Pienoismallit.net

B-24 Liberator

Liberatoreita täällä ei paljoa ole joten tässä Airfix.

Airfixin Liberator oli ensimmäinen nelimoottorinen mallini 60-luvulla. Sarja maksoi silloin kuusi markkaa. Kertaistumalta se valmistui kesäpäivänä pöydän vahakankaalla parissa tunnissa, ilman maaleja luonnollisesti. Vuosia myöhemmin lahjoitin kokoelmani pois ja liekö sitäkään "taidonnäytettä" enää missään?

Sen verran paljon muistoja siihen liittyy, että v. 2013 (muotit täyttivät 50 vuotta) päätin vähän fiilistellä ja kokeilla samaa sarjaa uudestaan, nyt maalien kanssa. Decaalit ja kansikuva oli silloin eri mitä nyt, mutta muuten sarja oli sama. Muistissa on pysynyt jopa osien määrä 124. Ajattelin, että otan lähtökohdaksi sarjavanhusta kunnioittavan linjan, eli sellaisenaan kasaan niiteistä tinkimättä (ja kittiä säästämättä). Kittiä kului kohtuullisen vähän kun olin varautunut variksen mentäviin aukkoihin.

Ulkomaisilta foorumeilta olen lukenut, että tämän sarjan etuosa olisi hieman liian lyhyt, mutta kyllä se "Limpulta" näyttää, niin kuin kavereiden kesken oli tapana konetta kutsua. Liimana käytin Revellin neulaliimaa ja maalit on pensselöity Humbrolilla. Ohjeen mukaan vihersävyn pitäisi olla olive drab. Tässä se on itse sekoitettu mielestäni riittävän oikeaksi. Suhteellisiahan nuo väritykset muutenkin on, valaistuksesta ja muusta johtuen. Koneesta sai maalata ja siirtokuvailla kaksi eri versiota, alumiininvärisen "Kentucky Bellen" tai vihertävän "Wandering Witch'in". Valitsin jälkimmäisen. Eturunkoon on kätkettynä läjä ilmakonpaukkuja että pysyy nokkapyörällään.

Eläköön Airfix ja wanhat klassikot!

Kommentit

Moikka

Aina ei tarvitse niittejä viilailla, kun tulee hyvää ja mukavan näköistä jälkeä.
Onnittelut vanhan klassikon edustavasta esiintuomisesta.

Tom
Muistan myös muksuna tämän airfixin mallin kasanneeni. Siellä se sitten mustaksi maalattuna roikkui huoneeni katosta keskellä laajempaa ilmataistelua. :) Noiden muistikuvien perusteella en olisi osannut kuvitella,että tuosta rakennussarjasta joku näin hyvän näköisen mallin saisi aikaan. Vieläkö siirtokuvissa oli korkeusperäsimiin pääkallot tarjolla?
Kyllä on tosiian nostalgian makeasti rakennettu B-24 liberator airfixin mallista.
Sama homma ipanana innostutti nuo isot pommarit ja varsinkin airfixin,tuli ne kaikki rakennettua ja ilman maalia.
Kyllä kelpaa katsella hyllyssä tuota,Eläköön nostalgia mallit.
Jos arvioidaan että 50 vuotta vanhat muotit ja perushyvä B-24 malli tuo airfix vielâ,jollei milli mitata tai niitin laskentaa suoriteta,muttei näissä nostalgia malleissa.
Itellä kanssa oli skidinä sama malli ilman maaleja katossa roikkumassa. Hyvän työn olet tämän kanssa tehnyt.
Kyllähän tuota itsekkin pitäisi välillä tehdä rentouttava nostalgiaprojekti ilman turhia suorituspaineita ja pilkun ynnä muun viilausta.

Tämä malli näyttää sellaisena varsin hienolta.

