Pienoismallit.net

Dornier Do 217N-2

Viime kesänä aloitettu projekti valmistui loppujen lopuksi yllättävän nopeasti. Lähtökohtana RM:n Do 217E-4 pommikone, muunnossarjana Lone Star Modelsin LSM 40407 Do 217N-2 muunnossarja (Mike Westin firma), AIMS:in siirtokuvilla sekä Eduardin etseillä. Tutka-antenneja edellä mainitut eivät sisältäneet, joten Dragonin Ta 154 luovutti omansa hyvään tarkoitukseen.

Revellin Do 217 on laatikossa varsin hyvän näköinen ja yksityiskohtainen rakennussarja. Haasteelliseksi sen tekee hieman eksoottinen osajako rungossa, mikä koostuu kannesta (sis. yläsiivet moottorit mukaan luettuna sekä korkeusvakaajat) sekä perinteisemmistä runkopuoliskoista. Runko kun vain on noin 15° kiero. Tämä lienee muottiongelma, koska kaapissa on myös toistakymmentä vuotta vanha Do 217E, mikä kärsii samasta viasta. Rungon kokoonpanon jälkeen sahasin Tamiyan askartelusahalla takarungon noin 30° kulmassa 80% poikki ja käänsin takarungon suoraksi. Ristimitta korkeusvakaajista siiven kärkiin ja vakaajat samaan linjaan siipien kanssa. Sitten muovilevyä täytteeksi ja kittiä ja koko takarungon uppoviivoituksen uudelleen kaiverrus. Tämä kuuluikin yllättäen projektin helpoimpaan osuuteen.

Dornier 217:n yöhävittäjäversioita on eri lähteiden mukaan tehty ainakin alatyyppeinä J-1, J-2, N-1 sekä N-2.
J:n ja N:n suurimpana erona on moottorit, J:n käyttäessä BMW:n tähtimoottoreita.
LSM:n muunnossarjan moottorit ovat varsin helposti niputettavat, jäähdyttimien verkkojen jäädessä itse toteutettavien listalle. Erikoista näissä DB 603A-1 rivimoottoreissa on se, että ne eivät ole symmetriset pituusakselinsa suhteen. Tämä yksityiskohta on jätetty huomoimatta jopa useimmissa sota-aikaisissa piirustuksissa, mutta havaittavissa esim. Griehlin Do 217-317-17 Operational history kirjan sivulla 147 olevasta Do 217M:n valokuvasta. Mallissa tämä näkyy pienenä erona potkurin ja ohjaamon etäisyyksissä eri puolella konetta,vaikka moottorit itsessään ovatkin samalla etäisyydellä rungosta.
Spinnerit ovat myäs siistiä valua, potkurin lapojen teettäessä vähän enenmmän työtä viilan ja hiomapaperin kanssa. Mitää kohdistustappeja tai akseleita ei ole, itse porasin pienet reiät ja tapitin potkurinlavat spinnereihin teräslangan ja pikaliiman avulla.

LSM:n muunnossarja tarjoaa ohjaamoon mukavasti resiinipalikkaa, mm. ohjaamon etuseinän, ammuslaatikoita ja itse nokkatykkien takaosat. Nokkapala itsessään on umpivaluinen möykky, mikä korkeussuunnassa on juuri saman korkuinen kuin mallisarjan runko. Hankaluutena on se, että leveydestä puuttuu lähes 2 mm:ä, minkä laminoin alkuperäisiä paneeliuria noudattaen muovilevystä pikaliiman avulla. Ohjaamon etuseinä taas tuli pari milliä liikaa ohjaamon sisälle estäen esimerkiksi ohjaajan polkimien paikoilleen asentamisen. Leikkasin etuseinän irti keulamöykystä ohentaen sitä niin, että pedaalitkin mahtuivat paikoilleen.

