Pienoismallit.net

Dom Fernando II e Gloria

Portugalilainen frigatti

Hei kaikille, tässä on meikäläisen ensimmäinen malli! Olen aina pitänyt kaikenlaisesta rakentelusta, mutta vasta nyt aikuisiällä löysin tämmöisenkin harrastuksen. Toki joskus ihan pikkupoikana on tullut jotain malleja koottua, mutta en koskaan muuta niille tehnyt kuin liimasin ne päivässä kasaan sen enempää asioista ymmärtämättä saati että olisin tiennyt että ne olisi pitänyt maalatakin! Nyt isompana pikkupoikana kiinnostuin sitten näistä laivoista ja tämä ensimmäinen hankinta olikin tarkoitus olla lähinnä harjoitustyö; halusin tehdä kerrankin viimeisen päälle ja harjoitella takilointia.

Alkuperäinen purtilo on valmistunut vuonna 1843 ja nimetty Portugalin silloisen kuninkaan ja kuningattaren mukaan. Neitsytmatka kesti 3 kuukautta ja laiva keskittyi kuljettamaan tarvikkeita sota-aikana sekä osallistui useisiin sodanaikaisiin tehtäviin. 1865 laiva muutettiin koulutuslaivaksi. 1878 laiva osallistui tulipalossa tuhoutuneen amerikkalaisen Lawrence Boston -laivan miehistön pelastustöihin. Kierrettyään yhteensä viisi kertaa maailman ympäri Dom Fernando alkoi toimia köyhien ihmisten koulutuspaikkana. 1963 laiva tuhoutui tulipalossa ja upposi. Hylky löydettiin 1992, se nostettiin ja kuljetettiin telakalle, missä se kunnostettiin ja asetettiin lopulta näytteille Lissabonin museoon.

Mallisarja on alunperin Ocidentalin valmistama ja tarjolla myös Zvezdan valmistamana Acheron -laivana. Täsmälleen samoja valurankoja käyttämällä on Revell julkaissut tämän melkein identtisen portugalilaisen frigatin. Samoista osista on siis mahdollista rakentaa jompi kumpi paatti, valmistajien eri laatikoissa erona ovat vain ohjevihkoset ja siirtokuvat. Itse laivoissa ainoana erona on, että Acheronissa on rungon alakannen alapuolella ikkunarivi, Dom Fernandossa sitä ei ole ja ikkunat pitikin kitata umpeen. Lisäksi mastoissa Acheronissa on 2-3 erilaista osaa kuin Fernandossa.

Mallin rakentaminen oli käytännössä aika paha katastrofi. Valurangoissa on todella pahoja mokia, jotka varmaan ovat pääsyy miksei näitä laivoja ole kauhean paljoa näkynyt rakennettuina valmiiksi asti. Suurimpana ongelmana on rungon ja kannen yhteensopimattomuus. Kansi on 2mm liian kapea ja mastojen reiät ovat aivan väärissä kohdissa suhteessa alemman kannen mastoreikiin. Yritin ratkaista ongelman ensin taivuttelemalla väkisin runkoa enemmän pyöreäksi, mutta mikään liima ei jaksanut pitää liian kovaa vääntömomenttia paria päivää kauempaa kasassa. Lopulta turvauduin kittiin, jolla tukin kannen väliin jääneen raon. Mastojen alapäät sai käytännössä katkaista kokonaan pois ja muotoilla tilalle sellaiset, että mastot sijoittuivat edes suoraan. Alkuperäisten reikien perusteella mastot olisivat olleet joka suuntaan vinossa - pahimmillaan jopa 70 asteen kulmassa ja kahteen suuntaan. Jokainen masto vieläpä vino eri suuntaan. No, kun mastot sai about suoraan, myöhemmin koitti saman asian vuoksi uusi ongelma: rungon paikat mihin vantit ja parduunat oli tarkoitus tulla kiinni, olivat väärissä paikoissa mastojen yläpäihin nähden. Tästä johtuen sarjan mukana tulleet muoviset vantit eivät sovi paikoilleen. Ainoa vaihtoehto olikin siis tehdä kokonaan itse uudet naruverkot. Onneksi laivan vanttiplokit olivat sellaiset, että niihin onnistui porata reiät. Uudet vanttiverkot syntyivät sitten yli 300 narusta ja niihin jonkun verran aikaakin hurahti, mutta tulihan laivasta samalla myös paljon paremman näköinen! Näitä pahimpia ongelmia lukuunottamatta muiden osien yhteensopivuus oli ihan ok ja etenkin purjeiden laadusta tykkäsin, vaikka ohutta muovia ovatkin.

