Pienoismallit.net

Junkers JU 88 A-4

JK-260

Tämän kesän rakentelun kohteena oli…ei mikään pienokainen, vaan 1:32 suhteen Rewellin Junkers Ju 88, eli kokoa oli jo melkoisesti, siipien kärkiväli 63cm ja pituutta n. 45cm. Sarjan laatikossa osia oli 380 kpl, lisäksi hankin vielä Eduardilta etsiosat sisätiloihin, kilvet mittaristoihin, vyösetin, sekä valmiit maskit, joten osia kaikkiaan lähemmäs 500. Suomalaiset tunnukset Kuivalaiselta.

Koko kesän tämä projekti oli tuossa työn alla, tunteja en laskenut, mutta paljonhan siihen aikaa vierähti. Varmaankin puolet ajasta meni sisäosien detaljointiin, joka olikin ehkä projektin mielenkiintoisin osuus, detaljoitavaa oli todella paljon. Ilman Eduardin osia ohjaamosta olisi tullut huomattavasti vaatimattomampi, kerrankin päätin panostaa oikeisiin asioihin ja olen todella tyytyväinen lopputulokseen ( muutama kuva työvaiheissa ).

Rewellin sarja oli minusta hyvälaatuinen, osat istuivat suhteellisen helposti paikalleen ja itse kone oli mallinnettu minusta aika tarkalleen oikein eikä muutoksia joutunut tekemään. Ohjaamon kuomusta puuttuivat yhdet vinot rivat kummaltakin puolelta ja ne lisäsin. Syöksyjarruja en asentanut, koska suomalaisista koneistahan ne poistettiin siivissä havaittujen rasitusmurtumien vuoksi.

Ohjeet olivat myös hyvät, toki pari virhettä niissä taisi olla. Ainoa heikko kohta oli päälaskutelineiden pyörän akselit, jotka pettivät pariin otteeseen ( akseli meni poikki koneen painon takia ). Tämän n.1mm:n paksuisen akselin korvasin viimein teräslangasta tehdyllä ja kone alkoi pysymään pyörillään.
Päälaskutelineiden kasaaminen oli hieman haastavaa, en tiedä oliko minulla väärä kasausjärjestys, mutta harmaita hiuksia se aluksi aiheutti saada koko hässäkkä sopimaan pyöräkuiluun.

Valmis maskisetti oli minulle myös uusi tuttavuus ja olin todella tyytyväinen että sen hankin, helpotti työtä huomattavasti ja toivottavasti se näkyy lopputuloksessakin. Siirtokuvat olivat aika vahvaa tekoa, mutta asettuivat hyvin. Liuotella niitä sai pidempään mihin aiemmin oli tottunut. Antennilangat EZ linen lankaa.
Maalit edelleenkin Life Colorin akryyleja, jotain pienosia Tamiyalla ja työskentely jälleen siveltimillä. Väritys tässä JK-260 koneessa oli perinteinen suomikoneiden naamioväri yläpinnoilla, DN-sininen alapinnoilla, keltaiset itärintamatunnukset. Spinnerit oli hieman erikoisesti maalattu, kolmannes-sektori DN-sinisellä valkoisin reunoin, muutoin tumma vihreä.

Suomeen näitä Junkers JU 88:a hankittiin yhteensä 24kpl ( joista yksi tuhoutui siirtolennolla ) ja ne lennettiin suomeen kahdessa erässä 15.4.1943 ja 22.4.1943. Konehan oli syöksypomittaja, joten siinä oli ulkoiset pomminripustimet ja maksimi pommikuorma oli 2500kg, tosin suomessa käytettiin 1500kg:n maksimikuormaa.

Tämä nyt mallinnettu yksilö JK-260 oli PLeLv 44:n käytössä ja tuhoutui 6.10.1944 eksyttyään yöllä suunnasta tehden pakkolaskun järveen Pietarin eteläpuolella. Kone upposi ja koneen nelihenkisestä miehistöstä ainoastaan ohjaaja pelastui, muut hukkuivat.

Kommentit

Itsekin pensseliin maalin levittämisessä turvautuvana ei voi kuin ihaillen katsoa sinun maalaustyön laadukkuutta! Upeata!! Etenkin kun on kyse (mittakaavasta johtuen) varsin isoista pinnoista… Sävytkin ovat just eikä melkein (siis meikäläisen silmissä). Ainoa moitteen poikanen tulee tuosta kiillosta; todennäköisesti osa johtuu valaisutekniikasta, mutta hieman häiritsee… Ei kuitenkaan niin paljoa, ettei kykenisi kunnollisia pisteitä jakamaan.
Onnittelut upeasta mallista!