N-2 malleissa ala-ampumo oli poistettu etsittäessä ratkaisua Dornierin ylipainoon, mikä heikensi suorituskykyä. LSM:n muunnossarjassa tulee iso resiinipalikka, minkä asennusohjeen mukaan tulisi istua paikoilleen pommikuilujen luukkujen poisleikkaamisen jälkeen. muista soviteongelmista johtuen, leikkasin luukut vain osittain pois ja peitelevy istuikin tämän seurauksena napsahtamalla paikoilleen. Myös alarungon profiili oli valokuvien ja profiilipiirrosten mukainen. Tässä hyvät uutiset. Varsinainen ngelma paljastui näitä valokuvia tutkiessa: rungon ja peitelevyjen välinen sauma ei muistuttanut esikuvaansa edes etäisesti. Molemmin puolin puolitoista milliä muovilevyä ja vihreää Squadronin kittiä. Ja hiomista sekä alarungon peltisaumojen uudelleen kaiverrus.

AIMS:in siirtokuva-arkki tarjoaa kahdeksan eri vaihtoehtoa, joista kaikki ovat alatyyppiä N-2, osa perinteisellä yläampumolla, osa ilman. Tästä johtuen poistin ohjaamon oikeaan sivuseinään mallinnetut konekiväärien patruunalippaat ja leikkasin kuomun takaosasta pätkän pois, koska muunnossarjan mukana tuli peitelevy neliskanttisella ikkuna-aukolla konekivääritornin korvikkeeksi. Paitsi että peitelevy oli liian pitkä ja matala. Ja neliskanttinen ikkuna-aukko väärän kokoinen ja väärässä paikassa. Avuksi taas pikaliima ja muovisoiro, millä korotin ao. osan sopivan kokoiseksi. Miljoonalaatikon pohjalta riittävän kokoinen suora läpinäkyvä muovin palanen pikaliimalla pakoilleen ja timanttiviilalla oikeaan muotoon. En voi kehua riittävästi Combat Modelsin myymiä hiomatyynyjä, karkeudet 1500 - 12000. Niillä pitkään ja hartaasti hioen ja kiillottaen takalasi muuttui jälleen läpinäkyväksi ja Johnsonin parkettilakka palautti kiillon jopa alkuperäistä paremmaksi. Sama savotta jatkuikin itse kabiinin lasien kanssa, koska N-mallin yöhävittäjistä oli jätetty pois pommikoneissa käytetyt sivukonekiväärit, joiden paikoille piti rakentaa suorat ruudut em. tavalla. Huomioitavaa on se, että esim N-0 sarjan GG+YG tunnuksella olevasta yksilöstä on olemassa hyvät valokuvat molemmin puolin, ja niistä käy ilmi, että kabiinin takasivulasit ovat eri kokoiset ja malliset koneen eri puolilla.

Tutka-antennien varret tein teräslangasta ja Dragonin etsiantennit istuivat paikoilleen vaivattomasti. Eduardin etdeihin olen tyytyväinen ja Warpaint-vihkosesta löytyneiden valokuvien pohjalta sain asennettua Quickboostin REVI 12C/D paikoilleen.

Maaleina olen käyttänyt Xtracolorin emaleita, jotka ovat ehdottomia suosikkejani. Ohenteeksi Diccon teollisuusohenninta riittävästi, jolloin väri tasoittuu pintaan nätisti. Ja Kuivalaisen Martille lämmin kiitos Mr. Surfacer 1200:n suosittelemista. Tunnustan olevani hidas hämäläinen oppimaan uutta, mutta Martti sai kerran ostamaan tätä maan mainiota pohjamaalia, millä maalasin mallin kauttaaltaan. En muista, milloin olen edellisen kerran nauttinut ruiskulla maalaamisesta yhtä paljon. Pintaväriä meni vain murto-osa aiempiin malleihin verrattuna, ei valumia, pinta tasoittui hyvin ja kuivi paremmin… Kyllä, käytän ammattimaista hengityssuojainta, joten mielihyvä ei johdu Diccon höyryistä ;)

Yhteenvetona edellisestä, jos joku innostuu samaan projektiin:
Revell Do 217E: oikaise takarunko - ei ole edes hankalaa

LSM:n muunnossarja - ehdottaisin mieluummin Kosterin vacuform-sarjaa. Jos kuitenkin mieluummin resiiniosia haluaa käyttää, niin miten olisi jokin toinen alatyyyppi:

J-1: pelkkä keulapalikka paikoilleen sovitettuna, ei tutka-antenneja, lasit, ampumot ja moottorit rakennussarjasta
J-2: kuiten J-1, mutta FuG 202 tutkilla (Dragonin Ju 88C-6 sekä Ta 154-rakennussarjoista löytyy)

N-1: keulapalikka, moottorit LSM:ltä, vakio kk-torninkin voi käyttää, sivuampumoiden poisto, vakio ala-ampumo säilyy.