Maalaus on tehty siveltimellä Revellin omilla väreillä ja kevyttä säistystäkin pääsin kokeilemaan. Rungossa kiinteästi olevat tykkipaikkojen luukut haittasivat maalausta hieman ärsyttävästi sijoittuen typerästi juuri samalle linjalle missä valkoinen raita vaihtuu mustaan. Tästä syystä maskiteipin käyttö ei oikein ollut sujuakseen kun maskilinjalla oli 2-3mm korkeita "tappeja" sinne sun tänne. Kannen ja rungon pohjan kanssa söhelsin myös yrittäessäni säistää niitä epäonnistunein seurauksin, mistä syystä molemmat on maalattu kahteen kertaan.

Takilointi on tehty täsmälleen Revellin ohjeen mukaan, koska se oli mielestäni looginen ja hyvännäköinen, enkä nähnyt tarvetta muuttaa mitään. Sinänsä takiloinnin jotkut osa-alueet osoittautuivat lähes mahdottomiksi toteuttaa näin pienessä mittakaavassa eikä esim kunnollisten solmujen tekeminen tullut kyseeseenkään, kun köysien sidontapaikat olivat jo valmiiksi niin pieniä, että naruja ei saanut kunnolla kiinni. Valtaosa naruista onkin paikallaan yksinkertaisesti liiman avulla.

Aikaa hurahti tämän kimpussa sellainen 9 kuukautta, joten miksikään "viikonloppumalliksi" tätä ei voi sanoa. Myöskään ihan aloittelijoille sarja ei sovellu yhteensopivuusongelmiensa vuoksi. Itse sain onneksi ongelmat ratkottua ja vaikka välillä tuntui ettei tämä koskaan valmistu, näin kaiken kaikkiaan on ihan hieno fiilis saattaa eka malli siihen kuntoon, ettei jäljellä ole enää yhtään osaa. Jälkeenpäin ajatellen ei tämä ollut ehkä paras valinta ensimmäiseksi, mutta tulipa tehtyä.

Koska tänne ei saa näemmä lisättyä kuin 3 kuvaa, lisää kuvia voi käydä katsomassa täällä:
mpajulahti.kuvat.fi/kuvat/Muut+-+others/Muut+-+Others/Dom+Fernando+II+e+Gloria/

Palaute on ihan tervetullutta ja vinkkejä kaipaisin etenkin jälkikäsittelyyn; miten tällainen laiva olisi järkevää esim lakata? Ja jos osat lakkaa ennen liimausta, tarttuuko liima lakan päälle?

Kommentit

Hienon näköisen pååtin sait nysvättyä kasaan ja onnittelut kärsivällisyydestä lopputulos on upea.
olli henttonen kirjoitti:
Hienon näköisen pååtin sait nysvättyä kasaan ja onnittelut kärsivällisyydestä lopputulos on upea.
Oi kiitos palautteesta. Kyllä siinä nysväämistä olikin. :)
Rane 23.11.2012 18:27 Vastaa lainauksella
Pakko sanoa että oli onni etteivät mukana tulleet muovivantit sopineet paikoilleen, sillä nämä itsetehdyt peittoavat 10-0 muoviversion!!! Kenenkään arvonsa tuntevan muovimallirakentajan ei pitäisi koskaan käyttää muovivantteja.
Varsin kaunis alus. Kylkien maalauksessa kannattaa käyttää teippauksia noiden valkoinen/musta-rajojen kanssa, itse ainakin saanut siistiä jälkeä siten. Ranea komppaan vanttien suhteen, tosi hyvä että jaksoit ne väkertää. Jos maalaat/lakkaat osia ennen liimausta, kannattaa liimapinnat jättää puhtaiksi. Itse olen huomannut että laivan kannelle ripoteltavat pikku rihkamat tuppaa kovin herkästi irtoilemaan varsinkin hankalien takilointivaiheiden yhteydessä, ellei ole hyvin liimaus tarrannut kiinni.
Samoin noiden lankojen vahausta kannattaa harkita, saa tuon "härsöttämisen" kuriin.
Ehkä purjeiden mieto säistäminen toisi myös lisää vaihtelua.
Kaikesta huolimatta kaunis malli, ja aihealueesta iso plussa. =) Meitä muovisten risukasojen rakentajia on niin kovin vähän.
T: Jaska
Vau. "Isompana pikkupoikana..harjoitustyö.."
Harjoitustyösi olet tehnyt viimeisenpäälle, niinkuin kerroitkin.
Aivan on käsittämätöntä jälkeä tuo narutus. Takilointi, verkot ym. Masokistin hommaa sanoisin.
Voi, kun olisit saanut maalattua nuo paatin kyljet skarpimmiksi! Maalirajat hyppäävät liikaa silmille muuten niin upeassa mallissa.
Mutta mikäs estäisi niitä vielä korjaamaan.

