Pienoismallit.net

M4A1 76 mm

Puolalaisen luutnantti Tadeusz Wiatrowskin komennossa ollut 76 mm vaunukanuunalla varustettu M4A1 Sherman Hollannissa 1944-45. Vaunu kuului 1. Puolan Panssaridivisioonan 2. Panssarirykmentin Esikuntakomppanian vahvuuteen. Kyljessä kuvattu "Lentävä Lehmä" oli vaunumiehistön henkilökohtainen tunnus. Divisioonan tunnus on edessä kuvattu husaarin kypärä ja rykmentin tunnus on Brittityyliin numero 52 valko-punaisella pohjalla. Kansallinen tunnus on musta PL valkoisella ovaalinmuotoisella pohjalla. Kyseinen Puolalainen porukka taisteli M4A4 (75 mm kanuuna) vaunuilla Falaisen ja Mont Ormelin taisteluissa. Raskaiden tappioiden jälkeen heidät varustettiin uudelleen M4A1 76 mm vaunuilla.

Itse malli on Italerin. Tornin ja asekilven muotoja on muokattu ja paranneltu Milliputtyllä. Tornin muokkaukset ovat lähinnä tornin alareunassa ja hylsynpoistoluukun ympärillä. Telapyörät ovat Sampon joskus jostain sarjasta muokkaamia ja detaljoimia, joista sitten otettiin muotit ja valettiin kopioita. Telat ovat RHPS:n muoviset palatelat. Tykin putki on Jordi Rubion ja .50 mm kk on muistaakseni Academyn. Etsit ovat Eduardin. Malli on maalattu ruiskulla Tamiyalla ja litkut ja sotkut ovat omia sekoituksia. Merkinnät ovat Verlindenin.

t. Jake

Kommentit

ompa siisti ja hienosti tehty mitään vikaa en löyda, mutta olenhan aloittelija :)
Vaikka kuinka etsis, ei valittamista löydy tälläkään kertaa!! Voi harmi! :) :) :)!!!
Jälleen kerran loistavaa työtä. En rupea virheitä etsimään, koska mitään suuria huomauttamisen aiheita ei löydy. :)
Tasapainoinen malli. Mikään ei hyppää silmille. Taattua Jakea.
AJ 17.3.2012 18:54 Vastaa lainauksella
Moi Jarmo, Erinomaista laatutyötä Italerin 76mm M4A1:stä - tästä näkee, kyllä Italerin vanhasta sarjasta saa rakennettua ns. soivan Shermanin eli laadukkaan mallin; toki se vaatii lisäyksiä, jotka olet maininnut.

Ei mitään nitinää, natinaa tai nurinaa; historiikki/taustoitus kunnossa ja upea onnistunut toteutus - promallarityötä! Tämäkin mallisi istuisi kuin nenä päähän johonkin aihealueen dioon. Kyllä tykkään! Parhain terveisin, AJ
Moikka,
Kaikille kiitokset kommenteista. Tosiaan, ei näitä vanhoja kaapin perältä löytyviä sarjoja kannata heittää roskiin, vaan ne kannattaa rakentaa pois. Alkuperäiset Italerin telat ovat kyllä selvää roskiskamaa, mutta muuten malli on noilla pienillä lisukkeilla ihan rakennettavissa. Etsejä, putkia ja irtoteloja käytetään muutenkin lähes mallissa kuin mallissa.

t. Jake
nätti shermanni, kaikki palikat mukavasti tasapainossa ja mikään ei hypi silmille. takakannen tavarat komeita ja istuvat hyvin kokonaisuuteen, kertakaikkisen hiano.
Terve Jarmo, komppaan AJ:ta. Todella upea luomus. Yst. terv. Kari
Moi Jarno ja Kari,

Kiitos palautteesta. Shermaneja on mukava rakentaa, koska niistä saa tehty niin monta erilaista alatyyppiä, eri maiden käytössä olleita, erilaisilla maalauksilla jne. jne.

t. Jake
Ompa nätti shermanni. ei mitää murinoita.
Erittäin hyvin toteutettu elävä pinta mallissa. Toinen mikä suurta plussa niin tavarat takakannella ja sidontaköysi hyvän näköinen! Mistä se on muuten tehty?
Moi Marko ja kiitos,

Sidontaköysi on ompelulankaa, käsittääkseni ihan tavallista sellaista. Tosin käyttämässäni langassa ei ole juurikaan noita ainakin joillekin langoille ominaisia haituvia. Käyttämäni lanka taitaa olla aika vanhaa, se on puupuolassa ja sen on valmistanut Vaasan Puuvilla Oy. Langan värinumero on 354.

t. Jake
Hieno malli!

