Pienoismallit.net

Hawker HUnter FGA9

African Predator

Taustatietoja

Hawker Hunteria voidaan pitää yhtenä menestykseimmistä lentokonetyypeistä joka on palvellut RAF.n riveissä. Kuten melkein kaikki tietävät niin suunnittelijana toimi Sir Sidney Camm, jonka muita tunnettuja luomuksia ovat mm. Hurricane, Typhoon, Tempest ja Sea Fury.

Ensilentonsa Hunter teki heinäkuussa 1951. Ensimmäinen tuotantohävittäjä F1 lensi toukokuussa 1953. Vuotta myöhemmin; heinäkuussa 1954, konetyyppi otettiin virallisesti palvelukäyttöön 43. laivueessa Leucharsissa.

Lähes 1100 Hunteria palveli kolmessakymmenessä kahdeksassa RAFn etulinjan laivueessa. Tämän lisäksi Hunter oli käytössä koulutus- ja testilaivueissa ja myös Kuninkaallisessa laivastolla oli joitakin yksilöitä. Myös Black Arrows ja Blue Diamonds taitolentoryhmät käyttivät Hunteria.

Lokakussa 1960 viimeinen uusi Hawker Hunter teki ensilentonsa. Kyseessä oli Intiaan toimitettava T66. Koko tuotanto käsitti kaiken kaikkiaan 1972 konetta, kun mukaan lasketaan Belgiassa ja Hollannissa lisenssillä valmistetut yksilöt.

Elinkaarensa aikana koneita muunneltiin vastaamaan ajan vaatimuksiin. Esimerkiksi iso osa F6 malleista muunnetiin FGA.9 rynnäkkökoneiksi. Pikku yksityiskohtana voi mainita, että yksikään FGA9 ei ollut niin sanotusti tehdasuusi vaan kaikki yksilöt oli muunnettu aikaisemmista versioista.

Tositoimissa Hunterit ovat olleet Suezin kriisin aikaan, Israelin kuuden päivän sodassa ja ainakin kahteen kertaan Intian ja Pakistanin välisissä kahnauksissa.

RAF luopui virallisesti Hunterisa maaliskuussa 1994 40-vuoden käytön jälkeen. Viimeisin suuri Hunterin käyttäjä oli Intia, joka luopui siitä 2001. Libanon taas kunnosti muutamia Huntereita palvelukäyttöön 2008. Tiettävästi pari oli lentokelpoista vielä 2010.

Hunter Rhodesiassa

Englanti toimitti Rhodesian kuninkaallisille ilmavoimille kaikkiaan 12 kappaletta FGA9. Hunteria 1962 joulukuun ja 1963 toukokuun välisenä aikana. 1 Squadron, jolle koneet menivät keskittyi lähinnä rynnäkkölentoihin toissijaisena tehtävänään ilmapuolustus.

Rhodesian poliittinen tilanne muuttui loppuvuodesta 1965 kun maa irtautui emämaa Britanniasta ja julistautui itsenäiseksi. Tämä loi pohjan pitkäaikaiselle sissisodalle, jossa hyvin karkeasti yleistäen olivat vastakkain Rhodesian valkoiset ja ympäröivien valtioiden alueelta toimivat paikalliset kansallismieliset sissiosastot. Itsenäistymistä seurannut kauppasaarto ei sekään helpottanut koneiden huoltoa ja toimintaa.

Ensimmäisen kerran Rhodesian Hunterit olivat toiminnassa maahan soluttautuvia sissejä vastaa 1966 ja seuraavan kerran 1968.

1970 Rhodesia julistautui tasavallaksi kuninkaallinen etuliite pudotettiin pois eli ilmavoimienkin nimi muuttui pelkästään Rhodesian ilmavoimiksi.

Voden vaihteessa 72 -73 rajakahnaukset jatkuivat ja Hunterit joutuivat jälleen kerran toimiin. Vuoden 74 aikana toiminta kiihtyi ja myös sissit olivat saaneet uusia aseita kuten SA-7 Strela ilmatorjuntaohjuksia.