Hemmetin ison työn olet tehnyt ja siitä kyllä hatunnosto ja pojot:
Kiitoksia vaan palautteesta ja kehuistakin teille kaikille. Nostaa kyllä mielialaa kaiken aherruksen jälkeen. :)
Jaska Rissanen kirjoitti:
Kylkien maalauksessa kannattaa käyttää teippauksia noiden valkoinen/musta-rajojen kanssa.
Käytinkin ;P Tai edes yritin. Mutta kuten kirjoitin, teippi oli tosi hankala saada laitettua niin, ettei sen rajat vuotaneet jostain koska teipin paikka ei ollut tasaista maastoa. Noi tykkiluukut on täsmälleen siinä värien vaihtorajalla ja vielä sikin sokin, niin ettei se raja ole tasainen. Periaatteessa lasken tämänkin sarjan virheeksi, koska luukkujen olisi pitänyt olla samassa kohtaa joka tykin kohdalla. Tamiyan maskiteippiä kuitenkin käytin. Näissä pikkuskaalan paateissa on hankalasti pienet osat kiinteinä haittaamassa tällaisia operaatioita.
Jaska Rissanen kirjoitti:
Ehkä purjeiden mieto säistäminen toisi myös lisää vaihtelua.
Purjeita on itseasiassa käsitelty. Niissä on kuivasivelyllä tehty "kangasmaisempi" pinta johon halusin luonnollista harmaata laikukkuutta. Sen päällä on lisäksi kahvilla säistämistä, jota näkyy ehkä parhaiten tässä kuvassa:
mpajulahti.kuvat.fi…t/Muut+-+others/Muut+-+Others/Dom+Fernando+II+e+Gloria/domfernando7.JPG
Toki lisä ei olisi ollut pahitteeksi, mutta opin kahvimaalauksenkin tässä vasta näiden purjeiden myötä. Seuraavassa mallissa sitten pitää käyttää sitä enemmän.

Jaskan paatteja muuten tuli katseltuakin hakiessani lisää inspiraatiota rakennusvaiheessa, kuten myös mm. Captain Wreckin työt kannusti mukavasti. Eli semmonen lisäkiitos vielä pojille. :)
Hyvin onnistunut malli. Malli on alunperin kylläkin Ocidentalin Dom Fernando II e Glória, jonka Zvezda tarjosi markkinoille Acheronina "Master and Commander" elokuvasta eli kuvitteellisesta paatista.
No niin, kun lukee tarinan tarkasti niin huomaa nuo teippausjutut. =) Purjeiden pesussa olen itse, varsinkin noiden Kolumbuksen alusten kanssa käyttänyt märkää ja runsasta seepia-washia valkoisen pohjamaalauksen päälle. Sen jälkeen kuivasivelyä valkealla kontrastin aikaansaamiseksi. Voi olla, että hieman liian raaka tapa käsitellä purjeita, mutta omaa silmää miellyttää. =)
Karjalan Arska kirjoitti:
Hyvin onnistunut malli. Malli on alunperin kylläkin Ocidentalin Dom Fernando II e Glória, jonka Zvezda tarjosi markkinoille Acheronina "Master and Commander" elokuvasta eli kuvitteellisesta paatista.
Kappas, en ollut tuommoista huomannutkaan, kiitos huomiosta. Muuttelin vähän mallin kuvausta tältä osin.
Henkka H 24.11.2012 16:11 Vastaa lainauksella
Jos mies ottaa näin hankalan mallin "harjoitustyöksi" ja vie sen upeasti päätökseen, niin minkälaista
jälkeä mahtanee syntyä kun työpöydälle ilmestyy laadukkaampia koottava.