Työkalut, kk ja muu lisärekvisiitta tuo mukavasti eloa vaunulle.

Kuvat ilmeisesti hämäävät, mutta näyttää kuin piippu menisi vielä 1cm syvemmälle torniin. Etenkin ensimmäisessä kuvassa olisin näkeväni alumiinin värin piipun tornin päässä, eli ikäänkuin piippua voisi siis työntää vielä sen sentin syvemmälle!

Koska alumiini näyttää kiiltävän kuvissa verrattuna vaaleaan kohtaan piipussa, näyttää se vain siltä, että piippu ei ole ihan paikallaan.

Jokatapauksessa hieno malli!
Spade kirjoitti:
Hieno malli!
Koska alumiini näyttää kiiltävän kuvissa verrattuna vaaleaan kohtaan piipussa, näyttää se vain siltä, että piippu ei ole ihan paikallaan.
Pääase liikkuu rekyylin vaikutuksesta tuon verran, kun näkyy alupintaa.
Juhani 26.3.2012 00:31 Vastaa lainauksella
Olisiko niin, että vaunun esikuvassa ei maalauksen aikana ole ollut painetta rekyylisylintereissä? Kun rekyylinvaimennus aktivoidaan, tulee putki tuon verran ulos.
AJ 28.3.2012 20:18 Vastaa lainauksella
Mika Haalahti kirjoitti:
Spade kirjoitti:
Hieno malli! Koska alumiini näyttää kiiltävän kuvissa verrattuna vaaleaan kohtaan piipussa, näyttää se vain siltä, että piippu ei ole ihan paikallaan.
Pääase liikkuu rekyylin vaikutuksesta tuon verran, kun näkyy alupintaa.
Moi, Mika H on oikeassa, sillä 76-mm/L52 Tank Gun M1A1, M1A1C, M1A2 tosiaan vetäytyy tuon verran rekyylin vaikutuksesta taaksepäin - 1/35 skaalassa, se on noin 3,5mm eli sen verran luonnollista metallia pitää näkyä putken juurella tykin normiasennossa. Tässä vaunumallissa on jo M1A1C tykki.

Hienosti Jarmo on ottanut tämänkin detailin huomioon - ansaitusti viikon malli. Parhain terveisin, AJ
Hienoo, että tuonkin keksii laittaa malliin! Itsellä ei olisi tullut kyllä mieleen!

Onnea viikon malli tittelistä minunkin puolestani!
Moi Jarmo,
onneksi olkoon viikon mallista.
"It´s hard to be humble when you are so good" totesi Cassius Clay alias Muhammed Ali aikoinaan :)

Yst. terv. Kari
Juhani 29.3.2012 15:09 Vastaa lainauksella
AJ kirjoitti:
Moi, Mika H on oikeassa, sillä 76-mm/L52 Tank Gun M1A1, M1A1C, M1A2 tosiaan vetäytyy tuon verran rekyylin vaikutuksesta taaksepäin - 1/35 skaalassa, se on noin 3,5mm eli sen verran luonnollista metallia pitää näkyä putken juurella tykin normiasennossa. Tässä vaunumallissa on jo M1A1C tykki.
Tuo on tosiaan mielenkiintoinen yksityiskohta. Jotta väriraja olisi noin tarkka (vastaavia valokuvia on kyllä, en kiistä realistisuutta), olisi se täytynyt tarkoituksella maskeerata ja jättää paljaaksi. Miksi? Putken ja asekilven rako ei voi olla niin tiukka, ettei siihen maalia mahtuisi. Maalatun putken asekilpeen hankautuminen ei tuottaisi noin täydellistä rajaa ja ei kai se saa kovasti hangata jos halutaan ampua tarkasti.

Kaikissa Sherman 76-valokuvissa ko. rajaa ei esiinny. Eräällä keskustelupalstalla kommentoi henkilö, joka oli työskennellyt sodan jälkeen 25 vuotta panssarivaunuaseistuksen kanssa (76-105mm), eikä ollut ikinä ko. värirajaa nähnyt.

