- Ikä
- 33 vuotta (syntynyt 4.7.1977)
- Ammatti
- Project Chief Engineer
- Paikkakunta
- Raisio
- Kiinnostuksen kohteet
- Numismatiikka, Historia, WW2 yleensä
- Harrastanut mallailua
- Yli kymmenen vuotta
Perustietoni
Lisää minusta
Olen mallari, vuosimallia 1977. Mallailun aloittelin kaverini innostamana 12-vuoden iässä ja tätä ensimmäistä aktiivista vaihetta kesti noin kuutisen vuotta. Tuona aikana tuli rakennettua pääasiassa 1/72 mittakaavan lentokoneita sekä 1/35 mittakaavan sotilaskalustoa, käytännössä "laatikosta nippuun ja hyllyyn" -periaatteella. Tässä vaiheessa tuli tutuksi kaikki mallien halpamerkitkin, sekä nopeasti opin, mikä ero on Hasegawan ja Airfixin mallisarjoilla. Mutta kummasti kaikki Messerschmittit, Corsairit ja Flying Fortressit, valmistajasta riippumatta, vain valmistuivat. Pari dioramaan-viritystäkin tuli tehtyä aivan alkuaikoina, näistä tosin onneksi ei ole jäänyt todisteita jälkipolville. Totta puhuen ko. dioraamat ovat olleet jotain aivan järkyttävän ja säälittävän välimaastosta, koska edes aika ei ole vielä kullannut muistoja, vaan vieläkin muistan miten surkeita ne olivat.
90-luvun puolenvälin jälkeen kutsui Suomen Armeijan komea kokopuku, sekä heti tämän jälkeen opiskelu Teknillisessä Yliopistossa. Opiskelun kun on todella äärimmäisen rankkaa ja kovaa puuhaa, niin tuo aika meni mukavasti lentosimulaattoreita pelatessa ja pienoismalleja väkertäessä - jaa niin, sain sentään tehtyä Diplomityönikin kuitenkin loppuviimein. Tässä vaiheessa, opiskelun aikana mallaillessa, pääasialliseksi mittakaavaksi muodostui 1/48 mittakaavan lentokoneet. Malleja siirtokuvineen oli varastossa jossain vaiheessa isohko kasa, mutta mallien valmistuminen oli tavattoman hidasta. Lopulta, tilan ja ajan puute, sekä pari-kolme muuttoa työn perässä varmisti sen, että päätin lopulta realisoida mallit eli myin koko kasan pois (sydän verta vuotaen).
Nyt, kun on ehditty aikuisikään, päässyt työelämään ja joku vielä huolinut aviomieheksikin, niin jostain syystä on mahdollisuudet käyttää vähäistä vapaa-aikaa lentosimulaattoreihin ja etenkin mallailuun ovat aika vähäiset. Tästä huolimatta, takaraivossa takoo ajatus, että jatkaa pitäisi ja tällä haavaa olenkin palaamassa juurilleni eli 1/72 mittakaavan WW1 ja WW2 lentokoneisiin, sekä 1/35 mittakaavan sotilaskalustoon. Katsotaan, mitä muuta sitä tässä vielä kuitenkin keksii…
Ajan kuluessa, ei mallailuni peruslähtökohta ole kadonnut tai muuttunut lainkaan - pikkunatiaisesta saakka minua on risonut eräänlainen mallailun "kilpavarustelu", jossa oletusarvoisesti lähdetään siitä, että 10 euron malli on "pa*ka", ellei siihen ole poltettu ainakin 100-kertaista summaa aftermarket -osiin ja käytetty muutenkin rakentamisessa viimeisintä Hi-Techiä. Tästä syystä olenkin pidättäytynyt täysin perusvälineissä ja perusmaaleissa - tavoitteena rakentaa mahdollisimman upeaa jälkeä vehkeillä, joita saa vaikka paikallisesta Prisman tavaratalosta. Ok, on pari poikkeusta, jotka ovat vahvistaneet sääntöäni: muutamia metallimaaleja / -jauhetta olen hommannut ulkomaisilta valmistajilta, joilla ei ole ollut tuolloin edustusta Suomessa, tai joissain kohdin olen käyttänyt resiini/etsi/tms. konversio-kittejä/sarjoja ns. pakon edessä. Mutta peruslähtökohta mallailussani on kuitenkin: terävä veitsi, pensselimaalaus ja siirtokuvaa + lakkaa päälle - hyvin pitkälle "old school" -meininkiä siis.
Suosikkiaiheeni
Suosikkimittakaavani
Vieraskirja
Kirjaudu sisään kirjoittaaksesi kommentteja
Jos sinulla ei ole vielä omaa tunnusta palveluun, rekisteröidy käyttäjäksi.
Facebook
MySpace
Delicious
Sähköposti
Lisää palveluja...