Ei kun uutta putkeen. :)
Iltaa herra M.Pajulahti.Komea malli komeasta laivasta ja erityis maininta takiloinin sinnikkäästä toteutuksesta.Yhdyn myös avoimin mielin edellä olleisiin kehuihin.Kaiken laisia parannus ja muita ehdotuksia onkiin tullut edellä runsaasti ja tässä olisi vielä jokunen hiukan vaihtoehtoinenkin tarjolla.Tuo köysien tai "lankojen" käsittely mehiläisvahalla on vanha ja hyväksi havaittu kikka joka estää mallin takiloinnin pörröttymistä ajan myötä.Itse olen joissain malleissa käyttänyt karhulankaan Games Workshopin inkkejä.En tiedä millä nimellä näitä nykyään myydään mutta vastaavia lienee kuitenkin saatavilla.Tuo muste imeytyy hyvin langan punoksiin ja jäykistää kiinteyttää pinnan ja antaa jopa jonkun moisen suojan noille langoille.Tavan omaisia maaleja ei missään nimessä pidä mennä laittamaan näiden punottujen lankojen päälle.Menevät laakista piloille.Toki tuo inkki hommakin kannattaa kokeilla sillä nuo tavalliset ompelulangatkin käyttäytyvät itsekukin niin eri tavoin.
Yksi kikka noiden vantti harusten ja köysitikkaiden tekoon on tehdä balsa puusta jigi.Balsa on niin pehmeää tavaraa että nuo "tikapuut" voi kaivertaa pintaan esim. rak.sarjan muovisia osia mallina käyttäen.Pika liima ei tartu puuhun mutta sitäkin hanakammin kaikkiin siinä oleviin epäpuhtauksiin. Maski teippiä taasen on lähes mahdoton saada moniin laivan osiin vaikka mitä muuta kirjoiteltaisiin.Tähän juttuun ei auta muu kuin maalata uudelleen ja sitten taas korjata uudelleen kunnes homma "natsaa"Laivan kannen ja rungon tai erinäisten silta rakenteiden väliin jääviä pikkukoloja voi yrittää tukki vaikka Erikeepperin ja puuvilla langan sekoituksilla ja sitten yrittää peittää pintaa maalamalla.Kittaus ja hionta operaatiot tahtovat usein tuhota kannen pinta rakenteet.
Nämä vanhat Hellerin ja esim.Revellin tai Airfixin historialliset ja muutkin laivat ovat osoittautuneet huomattavan paljon helpommin rakentuviksi kuin uudet tuliterät sarjat.Detaljoinin taso ja n.s virheet ovat näissä sarjoissa kuitenkin aivan oma lukunsa.Lienee henk.kohtainen kysymys mitä ajattelee vaikkapa vanhasta Hellerin laiva sarjasta verrattuna uudempaan Trumpeterin sarjaan jossa detaljointi pienet yksityis kohdat ovat huippuluokkaa..Kuitenkin tällaisessa uudessa sarjassa vaikkapa laivan rungon kokoon saaminen totaalisen eripituisista ja levyisistä osista aiheuttaa kuukausia(pahimmillaan vuosia) kestävän massiivisen kittaus ja vääntö operaation.Kuka jaksaa hioa ja kitkuttaa viikkotolkulla yhtä soittoa maaliin saakka.Taukoa tuppaa tulemaan tällaiseen hommaan väkisinkin.Isoja muovi osia ei näköjään saada vielä valettua tarkasti ruiskutusvalu systeemillä.Varsinkaan kun käytetään niin pehmeää ja niin ohkaisesta muovia joka ei jaksa pitää suorassa edes valussa saamaansa muotoa.Tätä tavaraa m.m Trumpeteer käyttää tai käytti.Tästä olkoon esimerkkinä vaikkapa Trumpan ruumis arkun kokoinen 1:350 USS Lexingtonin malli.Itkua ja hammasten kiristelyä on luvassa näiden uusien miltei 100€ hintaisten mallienkin kanssa.Yritetään silti pitää hauskaa harrastuksen parissa.Terv.Opa L.
Kiitoksia jälleen kannustuksista ja kommenteista.

Tuosta mehiläisvahasta olen kuullut, että se on muutoin hyvää, mutta ajan myötä "syövyttää" langat poikki. Tästä olen lukenut juttuja puolesta ja vastaan. En tiedä lopullista totuutta asiasta. Muutamissa langoissa kokeilin vedellä laimennetulla erikeeperillä kostutusta karvaisuuden poistamiseksi, mutta en kauheasti pitänyt "möykkyisestä" lopputuloksesta. Pitää miettiä ja testailla jos tulevaisuudessa keksisin jonkin uuden keinon narujen käsittelyyn.