Pienoismallit.net

Raunio

Tuhoutunut mummonmökki

Lisää kuvia: picasaweb.google.com/107660593460306788790/Raunio2013?authkey=Gv1sRgCOD_39jxiLXi5QE

Kuvitteellinen tarina:

Kun vanhus kuoli, hänen asumansa porstuan ja tuvan käsittävä mökki jäi tyhjilleen. Omaiset evakuoivat mökistä irtaimiston. Heillä ei kuitenkaan ollut aikaa eikä innostusta huolehtia tyhjilleen jääneestä rakennuksesta ja niin se autioitui. Vuosien aikana sää pieksi rakennusta, ja viimein tunkeutui sade katosta läpi. Ennenpitkää pahasti rapistunut mökki herätti kyseenalaista kiinnostusta ja sai uudet asukkaansa irtolaisista ja vandaaleista. Niin siinä sitten kävi, että eräänä syksyisenä yönä pääsi tuli irti ja mökki roihahti liekkeihin. Tuli tuhosi asuintuvan täysin, mutta joko sateen johdosta sammuneena tai palokunnan sammuttamana, jäi mökin eteispääty pystyyn uhmaamaan säätä ja luonnon mahtia. Mutta laho iski pian, ja mökin päätykin on alkanut tuntea vetoa takaisin maan poveen. Sammal on vallannut talon betonisen sokkelin ja katon. Tuvan hedelmällisestä tuhkakasasta puskevat puun vesat ylös. Yhä uljaana taivasta kohti kurottava savupiippu odottaa sekin lopullista tuulenpuuskaa…

Malli siis kuvastaa varsin tyypillistä autiotalon kohtaloa. Ensin hylkäys, sitten rapistuminen ja vandaalien kohteeksi joutuminen ja lopulta varsin usein sitä seuraava tulipalo. Useinhan näistä palaneista taloista ei ole muuta jäljellä kuin sammaloitunut betonisokkeli ja piippu, mutta joskus näkee myös vastaavanlaisia puoliksi palaneita hökkeleitä. Halusin tässä mallissa kuvastaa autiotalon elinkaarta jättämällä osan talosta pystyyn. Pelkän kivijalan tekeminen olisi ollut hieman tylsähkö, joten halusin mukaan vähän muutakin tuhoa ja lahoa.

Luonnollisesti rapistuneen puutalon kehikon mallintaminen ei ollut helppo tehtävä, sitä ei voinut piirtää valmiksi paperille, vaan kävi osin improvisaation ja pään sisäisen referenssivaraston antimia hyödyntäen. Olisin ehkä voinut rakentaa valmiin talon ja sitten lyödä sen vasaralla pirstaleiksi, mutta silloin se näyttäisi talolta, joka on lyöty vasaralla pirstaleiksi. Joten rakensin talon alusta alkaen jo tuhoutuneen näköiseksi ja se vaati perehtymistä lahoavan puutalon käyttäytymiseen. Tätä tutkin tekemällä kuvausretkiä Helsingin Kruunuvuoreen, jossa on kokonainen kylä hylättyjä lahoavia huviloita.

Lahonneet puupinnat tein repimällä lautoja reunoistaan rispaantuneiksi ja petsasin ne harmaan ruskealla petsillä eri vahvuisina kerroksina.

Maalasin talon ohennetuilla akryyliväreillä läpikuultavin kerroksin. Sammalta tein pienoismallisirotteesta. Käytin puuosien nokeamiseen kynttilän liekkiä.

Piippu ja liesi on valettu kipsistä, johon kaiverrettu tiilikuviointi. Palojätekasan pohjan tein paperimassasta, jonka maalasin mustaksi. Päälle asettelin kynttilän liekillä hiillostettuja puurimoja. Ripottelin päälle savea ja kipsijauhetta sekä sammal-sirotetta. Tiilimurskan tein murskatuista kukkaruukun palasista.

