Sinikylkinen kaunotar on vihdoin valmis. Jo viime vuoden puolella aloitettu suomalaisen H8-höyryveturin pienoismalli on nyt sisäänajettu ja viimeiset hienosäädöt suoritettu. Koeajovaiheessa veturin kulkuominaisuuksissa ilmeni takkuilua, joka koetteli kärsivällisyyttäni ja viivästytti pienoismallin valmistumista ja luovuttamista sen tilaajalle. Murhetta aiheutti veturin takkuileva kulku. Pienoismallissa on veto yhdelle akselille ja voima välitetään kankien kautta muille vetopyörille. Tällä tavalla ratkaistu voimansiirto täytyy tehdä hyvin tarkasti, jotta veturi kulkisi tasaisesti ja jouhevasti. Virhemarginaalit ovat pieniä ja armoa ei tunneta…
H8 (myöh. Hv1) 651 -suomalainen höyryveturi
Esikuva ja rakennussarja
Ennen ensimmäistä maailmansotaa Suomen pääradoilla elettiin vilkasta ja jatkuvasti kasvavien matkustajajunien aikaa. Varhaisemmat höyryveturit kävivät auttamattomasti liian pieniksi ja tehottomiksi. Valtionrautateiden oli ryhdyttävä suunnittelemaan uusia, tehokkaampia, taloudellisempia ja suurempia vetureita.Suunnittelun tuotoksena synnytettiin veturityyppi H8, vuodesta 1942 Hv1. Uusi veturisarja oli kaikilta mitoiltaan ja arvoiltaan selkeästi suurempi kuin aikaisemmat veturit.
Ensimmäiset 12 yksilöä valmistuivat syksyllä 1915 ja ne valmisti Tampella. Vetureita rakennettiin vuoteen 1921 mennessä kaikkiaan 42 kappaletta. Osan vetureista rakensi ensimmäisen maailmansodan aikana niin ikään Tampereelle perustettu Lokomon veturitehdas.
Hv1-veturit oli sijoitettu lähinnä Helsisngin, Viipurin, Tampereen ja Seinäjoen varikoille. Myöhempinä vuosina niitä saivat myös muut varikot. Pääasiallisesti Hv1-veturisarjaa on käytetty kuitenkin Länsi-Suomessa.
Veturit osoittautuivat aikaisempia merkittävästi taloudellisemmiksi ja tehokkaammiksi ja junien kokoa ja ajokilometrimääriä voitiin kasvattaa.
Vetureiden hyvistä ominaisuuksista taitaa kertoa niiden pitkä käyttöikä eli noin 50 vuotta, joka on hatunnoston arvoinen asia (jos minulla vain sellainen olisi).
Vetureiden hautausmaa kutsui kuitenkin poveensa vääjäämättömästi ikääntyneet rautahevot 1960-luvun puolenvälin jälkeen ja elämä lakkasi olemasta…
Mallijunat Ay teetti 1980-luvun alkupuolella Englannissa Hv1-3-vetureista ensimmäisen suomalaisen höyryveturin rakennussarjan. Tätä tapahtumaa voidaan pitää suorastaan kulttuuri- tai historiallisena tekona, sillä aikaisemmin suomalaisten rautatiepienoismallien harrastajille ei käytännössä ollut tarjolla yhtikäs mitään -ei rakennussarjoja, ei valmiita malleja. Ainoastaan Helsingin pienoisrautatiekerho tuotti pronssivaluina erilaisia vaunujen ja vetureiden yksityiskohtia. Kaikki suomalaiset rautatiepienoismallit rakennettiin alusta loppuun käsityönä.
Hv1-3-vetureiden rakennussarja suunniteltiin ja tuotettiin Englannissa englantilaisen näkemyksen mukaan ja vielä oikeassa tehtaassa -ja taas nostetaan hattua.
Rakennussarjassa on kaikki tarpeelliset osat valmiin ja liikkuvan höyryveturin rakentamiseksi. Sarja koostuu syövytetystä messinki- ja uushopeapellistä, jota on täydennetty valkometallivaluosilla.
Rakennussarjassa on myös moottori, vetopyörät, tenderin pyörät, kaikki pienet tilpehöörit jne…
Tavoitteena on nyt koota asiakastyönä H8-sarjan veturi numero 651 ja rakentamisen ohella dokumentoida koko projekti blogin ja valokuvien avulla. Kokoamistyö on nimetty Projekti 651:ksi.
Rakentaminen tehdään pääsääntöisesti rakennussarjan pohjalta, johon tehdään kuitenkin veturin numero 651 edellyttämät muutokset sikäli kuin muutosten selvittäminen on mahdollista ja tehtävissä järjellisessä ajassa.
Rakentamistyön tukena toimii myös vanha valokuva 1920-luvulta, jossa esiintyy pienoismallin esikuva H8 nro 651 Vaasassa.
Toivottavasti saamme talven aikana saatettua projektin kunniakkaasti maaliinsa ja lopputuloksena on näyttävä ja tyylikäs suomalainen menopeli.
Oheisen linkin kautta voi seurata höyryhepon kulkua pienoismallimaailmassa: www.youtube.com/watch?v=aB-MMfUDH6E