Pienoismallit.net

Rakennusblogit

Pienoismallit.netin blogeissa seurataan vaihe vaiheelta pienoismallien rakennusprojektien edistymistä. Näe vaihe vaiheelta, miten valtakunnan parhaat mallinrakentajat luovat mestariteoksensa. Alla viimeisimmät merkinnät.

Välikansi alkaa keulasta ja jatkuu peräpeiliin saakka. Se reunustaa kanuunan lavetteja, mastonkaatokuiluja ja aukeaa miehistötilan keskeltä alakannelle, josta myös alkaa tulimuuri. Tein sen 3x6mm listasta naulaten pienillä messinkinauloilla kiinni liiman lisäksi. Naulaus oli ainoa tapa, koska kannessa on melkoinen ketka keulasta perään eikä mitään puristinta pystynyt käyttämään. Seuraavaksi tuli työn alle varsinaisen kannen tukikaaret, jotka samalla toimivat… Lue lisää…
Paketin sisältöä tutkittu ja puutavara todettu hyväksi. Piirustuksia ja rakennusohjeita selailtu ja etsitty netistä tietoa ja kuvia.
Vhdosta valmis Työ kova on ollut työ tässä Mutta lopulta valmis tuli vähän pieniä omia muutoksia tuli
RaimoK 26.11.2019 14:47 Lue lisää ja kommentoi
Ensimmäisen kerran piirustukset nähtyäni totesin, että keulan koristeissa tulee haasteita. Niin paljon kun aikanaan pidinkin konepiirustuksesta, taidot tehdä kahdesta 2D-kuvasta työkuva keulan kaareville osille jäi tekemättä. Seuraus oli, että jotkut osat joutui tekemään kolmeen kertaan ennen kuin ne olivat kiinnityskelpoisia. Puun työstäminen ei siis ollut haaste, vaan kaarevien osien sovittaminen oikeassa pituudessa kaareviin pintoihin. Nämä osat tein puksipuusta… Lue lisää…
Augustin Ehrensvärd ei itse nähnyt kehittämänsä saaristolaivaston nousukautta. Hänen oli heikentyneen terveytensä takia anottava eroa 1771 johtotehtävistä. Ehrensvärd sitten kuoli 1772. Linnoitusten ja saaristolaivaston rakentaminen Suomen suojaksi jäi kesken. Ruotsin salainen valiokunta nimitti hänen seuraajakseen Uudenmaan rykmentin komentajan eversti Fredrik Possen. Kuningas Kustaa III tultuaan ”oikeasti valtaan” 1772 kuitenkin nimitti tähän tärkeään tehtävään… Lue lisää…
Laivan Ensimmäin Vaihe Alkaa oleen valmis Siitokuvat oli haaste Saada
RaimoK 25.10.2019 13:00 Lue lisää ja kommentoi
Laidat sisäpuolelta laudoitettu. Niiden puunaulaaminen vielä mietinnässä. Laitojen kulma sellainen, ettei reikien poraaminen nauloille mitenkään yksinkertaista. Todennäköisesti hoidan naulaamisen kynällä. Etu- ja takakannen palkit sovitettu. Näiden asennus vasta kun tykkikansi laudoitettu. Kokkapuu (bowsprit) ja liivaripuomi (jib boom) tehty kun asennus keulakannen palkkeihin oli syytä sovittaa tässä vaiheessa. Tein sen päärynäpuusta ja päädyin tekemään muut mastot… Lue lisää…
Sain viimein aikaiseksi turata taas tätäkin projektia eteenpäin. Tein peräkajuutan etuseinän valmiiksi ja hairahduin askartelemaan vähän ylimääräistäkin tilpehööriä kuten kaksi äyskäriä ja nostokoukun. Maston tekaisin myös, ja köysistä suurimman osan. veistin kölin uudelleen koska hajotin edellisen (johon motivaatio lopahtikin pariksi vuodeksi), ja nyt se pitäisi hioa siivoksi ja sitten alkaa liimata uudet runkokaaret paikalleen. Tässä rojektissa menee pieni… Lue lisää…
Itse valmistettu jonkuntasonen haaste,,täysmetallinen, noin 500 kiloa,,jos saan tänne riittävästi kuvia , voin esitellä lisää tekniikkaa ja muuta haasteellista tekemistä,,,, on muuten kaksi eri asiaa valmistaa tarvittavia kikkareita kotioloissa vs hyvinvarustetussa konepajassa tms. sen varmaan uskotte vähälläkin inttämisella.
