Jees…
Tuo "Jymy" nimityskin tuossa "scale"Speedin mainoksessa on vähintään epätarkka, sehän on suomalaisten antama luokkanimi neljälle veneelle. Kaikissa noissa sivuston veneissä on Italian liput ja muut tunnusmerkit.
Ja ehkä tärkeämpää: Tuossa on yksityiskohtia, jotka eivät täsmää MAS526-529 tyyppiin, edes italialaiseen.
En halua tuomita tuota fiktioksi, mutta samalla (tai ehkä vielä paremmalla) periaattella Brewsterin kaikki 239-339-tyypit kannattaisi nimetä kansainvälisesti Bylly-Walttereiksi??
Sorry jos pilasin jotakin, mutta toisaalta bileet eivät kai vielä olleet käynnissäkään.
T:Ville H
VilleH
| 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 | Seuraavat |
Terve kaikki laivamallarit,
Pidämme jälleen laivamallipäivän Helsingissä Hobby Pointissa huomenna lauantaina 29.11. klo 10-16. Pahoitteluni hieman myöhäisestä ilmoituksesta.
Läsnä laivamalliharrastajia vastaamassa kysymyksiin ja neuvomassa harrastuksen saloihin.
Tervetuloa!
Suomen Laivamallien Rakentajat Ry:n puolesta,
Ville Härmä
Pidämme jälleen laivamallipäivän Helsingissä Hobby Pointissa huomenna lauantaina 29.11. klo 10-16. Pahoitteluni hieman myöhäisestä ilmoituksesta.
Läsnä laivamalliharrastajia vastaamassa kysymyksiin ja neuvomassa harrastuksen saloihin.
Tervetuloa!
Suomen Laivamallien Rakentajat Ry:n puolesta,
Ville Härmä
Sivusta seuranneena voin todeta, että tämä CNC-Taisto on kuitenkin harvinaista herkkua.
Ennen koneen laulattamista täytyy tehdä useita kymmeniä (satoja?) tunteja 3-d-mallinnusta, vaikka käytössä olisikin virheettömät (paperi) piirrustukset.
Yritän parhaani, josko saisimme jotenkin aikaiseksi muutaman kappaleen sarjan 1:35 Taistoja ainakin nk. materiaalisarjoina, ts. peruskomponentit plus hankalimmat detaljit valmiina. Tämä ei kuitenkaan ole lupaus, vaan toiveajattelua. Ja parhaassakin tapauksessa hinta tulee olemaan pöyristyttävä, ja toimitusaika pitkä, koska kukaan hankkeessa mukana olijoista ei tee näitä kokopäivätoimisesti.
T:Ville H
Ennen koneen laulattamista täytyy tehdä useita kymmeniä (satoja?) tunteja 3-d-mallinnusta, vaikka käytössä olisikin virheettömät (paperi) piirrustukset.
Yritän parhaani, josko saisimme jotenkin aikaiseksi muutaman kappaleen sarjan 1:35 Taistoja ainakin nk. materiaalisarjoina, ts. peruskomponentit plus hankalimmat detaljit valmiina. Tämä ei kuitenkaan ole lupaus, vaan toiveajattelua. Ja parhaassakin tapauksessa hinta tulee olemaan pöyristyttävä, ja toimitusaika pitkä, koska kukaan hankkeessa mukana olijoista ei tee näitä kokopäivätoimisesti.
T:Ville H
Terve,
Chorozyn Hurja -mallista karu sivukuva:
www.modelbud.pl/modelbud/okrety/ang/s41.htm
Tästä jo näkyy nuo aseistuksen virheet, ja väittäisin, että komentosillan edessä (alaruorihytin päällä) olevat ilmanottoaukot ovat Suomalaisissa Hurjissa erilaiset?
