Pienoismallit.net

Heinkel He 178 V1

Maailman ensimmäinen suihkumoottorilentokone

Heinkel He 178 V1

Vuonna 1935 insinööriopiskelija Hans-Joachim Pabst von Ohain teki kokeita suihkuturbiinin kehittämiseksi autotallissaan. Opiskelijan varat eivät kuitenkaan riittäneet moottorin valmistamiseksi, joten hän otti yhteyttä lentokonevalmistaja Ernst Heinkeliin. Heinkel palkkasi Ohainin v. 1936. Ensimmäinen suihkumoottori He S1 koekäytettiin tehtaalla maaliskuussa 1936. Kehitystyö johti versioon He S3b, joka asennettiin sitä varten suunniteltuun koneeseen He 178.

Koneen runko oli alumiinirakennetta ja siivet puuta, kaarto- sekä laskusiivekkeiden ollessa metallipäällysteiset. Ensimmäisissä koekäytöissä polttoaineena käytettiin bensiiniä, mutta myöhemmin siirryttiin dieselöljyjohdannaiseen J2-polttoaineeseen.

Rullauskokeet aloitettiin 24. elokuuta 1939, jolloin tehtiin jo lyhyt ilmaannousu. Ensimmäisen varsinainen lento suoritettiin 27. elokuuta 1939, jonka aikana imuaukkoon imeytyi lintu. Koelentäjä kapteeni Erich Warsitz toi työntövoimaa menettäneen koneen ehjänä takaisin laskuun.

Toinen varsinainen lento tapahtui 1. marraskuuta 1939 arvovaltaisen RLM:n kutsuvierasjoukon edessä Marienehessä. Uudentyyppisen koneen esittelyä olivat sodanjohdosta seuraamassa mm. Ernst Udet ja Erhard Milch. Näitä herroja He 178:n ominaisuudet eivät kuitenkaan vakuuttaneet.

Warsitz lensi V1:llä kaikkiaan 12 lentoa joulukuuhun 1939 mennessä. Heinkel suunnitteli jo He 178 V2-versiota, joka lopultakaan ei lentänyt lainkaan. Ernst Heinkelin mielenkiinto oli Führerin käskystä suunnattu He 280-projektiin. V1 sijoitettiin Berliinin ilmailumuseoon, jossa se tuhoutui liittoutuneiden pommituksissa 1943.

Condorin sarja

Sarja koostuu yhdestä valurangasta. Osat ovat aika paksuja, mutta paneelirajat siistin ohuita uppoviivoja. Mukana on etsiarkki, josta löytyy sivuperäsinpolkimet, sivuperäsimen vastapaino, päätelineiden palkit, istuinvyöt, mittaritaulu, ohjaamon sivukonsolit ja telinekuilujen peitelevyt.
Kuomu ja tuulilasi ovat yhtenä valuna omassa valurangassaan. Lisäksi mukana on läpinäkyvään muovilevyyn painetut mittarit. Siirtokuvia ei ole mukana. Joskaan V1:ssä ei juurikaan tekstejä tai muita tunnuksia liene ollut. Kuvamateriaalia koneesta on hyvin niukasti saatavilla (V2:sta jo runsaammin).

Osissa ei ole kohdistustappeja. Siiven ja rungon liitos tuotti eniten viilaamista ja kittaamista. Paksusta valusta johtuen, rungon puolikkat olivat kierot ja näinollen kaipasivat myös santapaperia ja puristimien avulla yhteenliimaamista. Ohjainpintojen jättöreunat ovat hyvin paksut. Vasemman siiven kärkeen lisäsin metallilangasta tehdyn pitot-putken. Muutoin räpellykseni on suoraan laatikosta kasattu "maalinkuivumismalli".

Väreinä joku Humbrolin RLM 02:ta muistuttava harmaa ja Humbrol Metalcote kiiltävä alumiini ynnä eriasteisia itse sekoitettuja metallin sävyjä.

Kommentit

Tomppa T 20.1.2013 22:04 Vastaa lainauksella
Mielenkiintoisen näköinen lentokone.
Mainitsemastasi sovitus ongelmista huolimatta näyttää onnistuneen todella hyvin,
kuten myös maalaus.
Jotenkin itselleni tulee viimeisestä kuvasta mieleen tämä huonoa onnea omaava karhu:
stabbian.files.wordpress.com/2011/03/08-09-19-bernard01.jpg
Hyvin onnistunut malli ehkä jossain mielessä monotoonisesta ja hankalasta aiheesta.Vaikka itse kone ja sitä myöten myös malli ovat simppelin pelkistetyn näköiset on Eemil mielestäni onnistunut saamaan malliin eloa ja mielenkiintoa.Maalaus vastaa hyvin sitä mielikuvaa joka He-178 koneesta kuvien perusteella syntyy. Niin ja He-178 V1 historiikki on mielenkiintoista luettavaa.
Itselläni on samaisen härpäkkeen 48 ja 72 mallit ja tuon 72 sarjan sivuvakaajassa on siirtokuvana jokin numerosarja jota ei kuitenkaan iso veljen sarjassa ollut mukana.Harvojen kuvien perusteella on todellakin vaikea sanoa koneen merkinnöistä juuta tai jaata.Hyvän näköinen malli kaikkinensa.Special Hobbyllä näyttäisi olevan rak.sarja myös He- 178 V2 koneesta
Hauska pala historiaa, erittäin sympaatisen näköinen laite