Pienoismallit.net

Morane-Saulnier M.S.406

Isoisän Talvisota

Special Hobbyn 1/32 mittakaavainen etsi- ja resiniosin varustettu malli. Erään englantilaisen mallailulehden mukaan aloittelevalle multimediamallarille sopiva. Olen eri mieltä!

Malli perustuu ilmeisesti tsekkiläisen piirtäjän tekemiin kolmitahopiirustuksiin, koska siinä on täsmälleen samat virheet. Nokan yläpinta on täysin suora, eikä millään kestä vertailua valokuviin. Nokan päällinen on rakennettava kokonaan uusiksi Milliputilla. Nokan alapuolen muoto on melkoisesti pielessä sekin. Valokuvat toimivat jälleen rakentajan ohjeena.

Siipi on valtavan paksu ja muodoton. Onneksi ainevahvuus on riittävä oikean siipiprofiilin hiomiseksi. Tämä parannus on vielä nokan uudelleen muotoilua paljon tärkeämpi. Pari milliä paksut jättöreunat näyttävät todella huonoilta. Hionnan jälkeen kaikki siiven detaljit ja paneeliviivat pitää kaivertaa ja tehdä uudestaan. Siipien yläpinnat ovat tyvistään pahasti notkolla, joten Milliputia tarvitaan tässäkin kohtaa. Edestä katsottuna siiven yläpinnan tulee olla suora rungon ja konekivääripatin välillä.

Tuskaisinta tässä mallissa oli ohjaamon putkikehikon kokoaminen heiveröisistä, vailla mitään sovitteita olevista osista. Tikut olivat vuorotellen liian lyhyitä tai pitkiä. Etsiosat olivat hyvän näköiset, mutta paikoitellen liian suuret. Kuten tunnettua, pikaliimalla kiinnitetyt osat kestävät vetoa, mutteivat vääntöä. Mittaritaulua etsittiin lattialta pariinkin otteeseen. Monissa kohdin olemattoman kokoisia etsiosia pitää liimata "ei minnekään", eli selkeää kiinnittymiskohtaa ei ole. Ohjaamon survominen rungonpuolikkaiden väliin oli oma taistelunsa.

Kaikkein hankalin juttu oli kuitenkin ohjaamon lasitus. Kiinteä takaosa, kuomu ja tuulilasi olivat noin neljä milliä liian kapeat! Onneksi rungosta pystyi hiomaan ainetta pois, jolloin lopputulos on paremman näköinen. Tämän yksilön kuomu oli oikealta pahoin vääntynyt. Sivusta katsoen kuomu on täysin muotopuoli: Moranen kuomu on tasakorkea; ei etureunasta korkeampi. Virhettä pystyy häivyttämään hionnalla. Ohjaamon kiinteän lasituksen tulisi nousta takareunastaan rungon selän linjaa seuraten ja kaartua sitten kuomun päällisen suuntaiseksi. Tätäkin voi parannella hieman. Kirkkaat osat ovat hyvin ohuet, joten paljoa pelivaraa hiomiselle ei ole.

Laskutelineen monimutkainen hydrauliikka on kuvattu viutilolla T-muotoisella resiniosalla. Kaikki pienet työntötangot pitää tehdä itse. Turhautumat olivat tässä vaiheessa sitä luokkaa, että hydrauliletkut jäivät tekemättä.

Maalasin mallin kauttaaltaan Humbrollin Sea Greyllä (27) ja sen päälle naamioinnin Humroll Authenticin sävyillä "Chocolad" ja "Kaki". Värivalintoja tuki löytämäni värivalokuva ranskalaisesta Moranesta. Mainittu kuva ja Suomen Ilmavoimien Historia- sarjan kirja numero neljän valokuvat johtivat päätelmään, että MS301-MS330 koneissa pohja oli samaa siniharmaata, kuin yläpintakin. Myöhemmin hankituissa koneissa pohja oli selvästi vaaleampi. Toinen havainto, josta en ole suomalaisissa lähteissä nähnyt mainintoja on siipien alapinnoista ylimaalattu "Matriculee Militaire". Tein alapintaan ylimaalauksen ruotsalaisella siniharmaalla (HU145) ja yläpintoihin vihreällä (HU163). Mallissa on viisi siirtokuvaa: yksi potkurin jokaisessa lavassa, ranskalainen sarjanumero oikeassa kyljessä ja öljykorkki nokassa. Kaikki muut tunnukset ja merkinnät on maalattu. Viimeistelynä on Humbrollin mattalakka.

Kommentit

Upea, onko sävyt hieman tummat vai näyttääkö vai kuvissa tummilta? Joka tapauksessa todella siisti ja hieno.