Minusta tuntuu ihan mahdolliselta selitykseltä se, että vaunut on maalattu Amerikassa ja rekyylisylinterit on paineistettu vasta laivamatkan jälkeen Euroopassa, tai ainakin vasta maalaamisen jälkeen tehtaalla. Maalaamaton alue olisi siis syntynyt puolitahattomasti. Löytyykö parempaa tietoa?
Moikka,

Kiitos edelleen mielenkinnosta malliani kohtaan. Vastaan hieman viiveellä, kun pääsin vasta nyt selaamaan lähdemateriaaliani. Joissakin 76 mm Shermanien putken tyvessä näkyy selvästi tuo kiiltävämpi alue ja taas joissakin sitä ei ole näkyvissä, vaan putki on "loppuun saakka" maalattu. Tai sitten tällaisella asella ei ole ammuttu vielä, mikä vaikuttaa oudolta, koska varmasti jonkinlainen tarkkuusammunta on tehty, ennenkuin vaunu miehistöineen on lähetetty Tiikerien aamupalaksi. Syytä tuolle kiiltävälle alueelle en tiedä, mutta tuskinpa maalin puuttuminen johtuu putken ja asekilven välisestä ahtaudesta, vai voiko näin olla? Fakta on kuitenkin se, että väriraja on tai sitä ei ole, kuten Juhani ja AJ asian esittivät. Kumpikin vaihtoehto on siis oikein.

t. Jake
AJ 29.3.2012 18:16 Vastaa lainauksella
Moi Juhani,

Eikohän vastaukset löydy mm. näistä kirjoista ja tutkimuksista plus niissä on melko paljon kuvia missä näkyy luonnollista metallia putken juurella tykin normiasennossa:

Steven J. Zaloga: M4 (76mm) Sherman Medium Tank 1943-65; M4 Sherman at War the ETO 1942-45. The Battle of the Bulge, Tank Warfare in Korea 1950-53 ja Battle of the Bulge 1944 (2)

Jean-Paul Pallud: The Battle of the Bulge, Then and Now

R. P. Hunnicutt: Sherman, A History of the American Medium Tank

Peter Chamberlain and Chris Ellis: British and American Tanks of World War II

The Aberdeen Proving Grounds, US Army: American and British Tank Gun Performance

Robert D. Livingston and Lorrin Rexford Bird: WW2 Armor and Gunnery

Mikäli putken juurella jostain syystä oli maalia, se mitä ilmeisimmin kului hyvin nopeasti pois, kun tykillä ammuttiin. Ohessa vielä muutamia kuvia 76mm Shermaneista sekä WWII:ssa, että Koreassa, joissa näkyy luonnollista metallia putken juurella tykin normiasennossa:

M4A3 76mm VVSS Ordnance depot Isigny La Cambe 8-44 France: [img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/09/22/15/092215.jpg[/img]

M4A3 76mm VVSS: [img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/09/21/37/092137.jpg[/img]

M4A3E8 "Company Bank": [img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/09/22/16/092216.jpg[/img]

18th A Tk Bn 8th AD: [img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/09/21/38/092138.jpg[/img]

M4A3 76W HVSS 4AD 37TB Thunderbolt VII: [img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/09/21/39/092139.jpg[/img]

M4A3E8 Easy Eight Korea: [img]http://www.pienoismallit.net/media/kuvat/09/21/40/092140.jpg[/img]

Toivottavasti auttoi. Parhain terveisin, AJ
Moikka AJ,

Näihän se on, että maali on poissa. Mistä sitten johtuu tuo maalin pois palaminen? Ihan maallikkona heitän, että johtuuko se siitä, kun ammuttaessa putki liikkuu taakse ja on siis asekilven ympäröimä, niin putken kuumuus on tuolla alueella niin suuri, että maali yksinkertaisesi palaa pois? Eli lämpö ei pääse haihtumaan tuolta ko. alueelta ulkoilmaan, vaan aiheuttaa maalin pois palamisen tuolta alueelta ja pikkuhiljaa tuo alue on ilman maalia ja metallin värinen?

t. Jake
AJ 29.3.2012 19:36 Vastaa lainauksella
Moi Jake, Asia on juuri noin kun sanot; putken kuumuus (maali palaa) yhdistettynä putken liikerataan (mekaaninen kulutus) ja vielä lämpölaajenemiseen (toleranssi tiukkenee) - maalit kyllä lähtee veks.

