En ole panssarivaunumallien asiantuntija, mutta tämän mallin kohdalla väittäisin Otson olleen hieman liian varovainen tuon mallin sotkemisen suhteen. Ai niin, onhan sille sotkemiselle olemassa ihan oma termikin - säistäminen ;-)
Noh, ensimmäisenä silmääni osuvat telaketjut, jotka näyttävät nimenomaan Friulin ketjuilta - mielestäni noiden säistäminen ja maalaaminen on jäänyt hieman ikäänkuin "vaiheeseen" - sieltä "paistaa" läpi Friulin maalaamaton "rauta".
Myös telapyörien kumiosuudet/telapyörät ovat ihmeen puhtaita verrattuna siihen, miltä niiden pitäisi näyttää - ja näkyypä siellä telapyörästössä myös hiomatonta saumaa - kamera ON ARMOTON
Kaiken kaikkiaan vaunu saisi olla huomattavasti enemmän kärsineen näköinen - tässä sentään on tehty melkoinen reissu jostakinpäin Neuvostoliittoa Berliiniin asti.
MUTTA SITTEN - vaunun tornin valkoiset maalaukset on tehty todella hienosti maalin valumineen! Enpä ole noin upeita "Berliininraitojen maalinvalumia" nähnyt ulkomaissillakaan pienoismallisaiteilla.
En räppää tähän arvosteluun mukaan "tähtösiä" - koska oletan ja toivon sinun arvostavan enemmän tällaista laittamaani sanallista palautetta.
Kaiken kaikkiaan - teet hienoa työtä tämän harrastuksen parissa.
T-34/85 "k230"
Brandenburger Tor 1945

Juuri tämä versio on mielestäni se hienoin ja äijämäisin versio pitkäputkisesta sotkasta. Kun noin vuosi sitten hommasin Afv-clubin sarjan vaunusta, oli selvää että siitä tulisi tämä lisäpanssaroitu malli. Lopullinen projektin liikkeelle sysääjä oli AJ:n saitille laittamat mahtavat referenssikuvat Berliinin taistelusta. Kuvista sai hyvän käsityksen Berliinissä olleiden sotkien kunnosta ja ennenkaikkea inspiraatiota!
Afv-clubin sarja ei ole paras mahdollinen esitys aiheesta, mutta ihan kelvollinen. Sarjan suurin plussa on täydelliset sisätilat, tosin se tuo myös lisää haastetta projektiin. Kasaaminen kestikin huomattavasti normaalia pidempään, em. syiden takia. Mainittakoon yksityiskohtana, että kittasin sisätiloista noin 70 ejektorin jälkeä piiloon…
Jonkinverran tuli detaljeja lisäiltyä ja sarjan letkutelat korvasin Friulin metallisilla. Hetekat ovat Eduardin etsisetistä.
Maalaus oli ihanan helppoa suht rasittavan kasausvaiheen jälkeen. Maaleina Tamiyan ja Vallejon akryylit ja ruiskulla kuten tavallista. Vanhennukset/säistämiset meni myös ihan peruskavalla. Chippejä ja valumia tuli lisäiltyä reilulla kädellä, mutta kyllähän venäläisen kaluston nyt kuuluu käytetyltä näyttää. :)
Pölytyksissä ja kurauksissa tuli hiukan hämminkiä telojen kanssa, ei meinannut pigmenttimömmöt kuivua halutun värisiksi. Telojen lopullinen ulkoasu jäi siis hiukan kompromissiratkaisuksi.
Pidä tätä ehkä onnistuneimpana projektina sitten tämän, mutta mikä lienee yleinen mielipide. Kommenttia siis kaivataan! ;)
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.