Jarkko Alho
| Seuraavat |
Joo, se vaippa on auki nopeaa piipun vaihtoa varten.
Todella onnistunut dioraama, "siellä olemisen tunne" on vahva… Maaston mallinnus on ensiluokkaista, malli on kylläkin kuin tehtaasta ajettu ensi taisteluun mutta taistelu se on eka taistelukin..
Tuntematon pohjautuu soveltuvin kohdin kirjailijan omiin sotakokemuksiin, esim Rokalle oli todellisuudessa vastine joka kaiken lisäksi vielä lahtasi todellisuudessa venäläisiä paljon enemmän kp:llä kuin elokuvassa annettiin ymmärtää..
Tuntematon pohjautuu soveltuvin kohdin kirjailijan omiin sotakokemuksiin, esim Rokalle oli todellisuudessa vastine joka kaiken lisäksi vielä lahtasi todellisuudessa venäläisiä paljon enemmän kp:llä kuin elokuvassa annettiin ymmärtää..
Hienosti tuhottu klimi, mutta jos kohtaus on elokuvasta, niin eikös se ollutkin panssari nelonen, jonka Hietanen mossautti?. Tietystihän germaanista ihmettä voidaan elokuvassa haukkua klmiksi mutta ilmeisesti Steinerin lainaus oli kirjasta, joten miksei dioraaman nimi voisi olla "kohtaus suomalaisesta sotaromaanista"
Kyllähän tuo Leialta näyttää, Vallejon maalit ovat ongelmallisia vähän kaikkien ruiskujen kanssa. Iwatan ruiskussa jota tätä nykyä käytän, on akryylimaaleille suunniteltu kärkikappale, joka toimi Vallejonkin maalien kanssa yllättävän hyvin.
Tämä tulee vähän myöhässä mutta puupaneloinnista sen verran, että sen tarkoitus oli suojata tähystäjiä kiinnijäätymisiltä torniin. Puunä käytettiin jotain halvempaa puuta, ei siis esim teakia. Puupinnat, ainakin kansilaudoitus oli käsitelty suoja-aineella joka värilltään oli (melkein) mustaa. U-boot archivesta löytyy muutenkin mielenkiintoista tietoa noista harmaista susista. www.u-boot-archiv.de/dieboote/farben_maerz_1940.html
jutut on saksaksi, mutta vähän vaivaa näkemällä sivua pystyy kyllä hyödyntämään U-paatti projekteissa.
jutut on saksaksi, mutta vähän vaivaa näkemällä sivua pystyy kyllä hyödyntämään U-paatti projekteissa.
On se vaan niin hieno, itselläni on Dragonin kunkku tekeillä, maalaus kesken ja Friulin telat tilattuna. Näyttäisipä sekin valmiina tuolta. Dragonin mallin laatu yllätti iloisesti, eipä tarvinnut paljon viilailla yms. Ajattelin laittaa kuvan tänne kun se on valmis, mutta en taida kehdata,,,
Hei, mielestäni maalaus on onnistunut täydellisesti, ruosteineen kaikkineen… Punertavan värin voi katsoa johtuneen myös ruosteesta, heh. Kuvia oikeista panssareista on otettu joskus varmasti myös iltaauringossa, jolloin valo on punertavaa. Voisihan panssarisi olla tarkoitettu "ilta" dioraamaan jolloin panssarisi olisi prikulleen oikean värinen.
Toisaalta näyttöjenkin värilämpötiloissa on eroja, joten toisessa näytössä kuva voi olla punertava ja toisessa sinertävä. Hienoa malleissasi on tuo materiaalisuuden tuntu, tuossakin on todella hyvin aikaan saatu "teräksinen" vaikutelma.
Toisaalta näyttöjenkin värilämpötiloissa on eroja, joten toisessa näytössä kuva voi olla punertava ja toisessa sinertävä. Hienoa malleissasi on tuo materiaalisuuden tuntu, tuossakin on todella hyvin aikaan saatu "teräksinen" vaikutelma.
Esim. ISO 400 asetuksella kenno on 4 kertaa herkempi valolle, kuin ISO 100 lle säädetty. Joten valotusajaksi riittää lyhyempi aika, millä on merkitystä taas siihen voitko ottaa kuvat käsivaralta ilman tärähdysvaaraa… Mitä laajakulmaisempi optiikka sen pidemmällä ajalla voit kuvata ilman että tärähdys näkyisi kuvassa. Kuva on myös sitä syväterävämpi, etuala - tausta mitä pienempi aukkoarvo on käytössä. Aukko ilmoitetaan f arvolla joka on käänteinen aukon kokoon. Suuremman luvun esim. f 22 voisi siis mieltää tarkoittavan suurempaa syväterävyyttä. Mitä pienempi polttoväli, zoomin ollessa kyseessä, niin sitä vähemmän tuolla f arvolla on merkitysta kuvan syväterävyyteen.
Filmikameroissa pätee nyrkkisääntö, optiíkan polttoväli = valotusaika, jolla vielä pystyt ottamaan tärähtämättömiä kuvia. esim 50mm optiikka, valotusaika 1/50. Kuvanvakaaja auttaa asiaa myös. Valokuvauksessa pätee "laki" Kun toinen paranee, toinen huononee. Laajakulmaisella optiikalla voit kuvata läheltä ja pitkillä valotusajalla ilman tärähdyksen näkymistä kuvassa, mutta laajakulma vääristää mittasuhteita joten mallikuvaukseen se ei oikein sovellu. Parasta on kokeilla eriasetuksia ja järjestää kunnon valaistus huoneeseen. Olkoon iso arvo mikä hyvänsä ja kameran optiikan valovoima (pieni f-luku) mikä sitten lieneekään.
Filmikameroissa pätee nyrkkisääntö, optiíkan polttoväli = valotusaika, jolla vielä pystyt ottamaan tärähtämättömiä kuvia. esim 50mm optiikka, valotusaika 1/50. Kuvanvakaaja auttaa asiaa myös. Valokuvauksessa pätee "laki" Kun toinen paranee, toinen huononee. Laajakulmaisella optiikalla voit kuvata läheltä ja pitkillä valotusajalla ilman tärähdyksen näkymistä kuvassa, mutta laajakulma vääristää mittasuhteita joten mallikuvaukseen se ei oikein sovellu. Parasta on kokeilla eriasetuksia ja järjestää kunnon valaistus huoneeseen. Olkoon iso arvo mikä hyvänsä ja kameran optiikan valovoima (pieni f-luku) mikä sitten lieneekään.
| Seuraavat |
Tämä sivu
- Sisällön päivitysajankohta ei ole tiedossa
- Koodia on viimeksi muokattu 16.11.2008
- Sivu ladattiin 23.11.2008 klo 00:59
- Sivu luotiin 0,20 sekunnissa
Tärkeät sivut
Tallenna tämän sivun linkki
Sivusto on tekijänoikeuslailla suojattu. Käyttäjien tuottamien aineistojen tekijänoikeudet ovat käyttäjillä. Muu sisältö, ulkoasu ja ohjelmakoodit Copyright © Tomi Mynttinen 2005–2008, ellei toisin mainittu. Sisällön kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. Kaikkeen muuhun käyttöön tulee pyytää lupa oikeuksien haltijalta. Palvelimen tarjoaa Scene Group Oy.