P.S. Itse pidän enemmän tällaisesta tavasta viimeistellä koneen pinnat kuin noiden paneelirajojen tiukkapipoista tehostamista… Ja tämäkin kommentti on vain IMO
Ompas komea iso Stuka;
On niin kuin tehtaalta tullut, varsinkin ohjaamon on jo viimeisen päälle tehty.
Varmasti on ollut iso etsintä työ ,jota kaikki on saatu oikeanlaisiksi.
Mutta noin isolla mallila olisi omasta mielestäni lievä kunnon alapuolen paneelien rajaus poikaa.
Nyt se tulee esiin liian monotoonisena tuo vaalean sininen alla niin se rikkoisi tuon sävyn.
Yläpuolella se ei pahemmin näy nuo paneelien rajat.
Kyllä tuo lievä kiilto on kuin oikeissakin ei ne olleet kaikki mattapintaisia tehtaalta tulleet.
Varsinkin renkaiden maalaus on kuin oikeissakin ,kuluma pinta on nyt vaalean harmaa.
Myös pakokaasu vanat on poissa, joissain kuvissa on kunnon jäljet.
Nokkan alla on myös tuo 20mm tykki poissa nyt, joka näkyy heinäkuussa 1944.
Nyt on siis vain kysymys onko tuo malli esitys JU-88:an JK-260 jo osallistuminen kannaksen torjunta taisteluihin 1944 vai saapuu vasta Suomeen 1943.
Jos se on esitys heinäkuussa 1944 niin hyvä käytö vanhennus olisi poikaa,niin ylä kuin alapinnoillekin.
Kokonaisuus on erittäin loistavaa työn jälkeä ja tarkaa varsinkin ohjaamossa tässä mallissa.
Loppu on mallarin oma makuasia, komea koristus roikumaan kattoon ja olohuoneen koristukseksi.
Hyvältä näyttää. Itse tykkään varsinkin leko-malleista puhtaampina, eli ei ihan se ns worst-case-scenario - kuinka paskaisella koneella voi vielä yrittää ilmaan. Kuten Eerik tuossa ylempänä sanoikin, alapinnan paneliuria olisi ehkä voinut korostaa litkuttelemalla, mutta makuasioita nämäkin. Noin niinku kokonaisuutena tykkään tästä mallista kovasti.
Iso on malli. Mallin tiedoissa on vaan väärä skaala. Minusta tuo on hieman ristiriitainen kun renkaat on säistetty mutta muu kone on ihan kliini. Maalausjälki on pensselöidyksi hyvä.
Juuso 29.9.2015 14:52 Vastaa lainauksella
Itse kyllä tykkään myös tälläisistä puhtaammiksi jätetyistä koneista. Eivät ne aina olleet suosta nostetun näköisiä, edes sota-aikana. Renkaat ehkä hieman liian rankasti säistetyt, mutta niihinhän se kentän pöly ensimmäisenä varmaan tarttuu?
Petri Jaakkonen kirjoitti:
Itsekin pensseliin maalin levittämisessä turvautuvana ei voi kuin ihaillen katsoa sinun maalaustyön laadukkuutta! Upeata!! Etenkin kun on kyse (mittakaavasta johtuen) varsin isoista pinnoista… Sävytkin ovat just eikä melkein (siis meikäläisen silmissä). Ainoa moitteen poikanen tulee tuosta kiillosta; todennäköisesti osa johtuu valaisutekniikasta, mutta hieman häiritsee… Ei kuitenkaan niin paljoa, ettei kykenisi kunnollisia pisteitä jakamaan.
Onnittelut upeasta mallista!

P.S. Itse pidän enemmän tällaisesta tavasta viimeistellä koneen pinnat kuin noiden paneelirajojen tiukkapipoista tehostamista… Ja tämäkin kommentti on vain IMO
Kiitos kommenteistasi. Tuo "liiallinen" kiilto johtunee osittain valaistuksesta ( kaunis aurinkoinen päivä ja vielä lisäsalaman käyttö ) ja osaksi kuvaustaidoistani, ei oikein ole hallussa tuo kuvaaminen.

Nuo paneelirajat ja säistäminen tuntuu olevan aika herkkä aihe täällä. Itse en pidä sitä niin kovin tärkeänä, tärkeimpänä pidän kuitenkin kokonaisuutta ja muuten huolellista viimeistelyä. Ja kait se on niinkin, että jos joku tekniikka ei ole oikein hallussa, niin ei sitten mielellään lähde "pilaamaan" muuten hyvää työtä. Aika paljon olen katsellut referenssejä rakentelemistani koneista niin kuvina kuin livenäkin ( ilmailumuseot ) ja laidasta laitaan löytyy siltäkin puolelta. On todella kulahtaneita ja vastaavasti lähes naarmuttomia.
eerik oksanen kirjoitti:
Myös pakokaasu vanat on poissa, joissain kuvissa on kunnon jäljet.
Nokkan alla on myös tuo 20mm tykki poissa nyt, joka näkyy heinäkuussa 1944.
Nyt on siis vain kysymys onko tuo malli esitys JU-88:an JK-260 jo osallistuminen kannaksen torjunta taisteluihin 1944 vai saapuu vasta Suomeen 1943.
Kiitos kommenteistasi. Pakokaasuvanat on kyllä tehtynä pakoaukkojen taakse laskuteline koteloihin, mutta näissä näissä kuvissa ei valitettavasti kovin hyvin näy, ehkä ensimmäisessä hieman.

