Pienoismallit.net

Mersuperhe

Mersuja pohjoisen pimeydestä etelän aurinkoon

Hassu yhteensattuma, että Raimo Leino polkaisi käyntiin Bf-109 ryhmärakentelun juuri kun olin saamassa tämän projektin valmiiksi. No, ryhmiksen myötä tulee rakennettua pari Mersua lisää vaikka se laittoikin muita suunnitelmia vähän uuteen aikatauluun.

Nämä ovat lähinnä värikokeilumalleja joita on tullut rakenneltua muiden projektien ohella. Kyseessä on Hobby Bossin, Smerin ja oletettavasti Fine Moldsin mallisarjat. Oletettavasti siksi, että en ole aivan satavarma mallien alkuperästä. Mersut ja Sturmit 70-vuotta Suomessa tilaisuudesta mukaan läksi kaksi Fine Moldsin laatikkoa jotka sisälsivät yhteensä kolme jo osittain aloitettua Mersua ja ison kasan niihin kuluvaa muuta sälää.

Vanhentamisen, antennilangat yms hienosäädön jätin tekemättä, koska tarkoitus oli lähinnä kokeilla eri värisävyjä. Antennilangat aion vielä lisätä ihan harjoituksen vuoksi.

Taustatietoja ja muuta tarinaa malleista:

Valkoinen 14, Hoby Boss G-10
Malli kuvaa 7./JG1 osaston Bf-109G-6/AS konetta Paderburnissa, huhtikuussa -44. Ohjaaja Ofw, Friedrich Zander.

Merkinnät on Kageron JG1 ”Oesaun” toimintaa käsittelevästä kirjasesta ja omasta ylijäämävarastosta. Kirjan ´mukaan kone oli kokonaan RLM76lla maalattu, Joidenkin lähteiden mukaan väri voi olla myös RLM77. Tämän mallin maalasin kokonaanvanhalla, jo hieman paakkuuntuneella, Humbrolin 122 värillä. Ohjaamon ympärystää on paikkailtu Lifecolorin RLM76lla. Hyvin pitkälti ovat samaa sävyä. Rukonauhassa valkoinen pohjaväri paistaa paikka paikoin punaisen värin reunoilta eli maskeeraus ei mennyt aivan kohdalleen.

Spinnerin pitäisi olla musta mutta huolimattomuuttani maalasin sen RLM70 värillä. Kokeilin samalla spinneriin tulevan kierukan maskeeraamista Tamiyan teipistä leikatusta kapealla suikaleella. Vihreää väriä pääsi valumaan teipin reunojan alle ja raidasta tuli röpöläinen reunoiltaan.

Hobby Bossissa ei ole paljoakaan yksityiskohtia ja osia on vähän. Sarjan mukana tuli kaksi kokonaista siipeä, pienemmillä ja suuremmilla pyöräpateilla varustettuna.

Keltainen 3, Smer F-4
Malli kuvaa 6./JG3 osaston Bf-109F-4/Trop konetta Martubassa, huhtikuussa -44. Ohjaaja Uffz. Franz Schwaiger.

Merkinnät sarjan mukana tulleet. Siirtokuvat olivat haperon oloiset ja ne liukuivat tahmeasti mallin pinnalla. Pariin kuvaan tuli repeämiä paikalleen asettelun aikana. Pohjaväri kuulsi keltaisten kuvien läpi. Pyrstön hakaristit on tarvikearkilta. Ne eivät ole aivan oikean näköiset koska reunoilta puutuu kapeat mustavalkoiset raidat. Maalattu Lifecolorin Luftwaffe setin väreillä RLM78 ja RLM79.

Malli taitaa olla jonkinasteinen kopio Hasegawan 1/72 Mersusarjasta. Samoja valurankoja on ilmeisesti paketoinut myös Intech. Vaikka paketissa mainitaan F-4 niin osat kuuluvat lähinnä G-alatyyppiin. Ainakin nokassa olevista pienistä skuupeista päätellen.

