Pienoismallit.net

Niin, kerro missä tuo kuvasi JS-3:a on otettu?

Pitkään on ollut itsellä maalausta vaille vaiheessa Tupolev SB-2 pommari, joka pitäisi maalata kokonaan alumiinin väriseksi. Ensinnä on tullut mieleen Alcladin suuresta sävyvalikoimasta se, että mikä niistä sopisi neuvostoliittolaisen pommarin väriksi. Onko jollakin kokemuksia neukkupommareiden kanssa? Sitten tarkoitus olisi maalata tunnukset siihen Humbrolin ja Revellin maaleilla. Tuleeko mitään maalin "kiehumis" ongelmia, jos siihen alle tai päälle maalaa muita maaleja. Ilmeisesti pitää käyttää Alcladin omaa pohjamaalia ennen metallisävyn vetämistä. Edellä kirjoittaneilla tuntuu kuitenkin olevan melko positiivisia kokemuksia Alclad-maaleista.

Sodan aikainen lentopommi räjähti myös täällä meillä eilen, kun Liperissä tuhottiin JK-254:n putoamispaikalta löydetty 250 kilon paukku. Lisää pitäsi olla vielä tulossa… Suurhyökkäystä lähdettiin tietty torjumaan aina "täydellä" kuormalla.

www.iltalehti.fi/uutiset/200810088393560_uu.shtml

Uutisen mukaan sodan aikainen 500 kg:n pommi on räjähtänyt rakennustyömaalla Saksassa, kun kaivurin kuokka osui siihen.
www.iltalehti.fi/ulkomaat/200809198295922_ul.shtml

Se olikin Suomalaisten propagandan alkuperäistä tarkoituista kuvata panssarinyrkkimiehiä ja heidän saavutuksiaan. Heitä käveli savuavan romun ohitse ja olivat saaneet samanlaista jälkeä aikaan ehkä vajaan kilometrin päässä, mutta juuri tämä Sotka oli sakujen Sturmien osuma. "Wehrmachtin panssarit Suomessa"- kirjassa on kuvia siitä asian osaisesta kolmen Sturmin rykelmästä, joka kyttää pellon laidassa eri suuntiin ja vielä risuilla naamioituna. Erään tunnus on "44".

Asiasta hieman sivuun, mutta eikös tuo kuvien Sotka ole kaikesta yleisestä uskomuksesta huolimatta skasalaisen rynnäkkötykkipataljoona 301. Sturmin tuhoama. Eräs yksikön harvoista osumista Kannaksella.

No, katselinpa minäkin äsken kuvia sota-aikaisista sekä useampaa entisöidyn Blitzin kuvaa ja huomasin että selvästi osasta puuttuu "Blitz"-teksti. Siihen en osaa sanoa sen paremmin tällä hetkellä, että miksi.
Mutta työkalut sekä kolmio puuttuu tietysti alunperin siviilimallin autoista.
Mallin rakentajien kannattaa ottaa esikuvakseen joku auto jostain vanhasta valokuvasta ja tehdä se yksilö juuri niillä varusteilla, niin ei tule pohdintaa että joku systeemi olisi jäänyt laittamatta.

Löysin hyvän artikkelin nostotapahtumasta Schwerin järvestä(Lübeckin ja Rostockin välillä) 1990-luvun alussa löydetystä Focke-Wulf Fw-190D-9 pitkänokasta. Kone kuului JG 26:een ja putosi järveen 17.4.1945. Valmistusnumero on `210968`. Koneen entisöintityö on jo varsin pitkällä nykyisin. Tämän lisäksi on vain pari muuta entisöityä pitkänokka Focke-Wulfia museoituna.

linkki:
daedalus-berlin.de...ion=com_content&task=view&id=40&Itemid=2

Viimeksi muokattu 12.9.2008 11:18

Erittäin mielenkiintoinen aihe ja mallailukohde. Pistetään keskustelun vauhdittajaksi linkki tähän hienoon Stukaan, kun mallit putoaa niin nopeasti etusivuilta gallerian kätköihin; www.pienoismallit.net/galleria/malli_4195/

Lukemisen arvoista oppimateriaalia Kuhlmeyn koneista on esim. Penoismallilehdissä; PM 4/1994 -Stuka ja PM 6/1994 -Focke-Wulfit (sisältää hyviä väriprofiileita). Sarjassa on sitten useampiakin osia ilmeisesti, mutta minulla sattuu vain olemaan nuo 1. ja 2. osat.