Pienoismallit.net

Antonov AN-124

Suuri ja mahtava

Historiaa:
1970-luvun alussa NL:n ilmavoimien kuljetusosasto VTA (Vojenno-transportnoi aviatsii) huomasi rivistössään saman kiusallisen puutteen kuin CIA:kin. Suuria kuljetuskoneita ei ollut lähimainkaan tarpeeksi, ja nekin harvat olivat An-22 koneita, jotka eivät olleet aivan ajan tasalla. Yhteys otettiin Kiovaan, Oleg Konstantinovitš Antonovin johtamaan suunnittelutoimistoon OKB-153, ja kerrottiin, millaista kapistusta kannattaisi ruveta mahorkkalaatikon kanteen luonnostelemaan. Antonov vastasi kysyntään, ja vuonna 1979 ensimmäinen prototyyppi "tuotenumero 400:sta" oli jo työn alla. Koneella oli reippaasti kokoa: pituutta 69 m, siipien kärkiväli reilut 73 m ja korkeuttakin melkein 21 m. Tyhjänä pyydys painoi 175 tonnia, ja maksimikuormassa 392 t.

Kuten arvata saattaa, jos tällainen määrä materiaalia pitää saada lentämään yli kahdeksaasataa tuhansien kilometrien päähän, ei olemassaolevista neuvostomoottoreista ollut juurikaan apua. Puhelu Zaporizhiaan, Aleksandr Georgiovitš Ivtšenkolle nimettyyn suunnittelutoimistoon OKB-478, jossa pääsuunnittelijana hääri Vladimir Aleksejevitš Lotarev. Lotareville kerrottiin, että nyt tarvitaan moottorit, joilla pystyy puhaltamaan muutakin kuin lumet Ladan konepelliltä, ja hän ammattimiehenä piirsi sellaiset. D (dvigatel=moottori)-18 ohivirtausmoottori pyörähti ensimmäisen kerran käyntiin syyskuussa 1980.
Ensilennolle päästiin jouluaattona 1982.

Malli:
Revellin näkemys aiheesta tuli hankittua jo useampi vuosi sitten, mutta nyt sain inspiraation väkertää sen valmiiksi. Kone oli hyvä ja ongelmaton sarja rakentaa, ja rakenteeltaan samalla lailla toteutettu kuin C-17:kin, eli sisärunko rakennetaan ensin, ja sitten liimataan kuoret päälle. Kittiä ei mennyt kuin runkosaumaan ja nokan puolikkaisiin. Nokka sellaisenaan olisi ollut millin liian kapea runkoon nähden, joten lisäsin styreeniliuskan saumaan. Kattokiskoissa kulkeviin siltanostureihin lisäsin messinkilangasta väännetyt koukut ja matriisikirjoittimen neuloista pätkityt vaijerit.
Moottorien rakenne oli kittaushaluttomalle mainio. Puhallin liimattiin imuaukko-kanava-yhdistelmään, eli imuaukko oli saumaton ja näin ollen helppo maalattava. Siipi-runko liitos vaati hieman sovittelua, mutta ilman kittiä onnistui sekin. Valkoinen maali ja pintalakka AKAN:in, pohjan ja siipien harmaa noin 1/3 suhteessa valkoisella vaalennettu Humbrolin 127. Moottorien imuaukot Alcladin kiillotettu alumiini, siipien ja peräsimien johtoreunat saman valmistajan white aluminium.
Aikomukseni oli alusta lähtien tehdä kone Aeroflotin väreihin. Halusin kokovalkoisella pyrstöllä varustetun koneen, ja ratkaisuksi ongelmaan pätkin rekisterinumerot uuteen uskoon. Sarjan siirtokuvien RA-82021:stä oli helppo muokata valkopyrstöinen 82012. Vuosimallin 1987 kone luovutettiin uutena Aeroflotille. NL:n myötä meni myös CCCP-alkuinen rekisteritunnus. Kone oli tässä asussa ennenkuin se siirrettiin Venäjän ilmavoimien 224. kuljetuslentolaivueen vahvuuteen. Aikaisemmin Brjanskiin ja nyttemmin Tveriin sijoitettu laivue on ilmavoimien "kaupallinen" osasto, eli se tarjoaa kuljetuspalveluja myös ulkopuolisille asiakkaille. Perivenäläiseen tyyliin Aeroflotin tekstit pysyivät tosin kyljissä omistajanvaihdoksesta huolimatta. Ainoana erona Venäjän lipun alapuolelle pystöön ilmestyi 224. VTAP:n tunnus. Tällä hetkellä kone on "varastoituna".
Koneesta pystyi rakentamaan useita eri vaihtoehtoja rahtiluukkujen ja -ramppien suhteen. Minä halusin keulaluukun kiinni, mutta perärampin auki, että koneen profiili säilyy, mutta sisätiloihin pystyy jostain katsomaan. Pari Preiserin figuuria laitoin rampille selventämään laitteen kokoluokkaa.

Kommentit

Suuren ja mahtavan suuri ja mahtava malli. On tuo kone kyllä melkoinen jätti. Yli 20m korkea…Tuo näyttää oikein hyvin onnistuneelle mallille. 144 koossakin kokoa on vähintään riittävästi.
Aikamoinen möhkäle! siinä on kyllä koneella kokoa. Montako senttiä pitkä malli about? hyvin oot kasannu ja maalannu, lopputulos näyttää uskottavalle kera pienten miesten. Tähtiä tähtiä!
Ilmojen Goljat. Hieno malli ja ihailtavan siistiä jälkeä. Mukavasti saa täytettä asuntoon tästä mallista.
Kiitokset kommenteista. Jean: äkkiä mitattuna 48 cm pitkä ja puolen metrin kärkiväli. 1/200 olisi ollut huomattavasti järkevämpi mittakaava. Tosin onhan tästä Modelsvitillä 1/72 mallikin olemassa…
A Lappalainen kirjoitti:
Kiitokset kommenteista. Jean: äkkiä mitattuna 48 cm pitkä ja puolen metrin kärkiväli. 1/200 olisi ollut huomattavasti järkevämpi mittakaava. Tosin onhan tästä Modelsvitillä 1/72 mallikin olemassa…
Huh!! jos tossa mittakaavassa nyt jo noin kookas ni voin vaan kuvitella millanen järkäle 1/72 tästä on!
Aika huikean hieno. Tuohonhan jo menee litra tolkulla maaliakin.
Varmaan luomuna aika näyttävän näköinen!
Kiitoksia.
Marko Paakkanen kirjoitti:
Tuohonhan jo menee litra tolkulla maaliakin.
Ei nyt sentään.:) Täytynee joskus hinata tämä julkisuuteen.
Jälleen tosi hienosti toteutettu malli, juuri sopivasti elämää nähneen oloinen!
Kiitoksia, Heikki.