N-2: tarjolla mielihyvää ja harmaita hiuksia kuten edellä näkyy. AIMS:n dekaalit ovat ohuita ja istuvat MicroSolin kanssa pintaan erinomaisesti. Ohjevihkonen vain suuntaa antava. Omassa yksilössä kabiinin maalaus sekä ylä- ja alapintojen välinen väriraja alkuperäisessä valokuvassa ja ohjeissa melko erilainen.

Kommentit

Minun on vaikea arvostella 1/48 lekomalleja, koska en niitä itse tee.

Tämä näyttää kyllä varsin hyvältä toteutukselta. Lisäarvoa tulee ehdottomasti alaversio-modifioinnista ja siihen liittyvästä hyvästä selostuksesta. Kuvat ovat todennäköisimmin sisällä keinovalossa otettuja. Siihen liittyvät kuvausongelmat hieman kuvista näkyvät. Se homma on minullekkin vaikeaa.

Kiekurat ovat kyllä hienot.
AJ 8.1.2015 21:32 Vastaa lainauksella
Moi Ari, Kerrassaan erinomainen Do 217N-2; kuten Mika edellä jo toteaa, että hyvä selostus ja toteutus.

Kaikki on hyvin onnistunut, rakentaminen, maalaus ja viimeistely - erityisesti vaikea camo on onnistunut näyttävästi. Yöhävittäjiä näkisi saitilla mielellään enemmänkin. Tämä lienee eka Do 217N-2 saitilla???

Hieno lekopienoismalli - upeaa työtä! Parhain terveisin, AJ
Kiitos molemmille. Mulla on jokin fixaatio näihin yöhävittäjiin. TA-154 lienee seuraava, muunnettuna A-2/U4:ksi AlleyCat'in konversiolla. Ellen sitten yllätä itseäni tekemällä Dragonin Ju-88G:tä lähes suoraan laatikosta :).
Mielenkiintoisia ovat kyllä nämä Dornierin lukuisat eri versiot. Itselläni on parhaillaan työn alla 1/72 skaalassa Do 217 M-1 pommariversio. Tämä Arin malli on varmaan aika iso 1/48 kokoisena, kun tuo meikäläisen 1/72 skaalan M-1 versiokaan ei ole mikään kääpiö.

Makuasia, mutta itse olisin varmaankin laittanut rakemmat pakokaasuvanat tuonne moottorigondolien sivuihin ja siipien alle - sodan loppuvaiheessa monessa saksalaiskoneessa käytetty kehnohko polttoaine sai aikaan melkoista sotkua pakoputkien läheisyydessä.
Yläpintojen naamiomaalaus on kyllä onnistunut upeasti - pensselimaalari voi vain unelmoida tuollaisesta jäljestä.
Ja hienoa, että heitit projektin myös Hyperscaleen: "Tippe (Login tippe)"

Meidän suomalaisten mallareiden kannattaisi laitella tuotoksiamme sinne paljon enemmän. Ongelma on ehkä niiden sivustojen hankala käyttöliittymä mallien esilleleiton kannalta täältä Suomesta?
Hyperscalea on seurannut varmaankin sen avautumisesta asti. Nortonin virusturvan edellinen versio esti kaiken postauksen sinne. Britmodeller on plajonkin helpompi paikka toimia. Hyperscale vaatii lisäksi Photobucketin käyttöä, eli ensimmäinen postaus sinne aiheutti enemmän työtä kuin meidän oman foorumin käyttö :)
Samaa mieltä näkyvyydestä, Raimo tuntuu linkittävän malleistaan kuvia sinnepäin, Jari? on aktiivinen ARC:ssä ja Amin kommentteja olen nähnyt HS:n keskusteluissa, mutta muuten harvoin suomalaisia vastaan tulee.
Kiinnostava rakennuskertomus ja suurella huolella toteutettu malli. Asiantuntemus ja rakennustaito yhdistyvät tässä kunniotettavalla tavalla. Malli näyttää hyvälle, tuo yöhävittäjä-camo on toteutettu hienosti, on siinä ollut tekemistä! Harmillisen vähälle huomiolle tällä sivustolla jäänyt huippumalli.