Pienoismallit.net

Missäs tunnukset on?

Jonille

Ferdinand oli valmistusmäärään ja saavutuksiin nähden niitä tehokkaimpia tyyppejä, mitä Saksan armeijalla oli. (Tämä on tietysti väittelyn paikka; esim. Dicker Max oli aivan ylivoimainen näin laskien: suhde jotain 10:1)

Ferdinandien ensiesiintyminen ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan, mutta myöhemmin vaunu osoittautui hyvin tehokkaaksi. Miehistöt oppivat operoimaan sillä ja vaunuun tehtiin tarpeellisia muutoksia.

Itse olen sitä ikäluokkaa, että olen nähnyt koneita pellolla, mutta puikoissa en ole ollut. Käsittääkseni se meni niinkuin sanoit. Pienessä torpassa oli pienet pellot ja (useimmiten) vain yksi hevonen. Suuremmilla taloilla oli enemmän maata ja isommat koneet ja varaa pitää myös kahta pollea. Kartanoissa oli sitten jo kymmeniä hehtaareja ja kalustoa ja hevosia sen mukaan.

[quote="Tapani Huovinen"]
kahden hevosen (miksiköhän kaksi?)

Ihan siitä syystä, että niittokone oli melko painava vetää. Leikkuuterän käyttövoima tuli välityksien kautta rautapyöristä, joissa oli vielä harjat (poikkiraudat) luistamisen estämiseksi. Jos leikkuterän pituus oli 2 metriä, niin puolenpäivän aikaan hevoset täytyi vaihtaa!

Kessu

Keltainen tuntuu peittävän aika kivasti. Minkä firman väri?

Jake

A vot, tämä selvä. Miten onnistuit häivyttämään (mahdollisen?) paksun maalikerroksen rajan numeroa tehdessä? Käytit shabluunaa, ilmeisesti metallista? Maalia ei kuitenkaan päässyt shabloonan alle vai jouduitko paikkailemaan?

Jake

Kiitokset komeasta mallista. Myös kuvauspuoli on esimerkillistä.

Taistelin aikainaan oman T50-mallini torninumeroiden kanssa. Keltainen kun ei oikein tahtonut peittää.
Minkä firman keltaista käytit?

[quote="JJ Hilska"]
värikuvia sota-ajalta Suomesta

JJ Hilskalle

Mitä luulet, onko keskimmäisen kuvan veneessä kolmivärikaavion värisävyt?

Ainakin kaksi kappaletta niitä tehtiin. Vaunujen myöhemmät kohtalot ovat olleet monien arvailujen ja tarinoiden varassa. Yleisin versio taitaa olla se, että lähtiessään kohti eteneviä venäläisiä vaunut saivat vikoja ja miehistöt räjäyttivät ne. Venäläiset kuitenkin yhdistivät toisen vaunun rungon ja toisen vaunun tornin. Lopputulos on nähtävillä Kubinkassa.

U997 oli koulutusveneenä Kielissä 23.9.43 - 30.4.44. Rintamaveneeksi 1.5. alkaen ensin Brestiin, sitten 1.6. alkaen Trondheimiin ja 1.3.45 alkaen Narvikiin. Operaatioalueet olivat Brittein saarten pohjoispuoliset vedet. Upotti yhden rahtialuksen ja yhden pienen rannikkovartiolaivan (veneen). Vaurioitui syvyyspommihyökkäyksessä 21.4.45, mutta onnistui palaamaan tukikohtaan. Antautui 8.5.45 Narvikissa. Vene menetti vain yhden miehen koko sodan aikana; aalto vei tornista.