri, Jari ja AJ positiivisista kommenteista. Todellakin musta-kulta JPS ja Martini väritykset ovat klassisen hienoja. Näissä historia tietoiskuissa pitää kuitenkin pitäytyä perusasioissa ettei tarina ala ottamaan pääosaa itse mallin esittelystä. Toisaalta mielestäni pienoismalli jää vähän orvoksi jollei sen taustoja pääpiirteittäin tuoda esille.
On se upia automalli,ei voi paljon muuta sanoa.Nätisti tehty ja värit ovat komiat.Koneesta ja sisältä kuvat myös.
Kerran elämässä saanut seistä tuollaisen vieressä kun se laitetiin käymään ja liikkeelle,voi sanoa että äänimaalima on komea,otaa herkästä jos näin voi sanoa.
Kiitokset myös Jeanille ja Osmolle myönteisistä kommenteista. Aina ne vaan vanhaa mallaripierua lämmittää.
Valitettavasti koko sisus on vöitä myöten musta, joten sieltä ei juuri yksityiskohdat näy. Niinikään koneesta on näkyvillä vain muutama Weberin imutorvi pleksisen katoksen alta. Mallihan on yhtä puuta, joten siellä ei pintaa syvemmällä ole katsottavaa. Mutta tulevaisuudessa voinen luvata enemmän katsottavaa sisustuksen suhteen, sillä vuoroaan odottelevat kaksi avo GT 40:tä. Punainen Sebringin voittoauto GT 40 Mk II ja Ford Francen Le Mansissa kilpaillut GT 40. Mutta nämä sitten joskus.
On se komia FORD. Ei voi muuta sanoa.
Kiitos Sami kommentista. Kun katselee valokuvia missä auto on tositoimissa, niin kyllä se edukseen esiintyy.