Pienoismallit.net

U-69

Naurava lehmä

U-69 oli ensimmäinen luokan VII c aluksista. Se tilattiin 30 toukokuuta vuonna 1938 Friedrich Krupp Germaniawerftiltä hintaan 4.349.000 rm. Vertailuhintana voidaan mainita suomeen ostetut Junkers 88 koneet joiden kappalehinta oli 484500rm. Eli sukellusveneen hinta oli n.kymmenkertainen. U-69 valmistaminen alkoi Kielissä 19.9.1939 ja se valmistui 12.10.1940 Otettiin koeajo ja harjoituskäyttöön 2.11.1940

Tilavuudeltaan alus oli 871 tonnia sukelluksissa ja pituutta sillä oli 67.1 m. Nykymittapuun mukaan siis naurettavaa luokkaa :) vertailun vuoksi Venäläinen Akula luokan alus on n. 40000 tonnia ja pituutta 175 metriä. Mut ennen oli ennen ja tuo oli aikansa pelottavimpia aseita. Kyseisen luokan aluksia valmistui kaikkineen 703 kpl. Sitä valmistettiin kymmenellä telakalla. Määrä on huikea ottaen huomioon sodan vaikutukset tuotantoon. Aluksessa oli 2 dieselkäyttöistä pääkonetta jotka tuottivat yhteensä n.3000 hevosvoiman tehot. Sukelluksissa se käytti kahta sähkömoottoria yhteisteholtaan n.750 hp. Vene oli suunniteltu sukeltamaan maksimissaan 230 m syvälle. Aseistuksena siinä oli 5 torpedoputkea joihin yhteensä 14 torpedoa. Kansiaseena oli 88 mm tykki johon oli 220 ammusta. IT aseena oli vaihtelevasti erilaisia aseita. Mallissa 20mm. Miehistöä aluksessa oli n.60 henkilöä. Viimeisenä päällikkönään Kapteeniluutnantti Ulrich Gräf. Alus oli siitä myös kuuluisa että sillä oli kaksi tunnusta. Ensimmäinen oli tuo Horrido, jonka lisänä oli signaaliliput ja myöhemmin aluksen uusi försti keksi Ranskalaisesta juustopaketista nauravan lehmän ja sloganin la vache qui rit.

Ensimmäiselle partiointimatkalleen alus lähti Kielistä 10.2.1941 Ensimmäisen upotuksensa alus sai viikkoa myöhemmin kun se upotti Englantilaisen Siamese prince aluksen. Alus teki kaikkinensa 10 partiomatkaa alueinaan aina pohjanmereltä Afrikan länsirannikolle ulottuvilla alueilla. Laajat oli ympyrät siis. Alus sai kaikkiaan 17 upotusta tililleen. Yhteis upotustonnimäärä oli 69515 tonnia. Suht pieniä olleet alukset ottaen huomioon että esim. Silja Europa on n.60000 tonnia. Alus osallistui seitsemään ns. susilauma hyökkäykseen. Aluksen kohtalonpäivä koitti 17.2.1943 Se pakotettiin syvyyspommeilla pintaan jossa sen tuhosi HMS Fame. Yksikään 46:sta miehestä ei selvinnyt.

Sodan alkukuukausina saksan sukellusveneet eivät vielä suuria saavutuksia saaneet mutta tilanne kääntyi vuoden 40 loppupuoliskolla. Veneet siirtyivät päivähyökkäyksistä yöllä tapahtuviin pintahyökkäyksiin ja käyttämään kuuluisaa susilaumataktiikkaa. Engl. Wolf-pack. Etuna tuossa oli että pystyttiin ajamaan dieseleillä ja toisekseen vastustajan sonarit eivät huomanneet pinnassa olevia veneitä. Eikä veneen matala silhuetti näkynyt pimeällä juurikaan.

Sukellusveneiden kohtaloksi alkoi muodostua uusi uhka nimeltä tutka. Liittoutuneet löysivät veneet pinta-ajosta tutkalla helposti ja varsinkin lentokoneissa olevana ne oli tehokkaita. Myös enigma koodin murtaminen alkoi johtaa veneiden kasvaviin tappioihin. Sukellusvenemiehistöjen kohtalo ei ollut mairitteleva. Noin kolme neljästä miehestä kuoli palveluksessa. Karmeat tappiot siis. Kuvittele tilanne jossa miehet seisoo rivissä ja komennetaan että joka neljäs mies astukoon eteen. Te loput kuolitte kaikki!! Loppusodan aikana veneet eivät enää olleet uhka liittoutuneiden kuljetuksille. Menetyksiä kuvaa hyvin sekin mikä kerrottiin TV dokumentissä kun välimerelle komennettiin yli 60 venettä niin yksikään niistä ei palannut takaisin Atlantille.

Se aluksen historiasta. Revellin ison skaalan U-bootti on oikeinkin mukava rakennettava. Ainoastaan pienet osat teettää ylimääräistä työtä valupurseen poistossa. Osia ei mallin koko huomioon ottaen ole mitenkään hirveesti. Pinta detaljoinnit on mielestäni hyviä. Ensin mietin että hommaan tähän etsisarjan mutta en usko että siitä saa rahalle vastinetta. Ihan täysin sarja ei vastaa muodoiltaan esikuvaansa mutta minulle sillä ei ole väliä. Malli on aika hulppean kokoinen 93 sentin pituudellaan. Tuosta saa oivan seinäkoristeen :) Mukana tuli kaksi valurangallista ukkeleita mukana mutta en heitä huolinut alukseen. Antennit on tehty EZ linestä. IT tykki oli kyllä aika ala-arvoinen. Siihen tein piipun kahdesta sisäkkäisestä messinkiputkesta. Samasta materiaalista tein myös lipputangon kun alkuperäinen katkesi.
Maalausurakka olikin melkoinen. Maalattu Tamiyan akryyleillä kokonaan. Ruosteet tehty Migin aineilla.

