Pienoismallit.net

Lufthansa B737-200

Sekalaista pientä edistystä

Lufthansan Baby-Boeingin kanssa on tehty töitä joka päivä, mutta mitään isoja harppauksia eteenpäin ei ole päässyt tapahtumaan. Toisaalta vacumallin viehätys on omalta osaltaan tällaisessa pienessä näpräämisessä joka vie mallia pikkuhiljaa kohti valmiimpaa. Injektiosarja olisi jo paljon pidemmällä nipussa samalla työmäärällä kuin mikä tähän malliin on jo mennyt, mutta pikaliima ja epoksi ovat sellaisia liimoja että osien valmistelu on syytä tehdä kunnolla ja perusteellisesti.

Kaikki hartsiosat alkavat olla jo liimausta vaille valmiita, viimeisimpänä poistin valukanavat ja purseet korkeusperäsimistä ja sivuvakaajan osista. Viimeksimainitun kanssa tuli ensimmäinen varsinainen pieni moka tähän mennessä, kun sivuvakaajan runkoa vasten tulevasta etureunasta lohkesi pieni pala. Onneksi vain pieni pala ja kolo on helppo kitata myöhemmin, mutta osoittaa vain että varovaisuudesta huolimatta vahinkoja sattuu. Sivuperäsimen "kiinnitysevälle" avattavaa uraa ei rungonpuolikkaista oikein löytynyt, joten peräsimen oikea paikka piti etsiä netistä tulostettujen 737-suurennosten avulla. Apuna käytin ilmaista Gimp-kuvankäsittelyohjelmaa, jolla oli helppo muokata lekon sivukuva 1/72-kokoon. Homma menee näin: rajataan sopiva kuva Suorakulmainen valinta -maskilla (Rectangle Select Tool) tiukasti ja tasan nokan ja pyrstön kärkiin. Kuvaa kannattaa zoomata (Näytä-Suurenna) reilusti jonnekin 400% tienoille (View-Zoom-4:1) niin rajaus onnistuu tarkasti. Seuraavaksi täytyy selvittää tulostettavan kuvan leveys, 737-200 on 1:1-kokoisena 29,54 metriä josta on helppo laskea että 72:een osaan jaettuna pituudeksi jää 0,4102 metriä eli n. 41 senttimetriä (niitinviilaajat saavat itse päättää montako millin sadasosaa otetaan mukaan.. ). Gimpissä tulostettavan kuvan koko määritellään Kuva-Tulostuskoko-valikossa (Print size), eli tässä tapauksessa kuvan leveydeksi laitetaan 41 cm ja ohjelma laskee automaattisesti loput. X- ja Y-resoluutiosta ei tarvitse tässä yhteydessä välittää, kunhan alkuperäinen kuva on vähintään jotakin 600-700 pikseliä leveä. Kuvan tarkkuus tietenkin paranee mitä isompi resoluutio ja koko alkuperäisessä kuvassa on, mutta pienoismallien "rakennuspiirustuksia" varten pienempikin varmaan riittää useimmille.

Iloinen yllätys oli kun kuvien päälle asetellut irto-osat sopivat paikoilleen melkein täydellisesti, vain sivuvakaajan yläreuna kaartuu vähän eri tavalla ja sivuperäsin saattaa olla millin-pari liian pieni leveyssuunnassa. Muuten esim. nokan muodot ovat tiptop joten runko on itselleni aivan riittävän tarkka mittasuhteiltaan. Siipiä ja vakaajia en sen enempää mittaillut, jos jotakin vähän pielessä olisikin niin korjaaminen taitaisi olla liian suuri urakka näin ensimmäisen kunnon vacumallin kanssa.

Korkeusvakaajien kohdistustapit eivät oikein toimineet valmistajan suunnittelemina hartsinäppylöinä, onnistuin katkomaan yhtä lukuunottamatta kaikki tapit viimeistään koesovituksessa joten korvasin tapit suosiolla pikaliimatuilla kitarankielten pätkillä. Ilman minkäänlaista tapitusta en uskalla hartsiosia styreenimuoviin liimata, oli liima mikä tahansa.