Sitä mahdollisesti löytyy Tmi Kuivalaiselta siis: www.kolumbus.fi/martti.kuivalainen
Ja siis joku voisi ajatella, ettei välttämättä ole aivan hintansa veroinen, mutta jos on pakko saada, niin onhan se paras (=ainoa) vaihtoehto.
Erik:
Olen tehnyt Suomen laivaston aluksista Helsinki-luokan ohjusvene Kotkan 1:32, sekä S2:n 1:50 (venäläinen Sokol-luokan torpedovene).
Tällä hetkellä työn alla 1:20 Nuoli 3-moottoritykkivene. Keskeneräisenä on myös 1:20 Taisto.
T:Ville H
Chorozyn Hurja -mallista karu sivukuva:
www.modelbud.pl/modelbud/okrety/ang/s41.htm
Tästä jo näkyy nuo aseistuksen virheet, ja väittäisin, että komentosillan edessä (alaruorihytin päällä) olevat ilmanottoaukot ovat Suomalaisissa Hurjissa erilaiset?
Sitä mahdollisesti löytyy Tmi Kuivalaiselta siis: www.kolumbus.fi/martti.kuivalainen
Ja siis joku voisi ajatella, ettei välttämättä ole aivan hintansa veroinen, mutta jos on pakko saada, niin onhan se paras (=ainoa) vaihtoehto.
Erik:
Olen tehnyt Suomen laivaston aluksista Helsinki-luokan ohjusvene Kotkan 1:32, sekä S2:n 1:50 (venäläinen Sokol-luokan torpedovene).
Tällä hetkellä työn alla 1:20 Nuoli 3-moottoritykkivene. Keskeneräisenä on myös 1:20 Taisto.
T:Ville H
Jepp, sorry, meni äkkiä kirjottaessa Frunze ja Froude sekaisin. Ihan eri tyyppejä, kiitos korjauksesta Niko. Nopeusasian suhteen vetäydyn tutkijakammiooni ennen jatkokommentteja.Menee hiukan sekaisin tosiaan se, mikä näyttää hyvältä jne. Laivamalleissa (mallikokeissa) käytetään dimensiotonta Frouden lukua, jonka pitää olla sama pienoismallissa ja esikuvassa. Frouden luku on V/sqrt(gL). Kun molempien Frouden luku on sama, pystytään aallonmuodostusvastusta tutkimaan laivamallikokeilla. Tämä taas johtuu juuri siitä, että veden fysikaalisia ominaisuuksia ei pystytä pienentämään mittakaavaan. Ja toisaalta tämä johtaa juuri siihen, että aallonmuodot ja kulkuasento mallilla näyttävät samalta kuin esikuvalla. Eli tässä tapauksessa nopeus jaetaan mittakaavan neliöjuurella.VilleH kirjoitti:Itse hyödynnän tätä Frunzen kaavana tunnettua mittakaavan neliöjuuri-jakajaa laivamalleissa, ja vaikka veden fysikaaliset ominaisuudet eivät ole skaalassa, näyttää ko. kaavalla laskettu (ja sitten malliin toteutettu) nopeus, kulkuasento ja aallonmuodostus hyvinkin esikuvanmukaiselta.
Tässähän vaikuttaa tuo perspektiiviharha voimakkaasti, 1:1 esikuvaa ja siitä tehtyä pienoismallia tarkastellaan ihan eri suunnasta jne.
T:VilleH
Jos taas halutaan tehdä 1/24 malli Räikkösen Ferrarista ja Span radasta on auton nopeus oltava 24:s osa, jotta päästään samaan lopputulokseen, eli Räikkönen ajaa aitaan kaksi kierrosta ennen maalia.
-Niko
Mitä taas tulee tuohon mittakaava/massa/tiheyskeskusteluun, vielä yksi käytännön esimerkki vielä tuolta vesiltä.