Portugalin hallituksen kaatuminen 1975 johti siihen, että FRELIMO (Mosambikin vapautusrintama) otti vallan Mosambikissa ja irrottautui Portugalista. Tämä johti siihen, että pienet kahnaukset kansallismielisten järjestöjen aseellisia siipien ZANLAn (Zimbabwe African National Liberation Army) ja ZIRPANn Zimbabwe People‘s Revolationary Army) sekä Rhodesian välillä laajenivat täysimittaiseksi rajasodaksi.

Kun sissit olivat aikaisemmin toimineet lähinnä Sambian alueelta, niin nyt toiminta laajeni myös Mosambikin puolelle. Konfliktin laajenemisen myötä Rhodesian ilmavoimien koneet alkoivat tehdä iskuja naapurivaltioiden puolella sijaitseviin sissien leireihin ja muihin sotilaallisiksi katsottaviin kohteisiin. Kaikista iskuihin osallistuneista koneista poistettiin kansallisuustunnukset. Vuonna 1975 alkanut sota päättyi lopulta joulukuussa 1979 solmittuun tulitaukosopimukseen. Sodan aikana ainakin yksi Hunter vaurioitui ja kaksi tuhoutui kokonaan.

Alun perin Hawker Hunterit toimitettiin normaalissa brittilaisessa harmaa-vihreä maalauskaaviossa. Alapuolet olivat metallin värisiä. Joskun 70-luvun puolivälin paikkeilla koneet saivat uuden vihreän ruskean maalauskaavion. Myös koneiden alapuolet maalattiin ruskeiksi. Yläpuolen värirajat noudattivat likimain brittinen alkuperäistä kaaviota. Muutamat värikuvat joita olen nähnyt Rhodesian Huntereista ja Vampireista paljastavat todella kuluneen pinnan.

Ihan mielenkiinnosta kysymys, malttaako kukaan lukea näitä historiikkitarinoita vai menettekö suoraan mallia tutkimaan? Ja kuinka pitkä taustoituksen kannattaisi olla? Nytkin yritin tehdä vain lyhyen jutun, mutta parin A4 sivun tarina tästäkin tuli.

Lähdeaineisto:

Andrew Thomasin juttu “African Predators” Fly Pastin 2011 kesäkuun numerossa
Stewart Wilson: Legends of the Air 1; F-86 Sabre / Mig-15 Fagot / Hawker Hunter

Airfix FGA9

Rakentamani malli kuvaa konetta ajalta, jolloin kansallisuustunnukset oli poistettu. Lyhyen rakantamisajan vuoksi kaikkia liitoksia en ehtinyt kittaamaan ja hiomaan niin hyvin kuin hyvä lopputulos olisi vaatinut. Malli on maalattu pääasiassa Lifecolorin ja Vallejon väreillä. Värisävyjen oikeellisuudesta en mene takuuseen. Pari yksityiskohtaa on maalattu Humbrolilla ja XtraColorilla. Kuvia katsellessa löytyi vielä pari pälvipaikkaakin. Sitä se peni kiirus teettää. Vaikka kokemuksena tämmöinen pitkänviikonlopunmalli oli ihan mielenkiintoinen.

Kommentit

Kiitos mielenkiintoisesta taustaselvityksestä - ja malli näyttää mukavan poikkeavalta normi-RAF-peräiseen värimaailmaan verrattuna.
AJ 10.12.2012 16:38 Vastaa lainauksella
Moi E-P,

Loistava historiikki ja erityisplussaa erikoisemmasta kone. ja maavalinnasta. Asiaa sivuten yksi parhaista kavereistani asui tuolla Rhodesia - Sambia akselilla about juuri 1975 - 80 ja joskus kauan sitten olin erään ex-Rhodesia soltun häissäkin, joten jos jonkunmoista kuvamateriaalia on tullut alueelta ja aiheesta nähtyä. Rhodesiallahan oli tuolloin aikoinaan yhdet parhaat kaikkien aikojen erikoisjoukot, nimittäin Selous Scoutsit. Näistä täällä vähemmän tunnetuista Rhodesia jutuista voisi joskus jorista enemmänkin; luepa joskus Peter Stiffin kirja nimeltä See You In November ja Ron Reid Dalyn kirja nimeltään Selous Scouts: Top secret war, mikäli saat ne jostain käsiisi.

