Pienoismallit.net

English Electric Canberra PR.9

No 39 (1 PRU) Squadron, RAF

Canberra PR.9:
William "Teddy" Petterin suunnitteleman EE Canberran valokuvaustiedusteluvariantti. Sitä rakennettiin yhteensä 23 kpl 1958- 1960. PR 9:ään asennettiin heittoistuin myös navigaattorille, tästä johtuen kaikki navigaattorin laitteet piti ahtaa tilaan, joka oli karkeasti puolet alkuperäisestä. Kameralla "saattoi ottaa 47000 jalan korkeudesta Wightin saaren päältä kuvan Lontoon Parlamenttitalosta, ja kellonaika Big Benissä oli selvästi luettavissa". Viimeiset viisi käytössä ollutta konetta peruskorjattiin 1980-luvun puolivälissä Short Brothersin toimesta. Koneilla lennettiin aina vuoteen 2006 asti, mikä on kunnioitettava suoritus. Loppuaikoina siipien pääsalot jätettiin maalaamatta, jotta niihin ilmestyvät rasitusmurtumat havaittaisiin paremmin.

Malli:
Airfixin sarja oli suurimmilta osin mukava rakenneltava. Ohje tosin käski laittamaan kahdesta vaihtoehdosta tietysti ne väärät ohjainsiivekkeet, ja minä hölmö uskoin. Myös rakenteesta johtuva nokkapainon määrä on huima, ohje tarjoaa 100 grammaa, eikä siitä voi lipsua, jos masiinan haluaa pitää pyörillään. Tuollainen puntti alkaa olla jo sen kokoinen, ettei sitä mihin tahansa tungeta. Itse laitoin 120 g puntin nokkatelinekuilun päälle, ja se kyllä riittää, mutta mallista kehkeentyy varsin painava hökötys. Kamera- ja antennivarustus ei välttämättä pidä täysin paikkaansa juuri XH 135:ssä, se on vaihdellut koneyksilöiden välillä vuosien varrella. Ulkoiseksi kuormaksi laitoin toiseen siipeen Boforsin BOZ- häirintäsäiliön. Maalattu Vallejon maaleilla, tässä sain ne kerrankin toimimaan jotakuinkin siedettävästi. Siipien metallipinnat tein puolimatalla BMF:llä. Ohjaamon etsisarja oli Eduardin valmiste, harmi vain ettei niistä juuri istuinvöitä lukuun ottamatta paljoa näy.

Referensseinä:
Andrew Brookes, RAF Canberra Units of the Cold War, Osprey
Bruce Barrymore Halpenny, English Electric Canberra, Pen & Sword

Kommentit

Onpas komea Canberra, nyt huomasin ohjaamo ei ole keskellä runkoa vaan hieman vasemmalle takaa katsotuna.
Itselli ihan uusi juttu.
Mitä tuosta sanoisi pirskatin komea se on .
Ei sitä voi säistää ja vanhentaa kuin jotain ww2 konetta, onkos typpykkä osallistunut sotaan kun on pomminkuvia kyljessä.
Väristä päätelisin irakin eka sotaan.
Pyörien kuilujen sisäväri valkoinen.
Noita oli jenkeilläkin, lisensi valmistuksena.
Kiitos kommentista, Eerik. Vasemmalle sijoitettu ohjaamo on tosiaan erikoisuus B(I).8:ssa ja PR.9:ssä.
Koneet olivat kyllä mukana Persianlahden sodassa samoin kuin Afganistanissakin aina vuoteen 2006, mutta väritys ei johdu siitä. RAF:n tankkerit ja tiedustelukoneet maalattiin 1980-luvulta lähtien tähän yläpuolen "Hemp", alapuolen "aircraft grey" -kaavioon.
toivonen 11.8.2015 01:21 Vastaa lainauksella
Canberraltahan Canberra näyttää!