Keltainen 9, Fine Molds
Malli kuvaa 9,/JG5 osaston Bf-109F-4 konetta Petsamossa, keväällä -43. Ohjaajana toimi usein vääpeli Walter Schuck.

Ajatus tämän yksilön tekemiseen tuli Walter Schuckin muistelmateoksesta Pudotus. Kirjassa on profiilipiirros ja pari valokuvaa mallin esikuvasta. Valitettavasti suurin osa talvisesta suojamaalauksesta jää arvailujen varaan, silla kokonaisena kone ei näy kummassakaan kuvassa. Pikku yksityiskohtana voi mainita koneesta poistetut telinekuilujen luukut. Tämä näkyy toisessa kuvista selvästi.

Merkinnät tarvikearkeilta ja omasta varastosta. Pyrstön hakaristeihin pätee sama huomautus kuin edellisessä mallissa. Maalattu Lifecolorin Luftwaffe setin väreillä RLM74, RLM75 ja RLM76. Runko käsitelty töpöttelemällä ohutta valkoista väriä superlonin palasella. Siipien kuviot on pensselöity ohutkärkisellä siveltimellä.

Valkoinen 3, MT-213, FineMolds
Malli kuvaa 2/HLeLv24sen Bf-09G-2 konetta keväällä -44. Ohjaajana toimi Lt E. E. Riihikallio

Merkinnät on vanhalta In Scalen G-2 arkilta. Väreinä on Lifecolorin Suomi setin vihreä, musta ja sininen suoraan purkista. Musta, vieheä ja keltainen vari vaikuttavat asiallisilta. Seuraavaan Suomi koneeseen sinistä väriä pitää vaalentaa.

Kokonaisuutena siisteimmän lopputuloksen antoivat oletetut FineMoldsin mallit, sitten tuli Hobby Boss kaikessa karuudessaan ja perää piti Smer. FineMoldsin malleihin piti renkaat ottaa miljoonalaatikosta, koska ”tarjouspaketin” mukana ei tullut renkaita kuin myöhäisemmän G-sarjan koneille.

Seuravaksi Mersu-ryhmiksen Eemelin kimppuun.

E-P

Kommentit

18.3.2014 18:55 Vastaa lainauksella
Hienoja Mersuja! On totta, että Suomi-Mersun sininen on liian tumma. Ohjeeni virheen korjaamiseksi on, että viiteen osaan pakkauksen sinistä lisätään yksi osa Lifecolorin valkoista LC 01, siis 5:1. Ja hyvä tulee.
Nyt on perheesen tullut neloset,ja isä on onnellinen
Kuvassa N0:2 tuo mersu on vaalean sininen tai harmaa kokonaan.
Olisi kannattanut sävyttää kaikki panelieen urat,ja hieman säistää tuota ja vanhentaa myös?
Parasta tuossa on kuvassa no 4 ja 5 sen mersut,varsinkin tuo fritzi ja sen naamiointi talveksi?
Myös afrikkan mersu olisi voinut vanhentaa ja säistää.
Pakokaasuvanat ovat hyvät noissa.
Raimo:
Kiitos vinkistä, pitää kokeilla seuraavassa sopivassa Suomi-projektissa. Mieli tekisi kokeilla myös millainen lopputulos syntyy kun tekee Lifecolorin Suomisetin sinisestä ja Luftwaffesetin RLM65 väristä pienen blandingin. Sama sävyhän pitäisi olla kyseessä, mutta nyt suoraan purkista sävyero on aika suuri.

Eerik:
Juu, aika valjulta se täysin Weissblaun värinen Mersu näyttää. Toisaalta, näillä malleilla on vielä hyvä harjoitella paneelirajen sävyttämistä Bf-109 ryhmärakentelun Eemeliä varten. Keltaiseen ysiin yritin tehda kulunutta talvimaalausta mutta paikoitellen valkoinen jäi liian vahvaksi. Afrikka Mersuun tuli kahdesta ohuesta värikerroksesta johtuen pientä sävyvaihtelua yläpinnoille. Sävyerot on kuitenkin niin pieniä, että ne eivät erotu valokuvissa. Tällä kerralla tosiaankin pyrin hillittyihin pakokaasuvanoihin. Yritin myös saada vanat oikean muotoisiksi. Tutkiskelin useampaakin valokuvaa F- ja G-sarjan mersuista pakokaasujälkien selvittämiseksi. Yllättävän siisteilta suurin osa näytti mustavalkokuvissa.