Kone esittää 1943 asua jolloin tykkiä ei oltu vielä asennettu. Itse sarjassa ei tykkiä ollut, enkä lähtenyt sitä erikseen hankkimaan, vaikka tiedän että esim. L'Arsenalilta olisi hyvin ladukkaankin tykin saanut.
Paavo Virolainen kirjoitti:
Iso on malli. Mallin tiedoissa on vaan väärä skaala. Minusta tuo on hieman ristiriitainen kun renkaat on säistetty mutta muu kone on ihan kliini. Maalausjälki on pensselöidyksi hyvä.
Kiitos tarkkaavaisuudesta, nyt sekin tieto korjattu.
Hyvin tehty, siisti malli. Lähikuvia ohjaamosta ja muutenkin olisin kaivannut kuvakulmaa matalammaksi(inhimillisemmäksi). Muuta"valittamista" en havainnut!

terveisin Seppo V
Kiitos Seppo hyvistä kommenteista, olet aivan oikeassa. Mallien rakenteluahan pääosin tehdään omaksi iloksi, mutta silloin kun niitä tuodaan tänne näytille niin töiden esittämisessä itse kuvaaminen on yhtä suuressa roolissa kuin itse malli, ellei suuremmassakin.

Kun katselee esimerkiksi sinun töitäsi ja sitä että miten ne on kuvattu ja tuotu esille, niin minä kuin monet muutkin ollaan valovuosia perässä ja tuskin koskaan tullaan saavuttamaankaan tuollaista tasoa. Niissä on juuri sitä inhimillisyyttä. No, aina pitää yrittää parantaa ja ehkä nuo neuvot näkyvät sitten jo seuraavassa mallissani, toivon niin.
Juuso kirjoitti:
Itse kyllä tykkään myös tälläisistä puhtaammiksi jätetyistä koneista. Eivät ne aina olleet suosta nostetun näköisiä, edes sota-aikana. Renkaat ehkä hieman liian rankasti säistetyt, mutta niihinhän se kentän pöly ensimmäisenä varmaan tarttuu?
Juurikin näin, siksi olen useimmiten jättänytkin koneet aika vähälle säistämiselle. Nyt olen aloittelemassa Brewsteria, pitäisiköhän siitä tehdä sellainen suosta nostetun näköinen kuin on se Tikkakosken 372, vai tyytyisikö hieman vähempään?
markku r kirjoitti:
Juuso kirjoitti:
Itse kyllä tykkään myös tälläisistä puhtaammiksi jätetyistä koneista. Eivät ne aina olleet suosta nostetun näköisiä, edes sota-aikana. Renkaat ehkä hieman liian rankasti säistetyt, mutta niihinhän se kentän pöly ensimmäisenä varmaan tarttuu?
Juurikin näin, siksi olen useimmiten jättänytkin koneet aika vähälle säistämiselle. Nyt olen aloittelemassa Brewsteria, pitäisiköhän siitä tehdä sellainen suosta nostetun näköinen kuin on se Tikkakosken 372, vai tyytyisikö hieman vähempään?
Siitäpä 372:sta ei ole vielä kukaan tehnyt sen näköistä, kun se on Tikkakoskella. Olisi ihan sellaisenaankin todella näyttävä ja historiallinen. Ei tarvitsi mitää jorpakkoalustaa, josta se on nostettu. Saattaisi toimia parhaiten 1:32 skaalassa, mutta vaatisi hommia. KUKA USKALTAA, ennenkuin joku ulukomaan mallari heittää harvinaisuuden Euromilitareen??
Timo Rissanen kirjoitti:
Siitäpä 372:sta ei ole vielä kukaan tehnyt sen näköistä, kun se on Tikkakoskella. Olisi ihan sellaisenaankin todella näyttävä ja historiallinen. Ei tarvitsi mitää jorpakkoalustaa, josta se on nostettu. Saattaisi toimia parhaiten 1:32 skaalassa, mutta vaatisi hommia. KUKA USKALTAA, ennenkuin joku ulukomaan mallari heittää harvinaisuuden Euromilitareen??
Kylläpä on eräs ulkomaan elävä tuon BW-372 dion jo tehnyt, eräs Australialainen on tehnyt sen vuonna 2011, aihiona CA:n 1:48 sarja. Täysin valmiina en toki sitä löytänyt, mutta hyvällä alulla kuitenkin.

www.ww2aircraft.net…-to-finish-builds/1-48-finnish-brewster-dio-unofficial-gb-29562-12.html