Mutta palataan takaisin malliin; aikajänteen puitteissa hieno suoritus historiikin kera poikkeuksellisesta aihealueesta - siitä extraplussaa. Parhain terveisin, AJ
Kiitokset kehuista Ari ja AJ. Aihevalintaan vaikuti juurikin Fly Pastin juttu ja se, että sopiva Hunter oli kaapin perällä odottelemassa. Laskin vielä säästäväni aikaa kun siirtokuvia ei tarvitse juurikaan liimailla. No, omat haasteensa mallissa kuitenkin oli.

Täytyy kyllä myöntää, että historiikin kirjoitin ennen mallailuviikonloppua kun ryhmiksen sääntöjen mukaan taustoitus oli sallittua. Itse mallin kommentit on sunnuntai-iltapäivän/illan satoa.

Eliittiosasto Selous Scouts mainittiin myös Fly Pastin jutussa. Täytyykin tutustua aiheeseen joskus tarkemmin.

Nyt on hyvä palata Koren ryhmiksen ja Il-10 pariin. Lootan sisältöä olen hiukan tutkinut, mutta kun se mallinkin rakentaminen pitäisi aloittaa.

Joulun odottelua..
E-P
Mielenkiintoista luettavaa tuo koneen esittely. Maalausjälki kaipaa lisää harjoittelua.
Heikki Lankinen kirjoitti:
Maalausjälki kaipaa lisää harjoittelua.
Tästä asiasta olen täysin samaa mieltä. Nytkin yritin saada aikaiseksi kuluneen ja epäsiistin pinnan mutta lopputulos ei ollut niin rähjäinen ja säänsyömä kuin olisin halunnut. Koneet kuluivat käytössä ja se todella näkyi. Ainakin Vampireissa, joista olen nähnyt pari valokuvaa juuri samalta ajanjaksolta. Jos Vampiren maalipinta kului, niin miksei sitten Hunterinkin. Toisaalta, tiukka rakennusaikataulu rajoitti rankemmat säistämiskokeilut toiseen kertaan.

t: E-P
Kyllä nämä historia tai muut 'selitykset' alussa tulee luettua, onhan niissä yleensä jonkinlainen kiinnekohta itse malliin :-D Rhodesian ilmavoimista oli joskus aikoja sitten Scal Aircraft Modelling lehdessä juttu + siirtokuvia (kansallisuustunnuksia) ja mikäli muistelen oikein nämä Hunterit olivat, varsinkin siinä vaiheessa kun mitään tunnuksia ei enää ollut käytössä, varsin kulahtaneita. Siinä mielessä oikein maalattu.

AJ : Älä unohda SAS:ää, ainakin Barbara Colen teos Elite, Story of Rhodesian Special Air Service kannattaa lukea jos sen jostain saa. Muistaakseni siinäkin Hunterit mainittiin, mutta on siinä hyviä kuvia ja ideoita myös maakalustopuolelle.
AJ 21.12.2012 13:20 Vastaa lainauksella
Moi Kari,
En ole unohtanut Rhodesian SAS:ää, sillä mm. Alan "Taffy" Brice oli ex-Rhodesian SAS sotilas (palveli alunperin brittien 22. SAS Regiment:ssä). Colen bestseller teos on ihan ok, mutta jos Rhodesian SAS:n historia erityisesti kiinnostaa suosittelen Jonathan Pittawayn & Craig Fourien SAS Rhodesia: Rhodesians and the Special Air Service opusta tai "päivitettynä versiona" Jonathan Pittawayn Special Air Service Rhodesia: The Men Speak teosta.