Itse asiassa monet kuvat kirjoissa yms…ovat niin epäselviä, ettei niistä välttämättä ja valitettavan usein näe paljasta luonnollista metallia putken juuressa, vaikka se siellä oikeasti on - hyvänä esimerkkinä vaikkapa Korean sodasta erittäin tunnetut kanadalaiset Lord Strathcona's Horsen M4A3E8 Shermanit tai vastaavasti kuuluisan amerikkalaisen 89. Tank Battalionin C-komppanian Rice's Red Devils M4A3E8 Shermanit; Useissa kuvissa näyttäisi siltä, ettei niiden putkissa olisi luonnollista metallia putken juuressa, mutta kun tarkastelee tarkempia kuvia huomaa, että niissä kaikissa on luonnollista metallia putken juuressa; kts vaikka em. Zalogan kirjat. Joistain museovaunuistakin USA:ssa näkee selkeästi, että museossa on maalattu museoinnin yhteydessä luonnollinen metalli putken juuresta piiloon.

Toki kentällä ja depoteilla maalattiin silloin tällöin metallia piiloon, jotta se ei välkkyisi ja loistasi eli ihan normaalia camo-ajatusta, mutta ammuttaessa tykilla maali kyllä rapisi enemmin tai myöhemmin pois. Luonnollisesti myös pöly, lika ja aserasva piilottivat metallin näkymistä.

Amerikkalaisia 76,2mm tykkejä oli kuutta eri versiota, sen mukaan oliko se pst-tykki vaiko vaunukanuuna ja missä vaunussa se oli ja minä ajankohtana eli lyhyesti M1, M1A1, M1A1C, M1A2, M5 ja M7. 76mm/L50 aka 3-in Tank Gun M7 tai 3-in Anti-Tank Gun M5 olivat puhtaasti pst-tykkejä ja 76-mm/L55 Tank Gun M1 oli vain testitykki (koealustalla ja koeShermanissa), joka ei nähnyt toimintaa.

Ballistiikka yms…oli kaikissa sama, paitsi M1A2:ssa ja M1:ssä; joissa läpäisy ja lähtönopeus olivat hieman korkeammat kuin muissa. Osumatarkkuus oli kaikissa periaatteessa sama lähtönopeus huomioiden.

Rihlaus oli kaikissa miltei sama; M1, M1A1, M1A1C, M5 ja M7: 28 oikealle kääntyvää rihlaa ja käännös 1 per 40 kaliiperia eli yksi rihlojen ympärikääntö per 3048mm putkenpituus ja puolestaan M1A2:ssa oli 28 oikealle kääntyvää rihlaa ja käännös 1 per 32 kaliiperia eli yksi rihlojen ympärikääntö per 2438mm putkenpituus.

76,2mm ammuksia oli useampia, mutta kolme parasta ja yleisintä Normandian maihinnoususta sodan loppuun saakka ja sodan jälkeen olivat panssarinläpäisyammus räjähteellä 7,0 kg APC M62 APCBC(HE) lähtönopeudella 800m/s tai (792m/s) ja solidi alikaliiperipanssarinläpäisyammus 4,26 kg HVAP M93 APCR lähtönopeudella 1045m/s tai (1036m/s) sekä peruspanssarinläpäisyammus 6,77 kg AP M79 APC lähtönopeudella 800m/s tai (792m/s). Näistä käytetymmät olivat M62 ja HVAP; peruspanssarinläpäisyammuksen M79 käyttö käytännössä lopetettiin heti kun noita parempia ammuksia tuli käyttöön.

M1A2:ssa ja M1:ssä oli tuo suurempi lähtönopeus ja M1A1, M1A1C, M5 ja M7:ssä puolestaan pienempi.

Menemättä syvällisemmin ballistiikkaan, solidia alikaliiperipanssarinläpäisyammusta 4,26 kg HVAP M93 APCR:ää käytettiin aina kun sitä saatavilla WWII aikana, koska sen läpäisy oli paras esim. 1000 metriin 90 kulmassa 240 BHN RHA terästä 135mm M1A2 tykillä ja vastaavasti 131mm M1A1 ja M1A1C tykeillä. Koreassa sitä käytettiin pääsääntöisesti samoin israelilaiset käyttivät sitä pääsääntöisesti Suezin sodassa.

Luonnollisesti HVAP:ssa oli kovemmat paineet, enemmän lämpöä ja rajumpi rekyyli, joten HVAP:n käyttö kyllä poisti maalit hyvin nopeasti putken juuresta, jos niitä siellä ylipäätään edes alunperin oli.

M62 oli puolestaan tehokkaampi kuin M79. Joten summa summarum - mikäli maalia putken juuressa oli, se kului pois sitä nopeammin mitä tehokkaampaa ammusta käytettiin; M79 kulutti putkea vähiten ja HVAP eniten ja niiden välissä oli M62.