Kommentit

Järkyttävän kokoinen. Omaan silmääni näyttää oikeen hienolta, kaiketi ihan ruiskulla tehty maalaus?
Sukellusveneet on hienoja vermeitä, mutta sitä en ole koskaan oppinut: mitenkähän nuo oli jo "uutena" ruosteessa, eikö niitä koskaan maalailtu tai lakkailtu kuten pintalaivoja?

Itselläni odottaa astetta pienemmässä mittakaavassa miinalaiva-VII D-tyypistä inspiraatiota, kun tuntuu sutiminen hankalaa olevan noin valtavalle pinnalle.
Kas kas vache qui rit,nyt ei valokuvista eroita kunnolla tuon vaalean harmaan ja tumman harmaan rajaa.
Joissain kohdin tuo ruosteen valuma, näyttää pensseli työltä sen on aika kommervenkki homma saada aidon tuntuiset ruosteen valumat.
Kyllä meri suolavesi tekee jo muutaman kuukaiden risteily matkalla ruostetta.
Kyllä ainakin it aseistuksen kannataa ,hankia erikseen paljon parempi.
Yksi ylävalokuva olisi poikaa;
Tosi hyvâ idea laitaa Pantteri G 1/72 mitta vertailuksi.
Tosiaan Saksalaisten sukellusvene ase oli huippu luokka vuosina 1940-1945, liian myöhään ja liian vähän.
Kun vertaa tyyppi XXI joka oli varmasti maailman paras sukellusvene jopa sodan jälkeen, jota oli sodan jälkeen Ranskan palveluksessakin 1946-1966 hieman erinlaisella kioskilla S613 Rolland Morllot nimisenä ( ex-U 2518 )
Vasta USS Nautilus oli ydinkäyttöinen tuli palvelukseen 1955, antoi sukellus veneaseelle uuden kyvyn ja ulottuvaisuuden.
Hieno kertomus aluksesta ja muustakin historiikistä.
Onko tuo mainitsemasi TV-dokumenttifilmi saatavana jostain?

Malli varmaankin maalattu ruiskulla ??, vaikka maalausurakka oli melkoinen -kuten kirjoitit. Joissakin ruostejäljissä/valumissa pikkasen epätasaisuutta, niin kuin ne olisi "eriparia". Mutta kokonaisuus on varsin näyttävä.
Myös tuon tankin lisääminen on kiva vertauskohde ja samalla voi kuvitella myös mitä nykyveneet ovat kooltaan.
Minä kyllä tykkään tästä paljolti.
Kiitän kommenteista. Sain juuri luettua kirjan U-546 70 päivää Atlantilla ja siinä mainittiin tuosta ruostumisesta. Mainittiin myös ruostekäsittelyn tekemisestä. Eli kyllä niitä myös siis huollettiin. Täytyy ottaa tuo vielä telakalle ja minimoida nuo ruosteet. Ruiskulla on joo maalattu. Oiskohan se dokkari vielä Yle Areenassa?
Hiton hieno U-bootti! Ei minusta noita ruosteita liikaa ole. Suolavesissä kulkevalle korroosio on aika kovaa! Minulla on sama laatikko odottamassa. Kun sais nää lekohommat joskus kuosiinsa…

terv Seppo
Kiitos Seppo. Ei muuta kuin välillä pois sieltä lentsikoiden maailmasta. Tuo oli kiva projekti.
Noita DOKUKUVIA KANNATAA TOSIAAN ETSIÂ TV OHJELMISTA;
oN PALJON HERKULLISIA JUTTUJA VARSINKIN U-BOOTEISTA, yleismin on Nat-Geolla on joitain.
Suomen toosa lâhetyksistä ei ole tietoa, meillä: ARTE? DISCOVERY? NAT-GEO;
Onnee Puavo.
T.T
Tommi Tuuri 23.11.2015 14:08 Vastaa lainauksella
Onnistunut U-69. Itsellä myös kyseinen paatti työnalla, tosin pätkäistynä molemmista päistä ja teen myös veden ympärille. Tällä hetkellä 10kpl figuureja maaluksessa.
Kiitos Timo ja Tommi. Minulla jäi figuurit käyttämättä. Jos kuka tarvii niin saa ne.
Paavo, hei!
Oikein hieno U-boot! Uskon että livenä näkee paremmin kuin kuvassa. Minulla pari VIIC type laatikoita odottamassa.

Oikein hieno kertomus U-bootista ja historiikistakin!
Jonne Uotila kirjoitti:
Paavo, hei!
Oikein hieno U-boot! Uskon että livenä näkee paremmin kuin kuvassa. Minulla pari VIIC type laatikoita odottamassa.

Oikein hieno kertomus U-bootista ja historiikistakin!
Kyllä tuo livenä on paljon näyttävämpi tosiaan. Ei muuta kuin bootit työn alle ja näytille :)
Onneks olkoon Paavo viikon mallista! Vähintäinkin ansaittu!!

terv. Seppo