Rhodesian ilmavoimien touhuista Dudley Cowderoyn & Roy Nesbitin War in the Air: Rhodesian Air Force 1935-1980 teos kertonee kaiken ns. pähkinäkuoressa.

Peter Stiffin omaelämänkerta The Rain Goddess on myös ehdottomasti suositeltava teos - Stiff kirjoitti sen aikoinaan (muistaakseni jo vuosina 1972 - 75) fiktiivisessä muodossa, johtuen aikakauden poliittisista vaikutuksista/painostuksista, mutta stoori on täysin totta ja The Rain Goddess opusta pidetään kaikista klassisimpana teoksena ns. Rhodesian puska sodasta (Bush War); aivan ässä teos.

Selous Scoutsit olivat kaikista menestyksekkäimpiä erikoisjoukkoja Rhodesian sodassa suurella marginaalilla - Rhodesian SAS jäi kauas taakse, mutta lopulta Etelä-Afrikka värväsi lähes kaikki ex-Selous Scoutsit ja ex-Rhodesian SAS:t Etelä-Afrikan armeijaan Rhodesian sodan loputtua ja muodosti heistä omat erikoisjoukkonsa, mutta se stoori onkin sitten oma stoorinsa.

Valitettavasti nuo Rhodesia teokset ovat yleensä kaikki loppuunmyytyjä.

No joo, menihän taas vähän OTT, pahoittelut E-P:lle. Toivottavasti tästä oli edes jotain hyötyä. Parhain terveisin, AJ
HannuL 21.12.2012 15:35 Vastaa lainauksella
Hieno tarina vähän tunnetusta aiheesta. Malli kaipaa kuitenkin siirtokuvia. Noissakin oli kansallisuustunnukset rungossa, "fin flash" peräsimessä ja koneen oma rekkari näkyvillä. Rhodesialaisia tunnuksia saa ainakin hollantilaisesta AviationMegastoresta.
Moi AJ ja kumppanit. Nou hätä, hyvä että mallin tiimoilta on herännyt keskustelua. Ei haittaa, vaikka menisi vähän off topiciksikin. Ihan mielenkiintoisia juttuja on niissäkin tullut esille.

Hannu, olet sikäli oikeassa, että normaalisti koneisiin kuuluu kansallisuustunnukset. Kuitenkin iskuissa Mosambikin puolelle koneista poistetiin kaikki kansallisuustunnukset. Niin ainakin tulkitisn seuraavan lauseen (suora lainaus Fly Pastin jutusta)"For cross-border attacks, all Rhodesian aircraft had national markings removed". Viikonloppumallini kuvaa juurikin tätä ajankohtaa. Pari jutussa ollutta valokuvaa vahvistavat tunnuksemattomuuden. Ovat kylläkin sellaisesta kulmasta, että rekisterinumeron olemassa olosta ei voi sanoa sitä eikä tätä. Joten jätin senkin sitten pois.Toisekseen valitsin malln osittain senkin vuoksi, että siirtokuvien kanssa ei mene paljoa aikaa. Hyvä tietää, että Rhodesian ilmavoimille saa kansallisuustunnuksia jos tulevaisuudessa tulee tarvetta. Esim. Vampire Rhodesian väreissä voisi olla ihan mielenkiintoinen rakentelukohde.

Värivalinnat eivät kyllä oikein onnistuneet ihan nappiin. Ruskea on liian punertavaa ja vihreä liian kirkasta. Mutta niillä LifeColorin "vesiväreillä" mentiin, mitä hyllystä löytyi.

Juke: Oikein tyylikkäitä alppimaisemia. Meno oli varmasti hauskempaa kuin tavallisessa vuoristoradassa;)

Rauhallista ja mallikasta Joulua itsekullekin.
E-P