Pienoismallit.net

Renault FT-17

Ranskansämpylä

Kun muut rakentelevat uutuussarjoista ranskalaista isoa kallustoa, ajattelin laittaa esille tämän pikkumallin, joka on sämpyläkokoa noihin pitkomallisiin luomuksiin verratuna.

Ottamatta kantaa mallisarjan oikeellisuuteen päätin rakentaa sen pois, kun kerran oli tullut hankittua. Kävin netissä läpi satamäärin kuvia FT-17:stä, mutta en onnistunut löytämään sitä yksilöä, jonka Meng on valinnut kansikuvaansa. Kaipa tuollainenkin esikuva on ollut olemassa vuonna 1940.

Monissa kuvissa näkyi erilaisia hinausketjuvirityksiä, jollaisen päädyin lisäämään, kun malli muuten oli jotenkin tylsähkö. Ketjut tulivat siis laatikon ulkopuolelta, mutta muuten tyydyin Mengin antimiin.

Netissä törmäsin sellaiseenkin väitteeseen, että toisen maailmansodan alkaessa ranskalainen panssarikalusto oli enimmäkseen vihreää. Kenttäoloissa sitten lisättiin keltaista ja (puna)ruskeaa fiilispohjalta. Tämä tosin sotii sitä vastaan, että esimerkiksi Tamiyan Char B1 Bis -mallin historiikissa kerrotaan uniikkien camojen olevan lähtöisin tehtaalta.

Oli miten oli, tuommoinen tuli. Halusin tehdä mallista rapaisen, ja jonkun aikaisemman mallin palautteesta muistin, että märkääkin kuraa voisi olla. Märkyyden esittäminen on näköjään hankalaa, mutta onpahan ainakin yritetty.

Maalit Tamiyalta, sävyt omasta päästä. Tarkoitus oli soveltaa hiuslakkatekniikkaa chippauksiin, mutta aikatauluongelmien takia maali pääsi jymimään ehkä liiaksi. Tuloksena "hillityt" chippaukset. Öljyväreinä Winsor & Newton, muussa säistyksessä tavanomaiset Migin, AK:n jne litkut ja sotkut. Pakoputken ruosteet toteutettu Lifecolorin setillä. Telaketjuihin hinkattu grafiittipölyä.

Yksityiskohtainen sarja sisuskaluineen kaikkineen. Esimerkiksi välipohjan alle jäävät sisäjohdotuksetkin on mallinnettu, siis sellaiset, jotka eivät näkyisi vaikka miten jättäisi luukut auki. Kuskin ja tornin luukut olivat jotenkin naftin oloiset eli hankalahkot saada paikoilleen. Muuten ei erityisiä muistikuvia rakentamisen ihanuudesta tai vaikeudesta.

Kommentit

Asiallisen näköinen Rellu. Niittejä olisi ehkä voinut korostaa lisää ruskealla öljyväripesulla,mutta hyvä näinkin. Kuraaminen on meikäläisen silmiin nappisuoritus,samoin telat. Hinausketjut ovat mukava ja onnistunut lisäys. Saisikohan sitä jossain vaiheessa omankin mallin kaapista työpöydälle…
Waauuuhh siinäpä kaikkien panssarien isä itse.
Suurenmoinen kokonaisuus tässä,telat huipaisevat, säistys ihan nappiin,kulumatkin samaan asiaan.
Omasta mielestäni ihan realistinen malli.
Nyt vain kunnon dioraama alle,ja vaikka kilpailuihin tuolla.
Ansaitsee a du Croix du modelreduit avec cinq etoile vermeil pour Monsieur Lyy.
Petri Lyy 11.5.2014 18:17 Vastaa lainauksella
Veli-Matti ja eerik, kiitos kommentoimisesta. Nyt taisi tulla joku hieno kunniamerkki, olisko paistinkääntäjien lasta ristillä ja vitjoilla? :D Niitit on kertaalleen käyty läpi, mutta jatkokäsittelyissä tärpätit vievät aina tehtyä työtä vähän taaksepäin. Tässä vähän haittasi se, että tämä on oikeastaan aika pieni tekele.
Kyllähän tämä on varsin kelpo ja toimiva kokonaisuus, varsin sympaattinen pikku tankki. Tuo kuran märkyys on makuasia, kuiva toimii ihan yhtä hyvin koska malli ei ole dioraamaan sijoitettu. Nythän se on täysi arvoitus miten kauan laite on seissyt rapaantumisen jälkeen joten kuivaa tai märkää, ei väliä imo.
AJ 11.5.2014 21:06 Vastaa lainauksella
Moi Petri,

Loistava jatko Takomin St.Chamond vaunullesi. Toki niittejä olisi voinut korostaa lisää, mutta täysin hyvä näinkin - diggaan kokonaisuutta ihan sellaisena, kun se nyt on; en lisäisi mitään.

Joo, Rellu FT-17 on nykyaikaisten vaunujen isä tai äiti; vissiin näin äitienpäivänä paremmin sanottuna kaikkien modernien vaunujen äiti - joka tapauksessa erinomaisen toimiva ja onnistunut Renault FT-17 vaunumalli.

