Dom Fernando II e Gloria
Portugalilainen frigatti

Alkuperäinen purtilo on valmistunut vuonna 1843 ja nimetty Portugalin silloisen kuninkaan ja kuningattaren mukaan. Neitsytmatka kesti 3 kuukautta ja laiva keskittyi kuljettamaan tarvikkeita sota-aikana sekä osallistui useisiin sodanaikaisiin tehtäviin. 1865 laiva muutettiin koulutuslaivaksi. 1878 laiva osallistui tulipalossa tuhoutuneen amerikkalaisen Lawrence Boston -laivan miehistön pelastustöihin. Kierrettyään yhteensä viisi kertaa maailman ympäri Dom Fernando alkoi toimia köyhien ihmisten koulutuspaikkana. 1963 laiva tuhoutui tulipalossa ja upposi. Hylky löydettiin 1992, se nostettiin ja kuljetettiin telakalle, missä se kunnostettiin ja asetettiin lopulta näytteille Lissabonin museoon.
Mallisarja on alunperin Ocidentalin valmistama ja tarjolla myös Zvezdan valmistamana Acheron -laivana. Täsmälleen samoja valurankoja käyttämällä on Revell julkaissut tämän melkein identtisen portugalilaisen frigatin. Samoista osista on siis mahdollista rakentaa jompi kumpi paatti, valmistajien eri laatikoissa erona ovat vain ohjevihkoset ja siirtokuvat. Itse laivoissa ainoana erona on, että Acheronissa on rungon alakannen alapuolella ikkunarivi, Dom Fernandossa sitä ei ole ja ikkunat pitikin kitata umpeen. Lisäksi mastoissa Acheronissa on 2-3 erilaista osaa kuin Fernandossa.
Mallin rakentaminen oli käytännössä aika paha katastrofi. Valurangoissa on todella pahoja mokia, jotka varmaan ovat pääsyy miksei näitä laivoja ole kauhean paljoa näkynyt rakennettuina valmiiksi asti. Suurimpana ongelmana on rungon ja kannen yhteensopimattomuus. Kansi on 2mm liian kapea ja mastojen reiät ovat aivan väärissä kohdissa suhteessa alemman kannen mastoreikiin. Yritin ratkaista ongelman ensin taivuttelemalla väkisin runkoa enemmän pyöreäksi, mutta mikään liima ei jaksanut pitää liian kovaa vääntömomenttia paria päivää kauempaa kasassa. Lopulta turvauduin kittiin, jolla tukin kannen väliin jääneen raon. Mastojen alapäät sai käytännössä katkaista kokonaan pois ja muotoilla tilalle sellaiset, että mastot sijoittuivat edes suoraan. Alkuperäisten reikien perusteella mastot olisivat olleet joka suuntaan vinossa - pahimmillaan jopa 70 asteen kulmassa ja kahteen suuntaan. Jokainen masto vieläpä vino eri suuntaan. No, kun mastot sai about suoraan, myöhemmin koitti saman asian vuoksi uusi ongelma: rungon paikat mihin vantit ja parduunat oli tarkoitus tulla kiinni, olivat väärissä paikoissa mastojen yläpäihin nähden. Tästä johtuen sarjan mukana tulleet muoviset vantit eivät sovi paikoilleen. Ainoa vaihtoehto olikin siis tehdä kokonaan itse uudet naruverkot. Onneksi laivan vanttiplokit olivat sellaiset, että niihin onnistui porata reiät. Uudet vanttiverkot syntyivät sitten yli 300 narusta ja niihin jonkun verran aikaakin hurahti, mutta tulihan laivasta samalla myös paljon paremman näköinen! Näitä pahimpia ongelmia lukuunottamatta muiden osien yhteensopivuus oli ihan ok ja etenkin purjeiden laadusta tykkäsin, vaikka ohutta muovia ovatkin.
Maalaus on tehty siveltimellä Revellin omilla väreillä ja kevyttä säistystäkin pääsin kokeilemaan. Rungossa kiinteästi olevat tykkipaikkojen luukut haittasivat maalausta hieman ärsyttävästi sijoittuen typerästi juuri samalle linjalle missä valkoinen raita vaihtuu mustaan. Tästä syystä maskiteipin käyttö ei oikein ollut sujuakseen kun maskilinjalla oli 2-3mm korkeita "tappeja" sinne sun tänne. Kannen ja rungon pohjan kanssa söhelsin myös yrittäessäni säistää niitä epäonnistunein seurauksin, mistä syystä molemmat on maalattu kahteen kertaan.
Takilointi on tehty täsmälleen Revellin ohjeen mukaan, koska se oli mielestäni looginen ja hyvännäköinen, enkä nähnyt tarvetta muuttaa mitään. Sinänsä takiloinnin jotkut osa-alueet osoittautuivat lähes mahdottomiksi toteuttaa näin pienessä mittakaavassa eikä esim kunnollisten solmujen tekeminen tullut kyseeseenkään, kun köysien sidontapaikat olivat jo valmiiksi niin pieniä, että naruja ei saanut kunnolla kiinni. Valtaosa naruista onkin paikallaan yksinkertaisesti liiman avulla.
Aikaa hurahti tämän kimpussa sellainen 9 kuukautta, joten miksikään "viikonloppumalliksi" tätä ei voi sanoa. Myöskään ihan aloittelijoille sarja ei sovellu yhteensopivuusongelmiensa vuoksi. Itse sain onneksi ongelmat ratkottua ja vaikka välillä tuntui ettei tämä koskaan valmistu, näin kaiken kaikkiaan on ihan hieno fiilis saattaa eka malli siihen kuntoon, ettei jäljellä ole enää yhtään osaa. Jälkeenpäin ajatellen ei tämä ollut ehkä paras valinta ensimmäiseksi, mutta tulipa tehtyä.
Koska tänne ei saa näemmä lisättyä kuin 3 kuvaa, lisää kuvia voi käydä katsomassa täällä:
mpajulahti.kuvat.fi/kuvat/Muut+-+others/Muut+-+Others/Dom+Fernando+II+e+Gloria/
Palaute on ihan tervetullutta ja vinkkejä kaipaisin etenkin jälkikäsittelyyn; miten tällainen laiva olisi järkevää esim lakata? Ja jos osat lakkaa ennen liimausta, tarttuuko liima lakan päälle?
Kommentit
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.