Kun olen rakentamassa laivan pienoismallia, selvitän esikuvan uppouman ja lasken siitä tulevan mallin uppouman=painon, juurikin tuolla tilavuus jaettuna mittakaavan kuutiolla. Käytäntö on osoittanut, että mittakaavassa tehty ko. kaavan mukaisesti painava malli ui mittakaavan mukaisessa vesilinjassa=esikuvan mukaisesti. JOS tässä kaavassa olisi jokin periaatteellinen virhe, näin EI olisi!!
Ja kerran vielä: Tiheydellä ei ole mitään tekemistä mittakaavapainon kanssa. Älkää siis nyt sotkeko tähän mittakaava-asiaan tiheyttä, astrologiaa tai ydinfysiikkaa. Yksinkertainen on sekä kaunista, että yleensä totta.
T:Ville H
Makuasiosta ei voi kiistellä, sano koira kun pallejaan nuoli, mutta useissa tapauksissa nimenomaan tuo mittakaavan neliöjuuri tuottaa uskottavan näköisen liikkeen. Tuo mittakaavalla jakaminenhan ei perustu yhtään mihinkään, aivan sama on käyttää Stetson-Harrison -kerrointa (= mikä tuntuu hyvältä, on oikein)Tässä on ilmeisesti kyse mikä näyttää hyvältä vs. mikä näyttää aidolta. Jos esimerkiksi 1:100 mittakaavan auto/juna on tarkoitus saada näyttämään samanlaiselta liikkuessaan kuin miltä esikuva näyttää lentokoneesta katsottuna, ts. pyritään luomaan illuusio korkealta katsotusta 1:1 kohteesta, niin silloin nopeus pitää kyllä jakaa suoraan mittakaavalla.Juha A kirjoitti:
Itse hyödynnän tätä Frunzen kaavana tunnettua mittakaavan neliöjuuri-jakajaa laivamalleissa, ja vaikka veden fysikaaliset ominaisuudet eivät ole skaalassa, näyttää ko. kaavalla laskettu (ja sitten malliin toteutettu) nopeus, kulkuasento ja aallonmuodostus hyvinkin esikuvanmukaiselta.
Tässähän vaikuttaa tuo perspektiiviharha voimakkaasti, 1:1 esikuvaa ja siitä tehtyä pienoismallia tarkastellaan ihan eri suunnasta jne.
T:VilleH
Tuo materiaalin tiheysasia on tähän mittakaavamassaan nähden aivan ulkopuolinen juttu ja sotkee (kuten hyvin näkyy) sekä ajatuksia että sitä kautta keskustelua. Ihmettelen, miksi tästä selkeästä ja kauniista, sekä helposti hyödynnettävästä kaavasta:
mallin massa = esikuvan massa/ mittakaavan kuutio
pitää niin hirveästi vääntää asiaa jonnekin pusikkoon? Lisäksi käytäntökin osoittaa, että kyseinen kaava toimii.
Tuo tiheysajattelun toimisi jotenkin tapauksessa, että viedään 50 tonnia painava panssarivaunu neutronitähden pinnalle, jolloin se kyllä "kutistuu" ehkä 1:1000 osan skaalassa mutta painaa edelleen sen 50 tonnia?? Mutta maanpäällisistä mittakaava-asioista ollaan todella kaukana, eikä siksi kannata sitä sen kummemmin pohtia.
Ja sitten se nopeus:
Mittakaavanopeus= esikuvan nopeus jaettuna mittakaavan neliöjuurella.
Esimerkiksi auto, joka kulkee 100 km/h, kulkisi 1:10 mittakaavassa 100/sqrt10 -> 100/3,16=31,6 km/h mittakaavanopeutta.
Tässä tapauksessa mittakaavaan tulee mukaan aika, joka ei skaalaudu "maalaisjärjen" mukaisesti, eli ei kannata lähteä uudelle metsäretkelle laskemaan mittakaavamallin pituus/etenemiseen käytetty aika-systeemejä: ne eivät toimi.