Maaston pohjan tein kovalevyn pinnalle liimatusta kookoskuitu-massasta, jonka päälle ripottelin kuivaa savea, lisäsin sammal kohtia ja ruohontupsuja sekä heiniä ja kiviä. Pudonneet lehdet ovat mausteita. Puut tein kasvien juurista, joihin liimasin mausteita.

Kommentit

Varsin onnistunut raunio. Talon seinä on parhaiten onnistunut osa. Realistisen näköinen. Oikea noki näköjään toimii hyvin nokena :) Uunikin on hyvä, mutta ehkä hieman tuoreen näköinen verrattuna sammalta kasvavaan kivijalkaan. Pitkät heinätupsut eivät oikein näytä luonnollisilta heiniltä.
Minuun kyllä iski tuo kuva 2. Siinä on tavoitettu tunnelma, lahonneet ja palaneet laudat, tiilenkappaleet ja lopulta kaiken peittävä luonto. Hieno!! Ykköskuvassa minua kyllä myös vähän häiritsee ehkä liian punaiset tiilet ja noen puute, mutta sitten tuo pääty on taas aivan upea! Eilen tuli TV:stä (YLE Fem) dokumentti hylätyistä tehtaista ja kaivosyhdyskunnista Ruotsissa, ja siellä oli aika samanlaisia sammaloituneita näkymiä muinaisen Grängesbergin kaivoksen rakennuksista. Ruostunut naistenfillarin runko olisi kyllä tähän vielä piste öön päälle!!!
Kyllä tuo on makea,mutta kuten sanottu tuo uuni+ savupiipun tiilet ja laasti on liian uuden näköinen.
Varsinkin vuosien päästä,kuten talon keltainen pääty.
Nyt tuossa olisi talo palannut vuosi tai kaksi sitten?
Mutta tuo kuva no/2 parhain tosiaan kuin raunio.
Noh kuten aina sanotaan jokaisella on omat makuasiat tuossa asiassa.
Mutta on tosi mainio idea tehdä tuo ja kokeilla eri valmistusaineita ja tapoja,tuosta megaplussaa?
Loistava raunio. pidän varsinkin tuosta talonpäädystä. ainut mikä pistää on savupiippu uuni yhdistelmä. Tiili imee aika hyvin aika myöten kaikkea moskaa rakosiin ja sitten viellä kun olisi kunnon noki valumajäljet piipussa niin antaisi tunnelman sateessa seiseestä piipusta. Nyt noki näyttää sinne tänne sutaistulta tuossa.

2 ja 3 kuvat ovat loistavat vielä kerran pitää talon päätyyn palata. Se on kyllä mahtava ylös nouseena savunu ikkoinsta jne. Upea saada loistavia itsetehtyjä malleja sivulle.
Takka tai uuni ei tosin välttämättä tummu itse tulipalossa kovinkaan paljoa. Kuopiossa muutama vuosi sitten pelastusopisto poltti entisen leirikeskuksen rakennukset, ja tässä kuvassa on leirikeskuksen ruokalan avotakka tulipalon jälkeisenä päivänä.
www.pienoismallit.net/media/kuvat/11/04/70/110470.jpg
Lauri K 8.1.2014 17:16 Vastaa lainauksella
Sen havainnon olen itsekin tehnyt, että savupiiput ja muurit saattavat jäädä yllättävänkin puhtaiksi, vaikka liekit niitä nuolisivat ja nokeavat kaiken muun. Ehkä noki ei imeydy tiilenpintaan ja huuhtoutuu pois sadeveden mukana
Teoksessa on kyllä aidon tuntua.
settings 14.1.2014 06:22 Vastaa lainauksella
Tämä dioraama on oikein pyromaanin unelma näky.

Keltamulta maali haalistuu tuon näköiseksi ajan kuluessa ja palon jäljet ikkuna-aukossa ovat "oikeaoppiset" eli lieskat kärventävät ylöspäin ja jos tuli sammuu ennenkuin koko talo on palanut niin näkymä voisi olla juuri tuollainen eli talon yläosa tummunut ja alaseinä vahingoittumattoman näköinen.

Linkki