Noista vihreistä vaunu/panssariautoväreistä sen verran, että molempien sekä Ranskan, että Iso-Britannian vaunut/ps-autot maalattiin WWI:n alussa käytännössä samalla ns. peruspalveluvihreällä (ei pronssinvihreä) ja WWI:n jatkuessa tricamoon, jossa oli vihreää, ruskeaa ja tumman harmaata - tarkemmin sanottuna keltaista okran, punaruskean ja sinisenvihreän väriä mustilla rajausviivoilla. Tämä väritys jatkui heti WWI:n jälkeen Ranskalaisessa kalustossa (britit menivät omia väripolkujaan) ja muuttui ranskalaisessa kalustossa pääsääntoisesti ennen WWII:tä tricamoon - keltaista okran, punaruskean ja sinisenvihreän väriä - ilman mustia rajausviivoja. Em. vuoksi jo tehtailta tuli vaunuja valmiissa tricamossa. Puolestaan se kenttäolosuhteissa tapahtunut keltaisen okran ja punaruskean lisäys vihreän (peruspalveluvihreän) päälle viittaa enemmänkin WWI:n aikaisiin kenttämaalausprojekteihin, ei niinkään WWII:n aikaisiin; mutta ei ole tietenkään poissuljettu, etteikö vastaavanlaisia maalausprojekteja olisi tehty WWII:n aikanakin, tosin mitä ilmeisemmin melko vähän. Toivottavasti tästä värijorinasta oli jotain hyötyä.

Hieno Rellu FT-17! Parhain terveisin, AJ
Petri Lyy 12.5.2014 11:38 Vastaa lainauksella
Tomille ja AJ:lle kiitokset kommentoimisesta.

Märkä kura vaan olisi yksi tapa lisätä erivärisiä elementtejä tai juttua kokonaisuuteen. Kaikki kura ei luonnossakaan kuivu samaan tahtiin. Siksi kai jotkut sen märän mudan perään haikailevat.

Se löytämäni nettisaitti french tank colors -haulla käsitteli kyllä toista maailmansotaa. Osuma oli parin kolmen ensimmäisen joukossa. Sivu oli päivitetty 1999, joten joko tieto on lähellä oikeaa tai kukaan ei ole viitsinyt vaatia siihen korjausta. Mutta edelleen ristiriita jää, joten taidan jättää kyseisen löydöksen omaan arvoonsa. Mieluummin luotan AJ:n tulkintaan, kiitos siitä.
AJ 12.5.2014 13:25 Vastaa lainauksella
Moi Petri,
Ole hyvä. Vielä hieman täsmennystä väreihin kun jotain jäi vahingossa pois.

WWI:n aikana, erityisesti sen alussa, Ranska & Iso-Britannia tosiaan käyttivät samaa tai ainakin likipitäen samaa vihreää, ns. peruspalveluvihreää vaunuissaan/panssariautoissaan.

Mikä on tarkka peruspalveluvihreän värisävy? En tiedä, mutta ilmeisesti sävyvivaihteita oli useampia riippuen kummasta maasta ja kenen valmistajan vaunusta/ps-autosta oli kyse. Ainoastaan varmaa on, ettei värisävy ollut pronssinvihreä, jonka Iso-Britannia otti käyttöönsä WWI:n jälkeen. Joka tapauksessa ns. peruspalveluvihreän värisävyssä lienee sitten melkoisesti tulkinnanvaraa.

WWI:n jatkuessa Ranska & Iso-Britannia ottivat käyttöönsä tricamo suojamaalaukset vaunuihinsa ja panssariautoihinsa. Tricamoja oli pääsääntöisesti kolmea eri tyyppiä vaunuissa ja ps-autoissa: 1) Vihreää (yleensä peruspalveluvihreä), ruskeaa (yleensä punaruskea) ja tumman harmaata (eri variaatioita näiden kolmen värin käytössä, etenkin Iso-Britannia käytti tätä tricamoa, Ranska jonkin verran), 2) Keltaista okran, punaruskean ja sinisenvihreän väriä mustilla rajausviivoilla (tämä oli suosituin ja yleisin tricamo Ranskan ja Iso-Britannian vaunuissa ja ps-autoissa WWI:n aikana) ja 3) Hiekanvärin, hiilenmustan tai vaan mustan värin ja vaalean siniharmaan värin muodostama tricamo (käytettiin Iso-Britannian ja Ranskan kalustossa Pohjois-Afrikassa; joskus vain pelkkä duocamo, kun hiilenmusta tai musta väri jätettiin pois).

Keltaisen okran, punaruskean ja sinisenvihreän värin mustilla rajausviivoilla muodostamaa tricamo suojamaalausta käytettiin ranskalaisessa kalustossa WWI:n jälkeen, kun taas britit ryhtyivät käyttämään pronssinvihreää suojaväriä.

Ennen WWII:ta mustat rajausviivat jätettiin pois tricamosta, jolloin värisävyt olivat keltaisen okran, punaruskean ja sinisenvihreän värin muodostama tricamo. Jonkin verran Ranska käytti myös kalustossaan yhä WWI perua olevaa vihreän, ruskean ja tumman harmaan muodostamaa tricamoa.

Kenttäolosuhteissa tapahtunut keltaisen okran ja punaruskean lisäys vihreän päälle viitannee pääsääntöisesti WWI:een, mutta lienee toki mahdollista WWII:n aikanakin.

Pohjois-Afrikassa, molemmat sekä Ranska, että erityisesti Iso-Britannia jatkoivat duocamon hiekanvärin ja vaalean siniharmaan värin tai tricamon hiekanvärin, hiilenmustan tai mustan värin ja vaalean siniharmaan värin käyttöä - toki muitakin camovärityksiä ilmeni Afrikassa ja useat brittivaunut ja -panssariautot olivat ainakin alkuun vain pronssinvihreitä.

Lähteitä em. värisävyjorinaan ovat mm.:
B.T. White: "Tanks and other Armored Fighting Vehicles 1900-1918"
Dick Taylor: "WarPaint, Colours and Markings of British Army Vehicles, 1903-2003"
B.T. White: "British Tanks and Fighting Vehicles, 1914-1945"

Ja vielä kerran, loistava Renault FT-17 vaunupienoismalli, kyllä diggaan! Parhain terveisin, AJ