T:Ville H
mallin massa = esikuvan massa/ mittakaavan kuutio
pitää niin hirveästi vääntää asiaa jonnekin pusikkoon? Lisäksi käytäntökin osoittaa, että kyseinen kaava toimii.
Tuo tiheysajattelun toimisi jotenkin tapauksessa, että viedään 50 tonnia painava panssarivaunu neutronitähden pinnalle, jolloin se kyllä "kutistuu" ehkä 1:1000 osan skaalassa mutta painaa edelleen sen 50 tonnia?? Mutta maanpäällisistä mittakaava-asioista ollaan todella kaukana, eikä siksi kannata sitä sen kummemmin pohtia.
Ja sitten se nopeus:
Mittakaavanopeus= esikuvan nopeus jaettuna mittakaavan neliöjuurella.
Esimerkiksi auto, joka kulkee 100 km/h, kulkisi 1:10 mittakaavassa 100/sqrt10 -> 100/3,16=31,6 km/h mittakaavanopeutta.
Tässä tapauksessa mittakaavaan tulee mukaan aika, joka ei skaalaudu "maalaisjärjen" mukaisesti, eli ei kannata lähteä uudelle metsäretkelle laskemaan mittakaavamallin pituus/etenemiseen käytetty aika-systeemejä: ne eivät toimi.
T:Ville H
Terve Eerik,
Vilkaisin lyhyesti Chorozyn Hurjaa, itse ostin Jymyn. Hieman vaikutti epäilyttävältä tuo Hurja, jotkin yksityiskohdat eivät täsmää suomalaisiin veneisiin. Esim. Hurjissa ei ollut 20 mm Breda-tykkejä, vaan Madsenit.
Miinanlaskukalustosta minulla ei ole tietoa, lieneekö ollut vain sylinterinmuotoiset TMB -miinat torpedoheittimissä?
Moottoritykkiveneenä 2 x Madsen + 2 kpl Breda 12,7 kk:t (Huom: Kierrätystavaraa, otettu FIAT G50-hävittäjäkoneista)
Italerin malli tulee (toivottavasti) esittämään MAS 520-tyyppiä, jossa on hieman erilainen runko kuin Hurjissa. Toivottavasti tarkoittaa sitä, että siitä voisi tehdä Jymyn suht. suoraan laatikosta (..unta nää..).
Minulla on Jymyn piirustukset sekä erinomainen valokuvasarja Italian lipun alla Laatokalta, tosin ilman julkaisuoikeutta (SA-kuvia). Hurjan piirustukset, ainakin jonkinlaiset, löytyvät Antti Koskelilta, mikäli olet vakavasti kiinnostunut asiasta, voin laittaa yhteystiedot YV:nä.
T:Ville H
Vilkaisin lyhyesti Chorozyn Hurjaa, itse ostin Jymyn. Hieman vaikutti epäilyttävältä tuo Hurja, jotkin yksityiskohdat eivät täsmää suomalaisiin veneisiin. Esim. Hurjissa ei ollut 20 mm Breda-tykkejä, vaan Madsenit.
Miinanlaskukalustosta minulla ei ole tietoa, lieneekö ollut vain sylinterinmuotoiset TMB -miinat torpedoheittimissä?
Moottoritykkiveneenä 2 x Madsen + 2 kpl Breda 12,7 kk:t (Huom: Kierrätystavaraa, otettu FIAT G50-hävittäjäkoneista)
Italerin malli tulee (toivottavasti) esittämään MAS 520-tyyppiä, jossa on hieman erilainen runko kuin Hurjissa. Toivottavasti tarkoittaa sitä, että siitä voisi tehdä Jymyn suht. suoraan laatikosta (..unta nää..).
Minulla on Jymyn piirustukset sekä erinomainen valokuvasarja Italian lipun alla Laatokalta, tosin ilman julkaisuoikeutta (SA-kuvia). Hurjan piirustukset, ainakin jonkinlaiset, löytyvät Antti Koskelilta, mikäli olet vakavasti kiinnostunut asiasta, voin laittaa yhteystiedot YV:nä.