hydrauli moottori ja planeettavaihteisto ym
Kunkkutiikerin tunkki, harvoin mukana missään toimintakuvissa, on maar sellaisessa paikassa notta karsiutuu melko pian pois toimintakuvioiista,, siis Suomeksi häviää,,Eipä oo tämäkään kurjake heleppo tehä, pitää tehä monta syvävetotykalua vain yksittäisten osien vuoksi. on hommat on tehty jo , joten urputus loppuu tähän. Notta kahtokee ja arvioikaa jos tekis ite,, mitä tarttis,,, huom, täysmetallinen,, ei ou lehtitaikinaa joten vaatii raakaa voimaa saaha haluttuun… Lue lisää…
Chapman opiskeli laivanrakennusta ja -suunnittelua Englannissa, Hollannissa ja Ranskassa. Hän palasi Ruotsiin 1757 Karlskronan päälaivastotukikohtaan. Vuosina 1758-59 hän teki puutavarantutkimisretken Turusta pitkin Suomen ja Ruotsin rannikkoa Pohjanlahden ympäri. Tällöin Chapman päätyi siihen, että uudet saaristoa varten suunnitellut alukset piti tehdä tammikaarille ja -kölipuulle, mutta muuten mäntypuusta, koska sitä oli runsaasti ja helposti saatavilla. 1760… Lue lisää…
Esimakua tulevasta, takana vilahtelee m m hytti ja konepelti. Koska harrastan Sveitsin rautateitä niin kyseessä on v. 1984 sinne myyty käytetty veturi, poistettu edellisenä vuonna Deutsche Bundesbahnin riveistä. Linkki…
Alapuolelta nähtynä. Etuosa murtunut, kuten kuvassa ehkä aavistaa. Ei haittaa koska se osa runkoa joka kantaa konepellin ja hytin on tukemassa (ei vielä paikoillaan edellisessä kuvassa).
Kasaaminen ja maalaaminen aloitettu. Märklin Mini Club kytkin vietereineen romulaatikosta. Aikaisemmin olin ostanut Ebay.de:stä huokeahintaisen muutaman vaunun setin lähinnä varaosiksi.
Aikaa on taas mennyt enemmän kuin riittävästi, mutta sisusta olisi nyt valmis mikäli mitään uutta ei ilmene. Seuraavaksi varmaankin alusta, jonka jälkeen viimeisenä kori. Kovin paljon ihmeellistä en osaa tarinoida, viime päivityksestä on maalattu loput osat, nyhrätty detaljeja ja isketty nippuun.
Runko on sahattu irti kehdostaan, kansipalkit ala- ja tykkikannelle liimattu. Samoin asensin tässä vaiheessa ns. waterways:t tykkikannelle kansipalkin ja kaarien kulmaan. Sitten kävin peräpeilin kimppuun. Tiesin, että haasteita riittää kun peräpeilin rungon tekeminen oli vaikeaa. Siinä kun ei ole yhtään suoraa pintaa. Kaikki listat joutui taivuttamaan kahteen suuntaan ja siihen piti keksiä erilaisia virityksiä kastelemalla tai lämmittämällä. Välillä tekeminen meni… Lue lisää…
Rakennepiirros ja purjepiirros tykkibarkassiin löytyy kyllä Sverige Riksarkivetin luettelosta, mutta siellä ei ole kuvia näistä. Rakennepiirroksen kuva löytyi sitten muutaman päivän surffauksella Ruotsin Digital museossa – tosin joutui avaamaan kymmeniä Chapmanin piirroksia, koska nimityksistä ei pystynyt päättelemään mitään. Purjepiirros on edelleen hakusessa Sverige Krigsarkivetistä. Suurena apuna on kuitenkin 1770-luvulla tehty Tukholman merihistoriallisen museon… Lue lisää…
Suht koht tyytyväinen tulokseen, ottaen huomioon että kyseessä on ensimmäinen laaserileikattu mallini. Öljyvärit tuttu tekniikka minulle, onneksi ei tarvinnut käyttä valmistajan omia pigmenttivärejä.
Työ melkeinen saatu valmiiksi Työtä on vielä Köydet puuttuu vielä ja osa pikkupurjeet puuttuu vielä mutta suurin osa työstä valmis