Vaikuttaa siltä, että myös itse mallisarjan taso vaikuttaa lopputulokseen. Valujälki ja osien yleinen sopivuus oli oletetuissa FineMoldsin sarjoissa paremmalla tasolla kuin HobbyBossissa tai Smerissä.

E-P
AJ 21.3.2014 09:03 Vastaa lainauksella
Moi E-P,
Kiva Mersu-perhe kaikinpuolin, havainnollistaa hyvin kuinka moninaisia camoja Mersuissakin on ollut (plus useita muitakin). Mersu-perheesi pisti miettimään, että onkohan kukaan koskaan laskenut kuinka monta erityyppistä camoa eri Mersu-tyypeissä oli yhteensä - tarkoitan siis pääcamotyylejä, en siis niiden yksittäisiä hlökohtaisia variaatioita. Epäilen, ettei kukaan ole moista urakkaa koskaan tehnyt…

Mainio idis laittaa Mersut ryhmäpotrettiin ja hyvältähän nuo Mersut näyttävät; tosin taisit julkistaa Mersu-perheen liian aikaisin, sillä tämähän olisi sopinut Mersu-ryhmikseen, kuin nenä päähän. Hyvä idis ja hyvä toteutus! Parhain terveisin, AJ
AJ kirjoitti:
…onkohan kukaan koskaan laskenut kuinka monta erityyppistä camoa eri Mersu-tyypeissä oli yhteensä…

..tämähän olisi sopinut Mersu-ryhmikseen, kuin nenä päähän..
Terve AJ

Taitaa eri camojen selvittäminen kuulua alueelle "Mission Impossible". Jos lähdetään siitä, että viralliseksi pääcamoksi luetaan RLMn dokumeteissä määritellyt kaaviot ja tehtaiden omat tulkinnat niistä, niin ei taida loppupään camoista paljoa virallista asiakirjaaineistoa löytyä. Eiköhän iso osa virallisista RLM-ohjeista tuhoutunut tai tuhottiin tarkoituksella viimeisen sotakevään aikana.

Ajattelin ensin osallistua Mersuilla ryhmikseen, mutta asiaa pohdittuani tulin toisiin aatoksiin. Eiko ryhmärakentelun henki ole se, että mali aloitetaan vasta kun ryhmärakentelu on ns. virallisesti avattu. Mersuista oli 3/4 valmiina ennen ryhmiksen aloitusta ja viimeinenkin oli 95%sesti valmis. Ja sainpahan hyvän kannustimen rakentaa pari-kolme varastossa lojunutta Mersua lisää.

E-P
AJ 30.3.2014 12:37 Vastaa lainauksella
Moi E-P,
E-P Sinkkonen kirjoitti:
Taitaa eri camojen selvittäminen kuulua alueelle "Mission Impossible". Jos lähdetään siitä, että viralliseksi pääcamoksi luetaan RLMn dokumeteissä määritellyt kaaviot ja tehtaiden omat tulkinnat niistä, niin ei taida loppupään camoista paljoa virallista asiakirjaaineistoa löytyä. Eiköhän iso osa virallisista RLM-ohjeista tuhoutunut tai tuhottiin tarkoituksella viimeisen sotakevään aikana.
Juuri noin olen myös aprikoinut asiaa - "Mission Impossible"; jos se olisi mahdollista, joku olisi tehnyt sen jo. Noita pääcamoja ja niiden variaatioita on niin paljon ja kuten sanoit dokkareita niistä kaikista ei ole olemassa enää, jos niitä kaikkia edes ylipäätään kirjattiin ylös. Parhain terveisin, AJ