T:Ville H
Moi Topa,
"Vanhan purjelaivan.."-määritelmä on jo merkittävän laaja, esim 1000 eaa - 1900 jaa. Lisäksi vielä kansallisuuksien ja ennen kaikkea itse purjelaivan käyttötarkoituksen mukaan on veneissä merkittäviä ulospäin näkyviä eroja.
Jos siis voit hieman täsmentää, mistä on kyse, löytyy apuakin ehkä täsmällisemmin.
Yksi paikka, missä on "tyhjentäviä" veneiden piirrustuksia, on Ranskan laivaston historiasivuston laivaston alusten arkisto:
www.servicehistorique.sga.defense.gouv.frnbato/listebato/listebato.php
Esimerkiksi 8 m. laivavene vuodelta 1902 löytyy täältä:
www.servicehistorique.sga.defense.gouv.frbato/Plans/planbato.php?id=41
Olen siellä täällä nähnyt muitakin veneiden piirustuksia, ja itsellänikin on arkistossa jotakin, kunhan nyt tietäisin tarkemmin mitä olet vailla.
T:Ville H
"Vanhan purjelaivan.."-määritelmä on jo merkittävän laaja, esim 1000 eaa - 1900 jaa. Lisäksi vielä kansallisuuksien ja ennen kaikkea itse purjelaivan käyttötarkoituksen mukaan on veneissä merkittäviä ulospäin näkyviä eroja.
Jos siis voit hieman täsmentää, mistä on kyse, löytyy apuakin ehkä täsmällisemmin.
Yksi paikka, missä on "tyhjentäviä" veneiden piirrustuksia, on Ranskan laivaston historiasivuston laivaston alusten arkisto:
www.servicehistorique.sga.defense.gouv.frnbato/listebato/listebato.php
Esimerkiksi 8 m. laivavene vuodelta 1902 löytyy täältä:
www.servicehistorique.sga.defense.gouv.frbato/Plans/planbato.php?id=41
Olen siellä täällä nähnyt muitakin veneiden piirustuksia, ja itsellänikin on arkistossa jotakin, kunhan nyt tietäisin tarkemmin mitä olet vailla.
T:Ville H
Toden totta, olen minäkin saanut lähes osuman tuosta xtran Aluminiumista!! Kannattaa tsekata avaamaton purkki, jos se ei seiso vakaasti pöydällä, vaan pyörii ja keikkuu koska pohja pullottaa, kertoo se purkin sisällä olevasta paineesta, ja avaus tulee suorittaa varoen!!
Hassu ilmiö, itse maalihan on täysin käyttökelpoinen, muistuttaen siis kuitenkin kovasti Revellejä (kuten aiemmin kerroinkin), ja ohennus/ruiskutus on hieman konstikasta.
T:Ville H
Hassu ilmiö, itse maalihan on täysin käyttökelpoinen, muistuttaen siis kuitenkin kovasti Revellejä (kuten aiemmin kerroinkin), ja ohennus/ruiskutus on hieman konstikasta.
T:Ville H
| 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 | Seuraavat |
Tämä sivu
- Sisällön päivitysajankohta ei ole tiedossa
- Koodia on viimeksi muokattu 16.7.2008
- Sivu ladattiin 2.12.2008 klo 07:35
- Sivu luotiin 0,06 sekunnissa
Tärkeät sivut
Tallenna tämän sivun linkki
Sivusto on tekijänoikeuslailla suojattu. Käyttäjien tuottamien aineistojen tekijänoikeudet ovat käyttäjillä. Muu sisältö, ulkoasu ja ohjelmakoodit Copyright © Tomi Mynttinen 2005–2008, ellei toisin mainittu. Sisällön kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. Kaikkeen muuhun käyttöön tulee pyytää lupa oikeuksien haltijalta. Palvelimen tarjoaa Scene Group Oy.