Ohjaamoikkunoiden suunnittelussa tuli projektin toinen takaisku, 3d (akryyli-?)lakka kutistui voimakkaasti kuivuessaan ja koeikkunasta tuli lähinnä kehno pienennyslinssi. Vaikka ohjaamon karmit eivät enää olekaan 1.5mm paksuista muovia, niin pelkällä liimalla/lakalla ei ohjaamon ikkunoita kannata tehdä. Enempää en toisaalta karmeja uskalla ohentaa, koska niiden täytyy kestää rungon liimaukset ja maalauksen pohjustukset sun muut työvaiheet. Uusi suunnitelma on laittaa ennen rungon liimausta sisäpuolelle n. 0.5mm kirkkaasta asetaattimuovista pohjalevy ja liimata sen päälle myöhemmin ulkopuolelta karmien sisään sovitettu ulompi ikkuna. Ainakin 3d-lakalla liimattu uudempi asetaatti-koeikkuna näyttää paljon paremmalta. Tämän "laminaatin" päälle tulee lopulliset karmit tarvikesiirtokuvista, täytyy vaan selvittää vielä että asetaatti ja lakka kestävät loppulakkauksen lattiavahalla.

Tarvikesiirtokuvatkin tulivat jo postissa, otin muutaman valokopion ohjaamoikkunoista ja sovitin niitä valmiiden aukkojen päälle. Sopivuus oli hyvä ja ikkuna-aukot eivät ole ainakaan liian isoja, joten siirtokuvien puolesta suunnitelma vaikuttaa toimivalta.

Kolmas takaisku löytyi sitten hartsisen APU-palikan koesovituksesta, osa on kerta kaikkiaan toista milliä liian pieni (sekä matala että kapea) pyrstön jatkeeksi vaikka kuinka katselisi. Runkosaumasta voisi ehkä vähän hioa pois sivuperäsimen alta mutta korjaus pystysuunnassa vaatisi pyrstön halkaisemista ja se tuskin parantaa muotoja vaikka APU:n sauman saisikin kohdilleen. Ehkä hartsin päälle täytyy vaan liimata jotakin muovisoiroa kitin alle ja toivoa parasta?

Katsotaanpas nyt missä mennään: runkoon voisi alkaa jo liimaamaan laipioita ja tukirakenteita, ohjaamon lasit ja itse ohjaamorakenteet samoin. Nokkaan täytyy laittaa lisäksi jotakin painolastia koska pyrstön hartsiosat ovat aika painavia (toisaalta koko ohjaamosisustus on myös hartsia). Kun runko on nipussa, APU-ongelma täytyy hoitaa ennen vakaajien ja peräsimen liimausta. Siipien tyvipalikat passataan runkoon, siiven kärkikappaleiden ja moottoreiden kanssa ei ole odotettavissa isompia ongelmia. Kaiken tämän jälkeen päästään vasta maalauksen pohjatöihin, joten onhan tässä vielä kaikenlaista ennen kuin oltaisiin siinä vaiheessa että injektiosarjan perusrakentelu olisi valmiina!

Kommentit

Seurataan edistymistä mielenkiinnolla. Kunhan saan itse 144 skaalan koneet valmiiksi, niin voisi olla joku isompi kone tästä "jättiskaalasta" hyvä saada myös kokoelmiin. 747 1:72 alkaa olemaan jo aikamoinen ilmestys. :D
wade 18.4.2013 18:08 Vastaa lainauksella
Jaakko Luoma kirjoitti:
-- 747 1:72 alkaa olemaan jo aikamoinen ilmestys --
Aircraft in Miniature valmistaa Welshin tyyppistä 'multimediasarjaa' 747:stä 1/72-mittakaavassa, mutta vacurunkoa mainostetaan valmiiksi leikatuksi. Hintaa sarjalla on mallin kokoon nähden maltilliset 153 puntaa, onko se sitten kallis vai halpa jää jokaisen päätettäväksi. Yleensä tuo kokoluokka on kai jo sellaista että staattiset mallit jää toiseksi ja kalusto alkaa lentää myös oikeasti.

Tällainen 737 ei ole oikeastaan vielä mikään jättisarja, vaikka saman mittakaavan malleista sieltä suuremmasta päästä onkin. Joku 1/24 Spitfire on samaa kokoluokkaa, samoin kuin 1/144-mittakaavan A340 eli suhteellistahan tämä. Se on selvä että 1/72-kokoiseen Messerschmitt Bf-109:ään verrattuna 737 on jättimäinen, detaljeja miettiessä sitä melkein hokee koko ajan itselleen että "nyt ei olla rakentamassa 1/48-mallia vaikka siltä tuntuukin".