Toivoittavasti auttoi edes hieman. Parhain terveisin, AJ
Moi AJ,

Huh huh, auttoi kyllä ja kiitokset taas kattavasta tietopaketista ;)

t. Jake
AJ 29.3.2012 21:57 Vastaa lainauksella
Moi Jake,

Ole hyvä vaan.

Muuten tuo 76mm/L55 Tank Gun M1 testitykin suurempi lähtönopeus selittyy pidemmällä putken pituudella eli 55 kaliiperipituudella versus muut 52 tai 50 kaliiperipituutta; 76mm/L52 Tank Gun M1A1, M1A1C sekä 76mm/L50 3-in Tank Gun M7 ja 76mm/L50 3-in Anti-Tank Gun M5.

Puolestaan 76mm/L52 Tank Gun M1A2 tykin yhtenevä ja suuri lähtönopeus M1 testitykin kanssa selittyy M1A2 tykin tiukemmalla rihlauksella. Lyhyesti sanottuna 76mm/L52 Tank Gun M1A2 oli paras näistä jenkki 76,2mm tykeistä ja sen tunnistaa helposti suujarrusta; toki myöhemmin voitiin joihinkin M1A1C tykkeihin (niissä oli kierteet suujarrulle, mutta suujarrun sijaan niissä oli holkki - aivan kuten loistavan pienoismallisi tykissä) lisätä suujarrut, mutta hyvin harvoin, jos koskaan.

76mm/L50 3-in Tank Gun M7 tykkiä käytettiin M10 Wolverine TD:ssä ja 76mm/L50 3-in Anti-Tank Gun M5 oli se perinteinen vedettevä pst-tykki pyörillä. M18 Hellcat TD käytti 76mm/L52 Tank Gun M1A2 tykkiä aivan kuten M4A3E8 Sherman "Easy Eight".

HVAP ammuksia oli Shermaneissa ainoastaan noin 2-3 per Sherman vuoden 1944 loppuun asti, sillä ensisijaisesti HVAP:t meni M18 Hellcateille. Toisaalta jo marraskuun 1944 aikana HVAP ammuksia valmistettiin ensi kerran 10000 kpl:tta kuukaudessa. Vasta vuoden 1945 puolella HVAP ammusten jako alkoi kunnolla Shermaneille ja vasta Korean sodassa niitä käytettiin urakalla T-34/85:sia vastaan menestyksekkäästi. Israelilaiset jatkoivat HVAP:ien menesryksekästä käyttöä Suez-Siinai sodassa.

Lopuksi jännä juttu on vielä se, että brittien 17 pdr Tank Gun Mk.I - Mk.VII tykkejä pidetään usein erheellisesti parempina kuin jenkkien 76mm/L52 Tank Gun M1A1, M1A1C, M1A2 tykkejä; kyseessä on vain myytti, ei totuus. Toki 17 pdr tykkien ammusten läpäisy, ja etenkin 3.46-3.71 kg Shot SVDS Mk.1T APDS ammusten läpäisy, oli parempi kuin 76mm M1A2 tykkien HVAP solidien tungsten ammusten, mutta M1A2 tykit olivat huomattavasti ja merkittävästi tarkempia sekä kestävämpiä kuin 17 pdr tykit - juuri näiden seikkojen takia jenkit eivät koskaan ottaneet käyttöönsä 17 pdr tykkejä, vaikka testasivat niitä intensiivisesti.

Asian tiimoilta on erittäin valaisevaa tavata The Aberdeen Proving Grounds, US Army: American and British Tank Gun Performance testit, samoin kuin Robert D. Livingston and Lorrin Rexford Bird: WW2 Armor and Gunnery tutkimukset sekä RAC Tank Museum, Bovington: Fire and Movement Data tutkimukset ja vielä vaikkapa Kenneth Mackseyn ja Mark Haywardin kirjoitukset asian tiimoilta. No, joo ballistiikkaan voi joskus toiste mennä syvemmällekin, mutta paljon myyttejä elää yhä voimakkaasti koskien WWII vaunuja, niiden panssarointia, aseistusta yms…

Oho, tulipa kirjoitettua puuduttava ja tylsä jorina - toivotaan, että tästäkin olisi edes jotain apua edes johonkin.

Parhain terveisin, AJ

PS Sorry, että jorina meni OTT - teet upeita vaunumalleja, täytyy yrittää oppia niistä.
Moi AJ,

En usko, että tämä lisäinformaatio voisi ketään haitata, päin vastoin. Kiitokset edelleen.

t. Jake