Näin tommosen Kabulin kentaällä 2004 ja mietin, että mitä hittoa tuo veteraanikone tänne on laskeutunut…

Myöhemmin asia selvisi ja kamera lauloi.
toivonen kirjoitti:
Canberraltahan Canberra näyttää!
Kiitoksia. Jotakin on siis mennyt oikein, jos esikuvan tunnustaa muustakin kuin nimestä…:)
Paljon on mennyt oikein ja paljon vähemmän väärin. ( kts edelliset ).

Upea väritys ja varmaan yksi haasteellisimista väreistä maalata ja siinä olet kyllä onnistunut.

Säistyksestä ja paneeliurien liiasta/oikeanlaisesta korostuksesta täällä jo kirjoiteltiinkin melekosesti, kun olin monien mallien kohdalla sitä mieltä, että niitä korostetaan liikaa vain sillä tarkoituksella, että" näyttää hienolta mallitapahtumissa".
Tämä ketjuhan se lähti liikkeelle silloin:
www.pienoismallit.net/keskustelut/12104_paneeliurat/

Tässä mallissa taas olisit saanut ihan vaan hiukan korostaa niitä lisää. Ei paljon, koska syythän kertookin jo eerik. ( aina motkotetaan mokomista urista…).

Näyttävä lisä jo edellisiin malleihisi.
T.T
Komea kone ja pienestä historiikistä plussaa. Nätisti rakennettu ja maalaus on ollut varmaan haastava toteuttaa, siirtokuvat istuu nätisti ja muutenkin tasapainoinen kokonaisuus. Puhtaus ennemminkin pukee konetta. Ohjaamo on jännästi vähän rungon sivussa.
Jos muistan oikein, niin Ilmailussa oli muutama vuosi sitten, silloin kun sitä lehteä vielä jaksoi lukea, artikkeli Canberrasta ja siinä sanottiin, että miehistöjen keskuudessa navigaattorin ikkunaa kutsuttiin "yö - päivä indikaattoriksi". :D
Tiedä sitten pitääkö paikkansa, mutta kuvaa hyvin sen ikkunan kokoa.
Onkohan ohjaamon sijoittaminen keskilinjasta sivuun yhteydessä navigaattorin paukkupenkkiin?

Nätti kone kiinnostavasta tyypistä. Mitä käytit painona nokassa?
Kiitoksia kommenteista, Timo R:t ja Jarno.

Eturunko muuttui jo B(I).8 tyyppiin, jossa ei siis navigaattorille ollut heittoistuinta. Pilotin jakkara säilyi paikallaan, mutta yksiosainen kuomu vaihtui "hävittäjämalliseksi" paremman näkyvyyden takia. B(I).8:ssa navigaattori istui nousun ja laskun ajan lentäjän oikealla puolella, ja siirtyi sitten nokkaan toiselle penkille, jonka ympärillä varsinainen laitteisto oli. Hätätilanteessa hän sitten poistui oikean kyljen oven kautta. PR.9:ssä kyseistä ovea ei ole, vaan navigaattorin tontille kuljetaan avaamalla nokkakartio. "yö-päivä-indikaattori" oli tosiaan osuva kutsumanimi noille pikku ikkunoille.

Nokkapainona käytin kalastustarvikeliikkeestä löytämääni vähän sulakkeen näköistä punttia, johon siima kiinnitetään kumin avulla. Nuo olivat ainoita, joita löytyi siedettävänkokoisina yli 50 g luokassa.

Paneeliurat… no joo. Tässä jätin ne korostamatta koska:
a) kamppeella oli tuossa maalauksessa jo sen verran virkaikää, ettei huollosta ollut varaa laistaa yhtään, ja;
b) referenssikuvissa oli sama fiilis kun Airfixin urissa, eli saumat näkyvät selvästi vasta kun katsotaan tarpeeksi läheltä. Korostus olisi mennyt helposti yli.
Maalauksessa on yritetty saada sävyeroa erivärisillä pohjamaaleilla, mikä erottuu livenä paremmin kuin kuvissa.
Ompa aika vekkulin näköinen kone kun on suunittelijalta lipsattanut ohjaamo vinoon.
Hienon koneen saanut aikaseksi. Eikä itse koneessa mitään vikaa. Upea kone kera hienon historiikin *peukutus*
Kiitos, Marko.