Kai
Kiitos:) Kyllähän nuo ranskalaiset värit ovat melko tummia ja niiden keskinäinen kontrasti on heikko.
Todella hieno, sopivan maltillinen säistys ja onnistunut ranskalaiskaavio. Hakaristien vaalea sävy ottaa vähän silmään, mutta muuten ei pahaa sanottavaa. Olisi sama malli hyllyssä odottelemassa ja saman yksilön siirtokuvatkin valmiina printattuna, päädyin myös hopeaan tähteen.
Komea malli jossa kaikki natsaa, maalaus on kyllä komea ja rakennusjälki hienoa. Näyttävä kokonaisuus jossa sarjan virheet ei kyllä minun silmääni näy.
Tuota kertomusta kun lukee niin olenkin hyvilläni etten ostanut tuota mallia:) AZ modelsin mallihan taisikin olla helppo tähän verrattuna:) Malli näyttää onnistuneen vaikeuksista huolimatta hienosti. Hyvin onnistunut maalaus kruunaa tuon mallin.
Hieno malli ja erittäin siististi maalattu ja rakennettu Morane.
Kiitos, kiitos, mukava saada näin rohkaisevat palautteet mallista:)
Työtä tosiaan riitti ja usko oli välillä koetuksella. Sama malli Tamiyan toteuttamana olisi varmaan ollut pelkkää kokoonpanoa, eikä se tuottaisi niin aitoa onnistumisen tunnetta.
Maalasin kaiken siveltimellä. Työn kuluessa kävi selväksi, miten paljon Humbrollin maalien laatu on huonontunut vuosien saatossa. Ikivanhat Humbroll Authenticin maalit olivat ohuita, kerralla peittäviä ja siveltimellä helposti levitettäviä. Nykyinen siniharmaa (HU27) piti maalata kolmena kerroksena, ennen kuin se oli peittävä.
Häkeltyneenä kuviin ja kertomukseesi en osaa edes kommentoida. Nousee pala kurkkuun.
Kaikin puolin erittäin mallikas malli.
Kiitos tähdistä. Toivottavasti Timolla henki kulkee jälleen:)
Tämä oli itselleni tyypillistä mallailua. Tutkin aina valokuvia pitkään ja hartaasti ja sitten korjailen muotoja pakkelilla ja muovilevyllä. Tuo iso Spitfire PR. XIX konversio oli jotenkin samanlainen tapaus… Onnistumisen ilo tulee siitä, kun malliaan myöhemmin vertaa esikuvaan ja toteaa, että kaikki korjailutyöt kannattivat.
PhantomII 11.8.2012 14:26 Vastaa lainauksella
Tyylikäs Morane. Ilmeisesti kovan ähräämisen jälkeen hienon mallin olet saanut aikaan. Säistäminenkin on kohtuullista, kun varsinkin ottaa huomioon, että malli esittää esikuvaansa talvella, jolloin käsittääkseni Suomessa ei pölyä kentillä juurikaan esiinny.

Mainitset tuosta värien keskinäisestä kontrastista: oma Moraneni - sama esikuva - on maalattu Xtracolorin ranskisväreillä ja niiden välinen kontrasti on todella vähäinen. Nämä Humbrolin värit näyttävät paremmilta, jos valokuviin vertailee. Niissä näkyy selvät värirajat.
Terve Phantom! Monelle varmaan tuottaa ihmetystä, kun valokuvissa Moraneiden harmaat alueet näyttävät niin paljon muita alueita vaaleammilta. Esim. Suomen Ilmavoimien historia 4- kirjassa julkaistuissa kuvissa tämä on enmmän sääntö kuin poikkeus. Toisaalta kirjassa on myös kuvia, joissa koneet näyttävät lähes yksivärisiltä.
Muutama seikka puhuu sen puolesta, että kuvia on otettu ortokromaattiselle filmille. Se ei ole herkkää siniselle aallonpituudelle ja siniset sekä siniharmaat alueet näkyvät vedoksilla hyvin vaaleina. Pankromaattisella filmillä sininen näkyy paljon tummempana; sopivalla suotimella kuvattuna lähes mustana. Katso esim. SIH 4 alussa olevia kuvia MS311:stä lentokonetehtaalla.
AJ 11.8.2012 16:02 Vastaa lainauksella
Moi Antti,

Tämähän on likipitäen täydellinen esitys Morane-Saulnier M.S. 406 MS318 lekosta isossa skaalassa! Hyvä historiikki ja rakentamiskuvaus; itse rakentaminen ja viimeistely ovat huippuluokkaa.

Vaikea tästä on pistää paremmaksi - huippupienoismalli! Parhain terveisin, AJ
PhantomII 11.8.2012 17:16 Vastaa lainauksella
Jep Antti, näin se näyttää olevan kyllä.
Miten tämä helmi on jäänyt minulta näkemättä!!?? Perhana, loistoesitys. Vaikeuksista huolimatta olet onnistunut aivan loistavasti! Maalaus on kertakaikkiaan superia!
Kiitos Seppo:) Maalaus oli teknisesti helppo, koska antiikkiset Humbroll Authentic- maalit ovat ohuita mutta kerralla peittäviä. Haasteelliseksi osoittautui maalauskaavion selvittäminen ja värien järjestys. Rakentaminen oli varmaan samaa "skaalaa" tuon Brewsterin kanssa, eli miltei kaikki oli pielessä. Muodot väärin, olemattomat osasovitteet, väärän kokoiset osat jne.