Ja hienoa, että rohkeasti laitetaan tällaisiakin esille.
Rane 19.1.2014 17:38 Vastaa lainauksella
Veli-Matti Sivonen kirjoitti:
Muistan myös muksuna tämän airfixin mallin kasanneeni. Siellä se sitten mustaksi maalattuna roikkui huoneeni katosta keskellä laajempaa ilmataistelua. :) Noiden muistikuvien perusteella en olisi osannut kuvitella,että tuosta rakennussarjasta joku näin hyvän näköisen mallin saisi aikaan. Vieläkö siirtokuvissa oli korkeusperäsimiin pääkallot tarjolla?
Ei ollut pääkalloja tässä paketissa. Rakentamisessa oli kyllä omat hankaluutensa, mm siipiä oli todella vaikea saada rungon syvennyksiin. Pikku vuoleskelulla onnistui. Takasiipienkin kanssa piti hioa kun siipikulma sojotti eteenpäin. Nokkapyörän luukkujen rungossa olevat ulkonevat "kiinnityskorvakkeet" otin pois. Ne näyttivät olevan vain siksi että luukut menisi kiinni ja auki. Oikeassa koneessa en moisia ole nähnyt.

Laatikon pohjalla on myös Airfixin Typhoon alkuperäisessä 60-luvun pussipakkauksessa. Saapi nähdä raaskiiko tuota edes tehdä.
Moi Rane,

Rohkea veto, tehdä Liberator klassiseen tapaan. Hatun noston arvoinen suoritus ja pommarikin onnistunut hyvin. Tulee itellekin nuoruus mieleen.

Olen hieman kateellinen, kun sulla on toi aito "pussikoottava". Hankkisin itselleni heti sellaisen, jos jostain löytäisin.

t: Kartsa
Rane 19.1.2014 19:27 Vastaa lainauksella
Kari Lappalainen kirjoitti:
Olen hieman kateellinen, kun sulla on toi aito "pussikoottava". Hankkisin itselleni heti sellaisen, jos jostain löytäisin.

t: Kartsa
Huutonetissä ainakin noita Typhooneja ja mahdollisesti muitakin voi olla nytkin. Airfix-haku sinne. Sieltä omanikin aikanaan hankin.
Kari Lappalainen kirjoitti:
Olen hieman kateellinen, kun sulla on toi aito "pussikoottava". Hankkisin itselleni heti sellaisen, jos jostain löytäisin.
Nyt tuli sellainen syyllisyydentuntemuspuuska. Juniorina niitä pussimalleja tuli tehtyä kymmenittäin.

…niiden päätyessä sitten kiinanpommilla räjäytettäväksi tai impparilla ammuttavaksi. Mitä haaskausta…

mutta kivaa muistaakseni oli.
Mika Kauranen kirjoitti:
Nyt tuli sellainen syyllisyydentuntemuspuuska. Juniorina niitä pussimalleja tuli tehtyä kymmenittäin.

…niiden päätyessä sitten kiinanpommilla räjäytettäväksi tai impparilla ammuttavaksi. Mitä haaskausta…

mutta kivaa muistaakseni oli.
Älä välitä. Täysin samaa tuli tehtyä itsekin. Usein laitettiin leko roikkumaan narulla, teipattiin kiinari kylkeen ja laitettiin siipi tai jokin muu osa tuleen ja odoteltiin. Ammuttiin myös "lutkulla" (ilmakivääri), kunnes mallit oli täysin palasina. Kyllä se silloin pentuna oli kivaa touhua…
Rane 20.1.2014 13:56 Vastaa lainauksella
Itse ei koskaan tullut harrastettua mallien ammuskelua. Sen verran oli taskurahat tiukassa, että noita tuotoksia piti päin vastoin varjella ettei niille mitään sattuisi.
ted 24.1.2014 12:27 Vastaa lainauksella
Minulla taisi olla kaksikin Airfixin B-29:ä. Muistan että mieleni olisi tehnyt tuhria sen nokkaan Enola Gay -teksti. Huoneeni katon ilmataisteluun otti parhaimmillaan osaa toista sataa hätäisesti koottua ja maaleilla sotkettua mallia. Työn laadusta taisivat kertoa aidot käsityön sormenjäljet, jotka saatiin aikaan parhaimmillaan jo liimausvaiheessa. Muutamat niistä päätyivät ilotulitteiden kohteiksi. Enimmät pirstoin ja deletoin piharoskikseen sittemmän murrosiän hormonivoittoisella hetkellä, kun kädenjälkeni karmaisevuus alkoi ahdistaa.

Ranen Liberaattori on lohdullinen! Nyt aikuisena olen väsäillyt noita siviilimalleja, joita olen kehdannut esitellä vain harvoille. Peukaloni on yhä kämmenen keskellä, ja vieläpä sen selkäpuolella. Laatikossani on Hasen B-17 samassa mittakaavassa. Pitäisikö…?